Viitaten Suomen hallituksen memorandumiin 23.10. Neuvostoliiton hallitus kunnioittaen ilmoittaa esittäneensä Neuvostoliiton hallituksen memorandumissa 14. 10. selostettujen näkökohtien perusteella minimiehdotuksensa, jotka ovat Neuvostoliiton valtakunnan ja erikoisesti 3½ miljoonan väestön asuman Leningradin kaupungin turvallisuuden perusvaatimusten sanelemia. Nämä ehdot esitettiin nimenomaan minimiehdotuksina ja sitä paitsi Neuvostoliitto luopui ehdotuksestaan keskinäistä avunantoa koskevan sopimuksen solmimisesta Neuvostoliiton ja Suomen välillä, jotta Suomen hallitus voisi säilyttää ehdottoman puolueettomuutensa. Samoin Neuvostoliiton hallitus luopui ehdotuksestaan Ahvenanmaan saarten linnoittamatta jättämisestä taikka niiden linnoittamisesta yhteistoimin Neuvostoliiton kanssa vaihtamalla tämän ehdotuksensa suostumuksen Ahvenanmaan saarten linnoittamiseen Suomen omin voimin. Neuvostoliitto teki nämä tärkeät myönnytykset, koska se luotti Suomen ystävälliseen asenteeseen kuin myöskin siihen, että Suomi mahdollisesti voisi suostua S.N.T.L:n memorandumissa 14 päivältä lokakuuta esitettyihin minimiehdotuksiin.

Mielipiteiden vaihto Neuvostoliiton edustajien (Molotov, Stalin) ja Suomen edustajien (Tanner, Paasikivi) välillä 23. 10. helpotti molempien puolten näkökannan ymmärtämystä samalla kuin se paljasti näiden näkökantojen välisen eroavaisuuden olemassaolon. Ottaen huomioon keskustelun tulokset sekä osoittaakseen myötämielisyyttä Suomen hallituksen toivomuksia kohtaan Neuvostoliiton hallitus ilmoittaa:

1) Neuvostoliiton hallitus ei voi luopua ehdotuksestaan merisotilaallisen tukikohdan asettamisesta Neuvostoliiton käytettäväksi Hangossa, koska se pitää tätä ehdotustaan absoluuttisesti välttämättömänä minimiedellytyksenä Leningradin puolustuksen turvaamiseksi Tämän ohella Neuvostoliiton hallitus muuttamalla memorandumiaan lokakuun 14 päivältä, katsoo mahdolliseksi pitää korkeintaan 4000 miestä maajoukkoja merisotilaallisen tukikohdan suojelemiseksi rajoittaen näiden joukkojen pitämisen Hangon alueella englantilais-ranskalais-saksalaisen sodan päättymiseen saakka Euroopassa.

2) Neuvostoliiton hallitus katsoo mahdottomaksi suostua ehdotukseen 10 virstan suuruisen suomalaisen lohkon luovuttamisesta Karjalan kannaksella Neuvostoliiton alueluovutusta vastaan, kuten esitetään Suomen hallituksen memorandumissa 23. 10., sillä Neuvostoliiton hallitus katsoo tämän toimenpiteen täysin riittämättömäksi takaamaan Leningradin puolustuksen minimaalista turvallisuutta Suomenlahden itäisen perukan puolelta. Neuvostoliiton hallitus osoittaakseen myöntyväisyyttään Suomelle katsoo kuitenkin mahdolliseksi äärimmäisessä tapauksessa jonkin verran muuttaa alkuperäistä ehdotustaan vähentämällä Karjalan kannaksella aluekorvausta vastaan Neuvostoliitolle luovutettavan alueen suuruutta oheisen kartan mukaan; tässä kuitenkin Neuvostoliiton hallituksen alkuperäinen esitys Koiviston saaren suhteen jää voimaan.

Neuvostohallituksen memorandumin 14. 10. sisältämistä muista ehdotuksista Neuvostohallitus katsoo välttämättömäksi pitää kiinni.

4) Neuvostohallitus hyväksyy Suomen hallituksen ehdotuksen hyökkäämättömyyssopimuksen 2 pykälän 1 kohdan muuttamisesta.

Suomi Neuvostoliiton ulkopolitiikassa 1939-1940