Salainen äänite Mannerheimin ja
Hitlerin keskustelusta kesäkuun 4.
päivänä 1942

Marsalkan salonkivaunu Immolassa 4.6.1942 (translitteroitu)

Hitler: Emme mekään tienneet niin tarkkaan, miten valtava tämä valtio oli.
Mannerheim: Talvisodassa emme mekään osanneet aavistaa. Emme osanneet aavistaa. Tietysti meillä oli käsitys, että he olivat hyvin varustautuneet, mutta niin hyvin kuin he todellisuudessa olivat... Ja nyt ei ole enää mitään epäilyksiä siitä, mitä heillä oli mielessä.
Hitler: Heillä on valtavin varustus, mikä kenelläkään voi olla. Jos joku olisi sanonut, että jokin valtio voi heittää taisteluun 35 000 panssarivaunua, olisi sanottu, että se on hulluutta.
Mannerheim: 35 000 panssarivaunuako?
Hitler: Olemme tuhonneet tähän mennessä yli 34 000 panssaria. Jos joku olisi, jos joku kenraaleistani olisi selittänyt, että jokin valtio voi heittää tuleen 35 000 panssaria, olisin sanonut, että se on hulluutta, että se on mahdotonta, että hän on valehtelija. Löysimme tehtaita, ottakaamme vain yksi esimerkki (paikan nimi epäselvä). Kaksi vuotta sitten siellä ei ollut mitään. Meillä ei ollut aavistustakaan. Tänään siellä on panssarivaunutehdas, joka ensimmäisessä rakennusvaiheessa antaa työtä 30 000:lle ja valmiina 60 000:lle työläiselle. Yksi ainoa panssarivaunutehdas! Miehitimme sen, tuon jättiläistehtaan. Työläismassat ovat kaiketi Donetzin alueelta.
Mannerheim: Mutta kun ajattelen, että heillä on ollut yli 20 vuotta, melkein 25 vuotta, vapaus varustautumiseen ja he ovat antaneet kaiken, todella kaiken, vain varustautumiseen ...
Hitler: Sanoin aikaisemmin Herra Presidentillenne, etten todellakaan aavistanut sitä aikaisemmin. Jos olisin aavistanut, olisi se varmasti tuottanut tuskaa, mutta loppujen lopuksi olisin kuitenkin tehnyt oikean päätöksen. Muuta mahdollisuuttahan ei ollut. Meille oli jo talvella 1939—40 selvää, mitä meidän oli uhrattava. Minulla oli vanha sotani lännessä ... Kaksi päärintamaa olisi ollut onnetonta, näemme sen tänään paremmin. Aikomukseni oli oikeastaan jo syksyllä aloittaa sota lännessä, mutta tuo jatkuva huono ilma ... Meidän koko aseistuksemme on kauniin ilman aseistusta. Se on voimakasta ja erittäin hyvää, mutta valitettavasti vain kauniin ilman aseistusta, minkä olemme nyt havainneet myös sodassa. Meillä on ollut vanhastaan se mielipide, ettei talvella voida käydä sotaa. Saksan panssariasetta ei ole kokeiltu siinä mielessä, että sitä käytettäisiin talvella. Sitä ei ole tarkoitettu talvisodankäyntiä varten, vaan sen koeajo on suoritettu sen seikan todistamiseksi, että sillä ei voida käydä sotaa talvella. Siinä on ollut aivan toinen lähtökohta. - - - (seuraava keskustelunaihe)
Hitler: Syksyllä 1939 aioin hyökätä, ja vakaumukseni oli, että Ranska olisi ollut kuudessa viikossa selvä. Kysymys oli siis liikuntamahdollisuuksista. Mutta silloin oli tuo jatkuva sadesää... Tunnen Ranskan alueen hyvin ... Yritin osoittaa kenraaleilleni, että kehnon sään takia panssariase ei voinut päästä siihen suureen vauhtiin eikä lentoasetta voitu käyttää hyväksi, koska lentokentät olivat sateen takia huonossa kunnossa. Tästä johtui viivytys. Jos olisin silloin, 1939, selviytynyt, olisi maailmanhistoria toisin. Minun piti odottaa vuoteen 1940 asti. Vasta toukokuun 10. päivä oli ensimmäinen kaunis päivä, ja silloin minä hyökkäsin heti. Kahdeksantena päivänä lähdettiin liikkeelle, kymmenentenä alkoi hyökkäys.
Hitler: Ja sitten täytyi suorittaa jättiläismäinen divisioonien siirto lännestä itään... Ja sitten Norjan miehitys, tuo tehtävä ... Samaan aikaan meitä kohtasi suuri onnettomuus Italian heikkemisen vuoksi. Ensiksi Pohjois-Afrikan tilanteen ja toiseksi Albanian ja Kreikan takia. Meidän täytyi auttaa, ja se merkitsi yhdellä iskulla panssariaseen ja ilmavoimien hajoittamista juuri kun meidän piti varustaa näitä panssarijoukkoja itää varten. Kerralla piti irrottaa kaksi suurta divisioonaa, ja ne kärsivät suunnattomia tappioita. Siellä oli verisiä taisteluja. --- (epäselvä kohta)
Hitler: Oli aivan selvää, että Molotov poistui päätöksenään aloittaa sota. Minä päätin itse antaa vastauksen tähän päätökseen ... ... Se oli jo selvää. Syksyllä 1940 meitä askarrutti jatkuvasti kysymys, olisiko välit päästettävä rikkoutumaan. Olin neuvonut Suomen hallitusta neuvottelemaan ja siten voittamaan aikaa, hoitamaan asioita dilatorisesti, koska pelkäsin, että Neuvostoliitto hyökkäisi äkkiä loppusyksystä Romaniaan ja miehittäisi öljykentät. Me emme olleet vielä syksyllä 1940 valmiit. Jos Venäjä olisi sen tehnyt, olisimme olleet hukassa. Siihen olisi tarvittu vain 60 venäläistä divisioonaa. Meillä ei ollut Romaniassa joukkoja, ja Romanian hallitus kääntyi kovin myöhään meidän puoleemme ... Se olisi ollut naurettavaa. Heidän olisi tarvinnut vain miehittää öljykentät. Minä en olisi voinut aloittaa enää syys-lokakuussa sotaa meidän aseistuksellamme, sehän oli mahdotonta. Emme olleet mitenkään valmistautuneet marssimaan itään. Joukot oli ensin uudelleen vahvistettava lännessä ja niiden aseistus pantava kuntoon. Meillä oli myös lännen sotaretkellä menetyksiä. Olisi ollut mahdotonta aloittaa sotatoimet ennen kevättä 1941, ja jos venäläiset olisivat silloin, 1940, miehittäneet Romanian, niin olisimme... Meillä Saksassa on suuri tuotanto, mutta se mitä lentoaseemme ja panssaridivisioonamme nielevät, se on jotain aivan suunnatonta. Kulutus, joka ylittää kaikki kuvitelmat. Ilman 5 miljoonaa tonnia Romanian öljyä emme olisi voineet käydä sotaa. Meillä oli suuri huoli siitä, miten saada kulutetuksi aikaa neuvottelemalla, voidaksemme suoriutua tästä paineesta, kun Venäjä esitti vaatimuksia. Nämä vaatimukset olivat puhdasta kiristystä. Venäläiset tiesivät, että niin kauan kuin olimme sidottuja länteen, he voisivat kiristää meiltä kaikkea. Vasta Molotovin käynnin yhteydessä tuli selvitetyksi, että vaatimuksia oli liikaa, ja asiaintilaan tuli jyrkkä muutos. Niissä oli neljä kohtaa, joista yksi kohta koski Suomea . . . --- (epäselvä kohta)
Hitler: ... vapaus suojella itseään Suomesta päin tulevaa uhkaa vastaan. Heillä oli se vaikutelma, että Suomi uhkaa heitä ja Suomi vainoaa Neuvostoliiton ystäviä ja näiden muodostamaa seuraa ... ja suurvalta ei voi sietää, että pieni valtio uhkaa sen olemassaoloa. Heidän olemassaoloaan Suomi ei toki voi uhata, älkää luulko, että ... --- (epäselvä kohta)
Mannerheim: Naurettavaa.
Hitler: Mutta on myös moraalinen uhka, se mitä Suomi harjoittaa. Se on juuri moraalista uhkaa suurvallan olemassaololle ... Minä sanoin hänelle, että me emme voi jäädä passiivisiksi katselijoiksi, jos idässä puhkeaisi sota. (Nauhoitus keskeytyy)

Lähde: Eero Saarenheimon artikkeli, Yleisradion julkaisusarja II (1966) HISTORIANTUTKIMUKSEN APUNA. Berndt Wegner on julkaissut aikakauslehdessä Vierteljahrsheft für Zeitgschichte artikkelin "Hitlers Besuch in Finnland", missä hän on asiantuntijatulkkauttanut tuon ääninauhan. Artikkeli ja translitteroitu puhe löytyvät osoitteesta www.ifz-muenchen.de/heftarchiv/1993_1_6_wegner.pdf

Paluu sisällysluetteloon 1941-48