Luku 2. Sota-Kuuliaisuudesta1). §. 1. Kaikki Sotamiehet2) pitä oleman Walda- kunnan Kuningallen ja Herrallen Kuu- liaiset, uskolliset, rehelliset ja yxiwakaiset3) palweljat ja alamaiset, ja niin hywin itze, kuin heidän alamaistensa kautta nöyrydellä, Kuiliaisaudella (!) ja ahkeruudella kaiken woi- mansa perästä täyttämän ja toimittaman, mitä Kuningalda päälle panduxi ja käsketyxi tule. §. 2. Sitä lähin owat kaikki welkapäät että arwosa pitä sen, joka Armejan eli Lauttain Ylimmäisexi Käskynhaldiaxi pandu on, ja ilman wähindäkän laiminlyömistä täyttää si- tä kuin hän Kuningan ja Waldakunnan pal- welluxexi, parhaxi ja hyödytyxexi, ja myös Sotawäen kurixi ja säädyllisyydexi4) säättä: Niinkuin myös edespäin itzekukin Esimies ylimmäisestä alimmaiseen asti, pitää wiran toimituxisa hänen alamaisildansa waatiman ja nauttiman yhtäläistä kuuliaisuutta, ja ul- kona palwelluxesta welwollista kunnia ja arwoo. §. 3. Että, mitä niinmuodoin ja muutoin säätty on, mahta sitä tarkkammin waarino- tetta ja jälken elettä5), ja myös sitoa itzekuta- kin kuuliaisutteen ja uskollisuutteen Kunin- gasta ja Waldakundaa wastan; pitää Kaikki Upsierit ja Under-Upsierit, ja muut Sota- joukon alle luettawat Ammatti- ja Wirka-mie- het, ennen kuin he ammattiin eli wirkaan sisälle-astuwat, tekemän uskollisuuden- Kuu- liaisuuden ja Wirka-Walan, niiden itzekul- lekin Gradille ja Wiralle ulosannetuin eteen- kirjoitusten6) jälken. Mutta Sotawäki7) wan- nokan jälken seurawaisen Sotamiehen-walan: Minä N.N. lupaan ja wannon, Jumalan ja hänen pyhän Evangeliuminsa kautta, et- tä minä alati tahdon, ja että minun pitä oleman minun oikein ja laillisesti Kruuna- tulle Kuningalleni, sille suuriwaldiaisimmalle Ruhtinalle ja Herralle N.N. Ruotsin, Gö- thin ja Wendin Kuningalle &c. &c. &c. ja sil- le Kuningalliselle huonelle, kuuliainen ja uskollinen, sen wahwistetun perindö yhdi- styxen jälkeen, niinkuin se wuonna 1743 Stockholmisa tehty ja wastanotettu on, ja myös sen jälkeen, kuin Westeråsin Perindö Suostumus Wuonna 1544 ja Norrköpingin päätös Wuonna 1604 säättäwät ja waati- wat, niin että minun Hänen Kuningallisen Majestetinsä hyödytystä ja parasta kaikisa ti- loisa pitää etsimään, hakemaan ja edesaut- tamaan. Minun pitä myös Hengellä ja werellä holhoman ja warjeleman sitä Kuningalli- sta waldaa, sen kaldaisena kuin se, sen Ku- ningalliselda Majastetildä (!) ja Waldakunnun Säädyildä päätetyn ja wasiwistetun (!) Yhdi- stys- ja Wakuutus-Säännön kautta sinä 21 päiwänä Helme-kuusa ja 3 päiwänä Huhti- kuusa 1789 perustettu on, ja mitä muuta Hallituxen-Muoto siitä 21 päiwästä Elo-Kuu- sa 1772 sisällänsä pitää. Minun pitää myös ilmoittaman ja aikaisin tietä andamaan, jos minä hawaitsen jotakin hankeisa olewan tämän onellisen Perustus-Lain muutoxexi ja kukistamisexi, jonka Waldakunnan Säädyt itsellensä ja heidän jälkeen tulewaisillensa ijäisixi ajojxi wastanottaneet8) owat, ja jota minä tahdon ja minun pitä kaikisa sen punk- teisa kuuleman, seuraman ja täyttämän. Siinä siwusa pitää minun myös ojen- daman, itseäni Kuningallisen Majestetin Sota-Artikelitten jälkeen, ja niitä kaiken woimani perästä noudattaman ja täyttä- mään, ja minuani, niinkuin yhden rehellisen ja uskollisen Sotamiehen tulee, urhollisesti ja hywin käyttämään Wäkirynnäköisä, Tap- peluxisa, Skärmytslingeisä9) ja kaikisa muisa tiloisa eli toimituxisa, joihin minua maalla eli merellä käskeä mahdetaan. Minä tahdon ja minun pitää myös oleman mielluisen ja wiriän walwomaan ja työtä tekemään Ku- ningaan ja Hänen Waldakundansa parhaaksi, mitä ikänens se olla mahta, ja kusa sitä kä- sketän. Minun Esimiehilleni ja Upsiereilleni Ylhäisemmille eli Alhaisemmille pitää minun tottelewainen ja kuuliainen olemaan kaikisa, kuin he Kuningaan ja Hänen Waldakun- dansa palvelluxexi käskewät, ja minulda Ju- malan, Kuningaan ja jokaitsen rehellisen miehen edesä edeswastata taitaan. Siitä Rygmentistä ja Kompaniasta, jon- ga alle minä luetaan ja johonga minä mää- rätty olen, ei pidää minun pakenemaan eli itsiäni pois lymyttämään, waan sitä, niin usiasti kuin minua käsketään, ja niin kau- wan kuin hengee ja woimaa minusa on, wahwasti ja mielelläni seuramaan ja sijtä waarin pitämän, minuani kaikisa ti- loisa niin käyttämään, kuin yhden uskollisen ja pelkämättömän Sotamiehen ja palweljan sopii ja welwollisuus waatii, sekä sinä kut- sumuxesa eli wirasa, kuin minulla nyt on, että myös siinä, kuin minulle edespäin uskot- ta ja käskettä taitaan; jota kaikkia minun uskollisesti ja rehellisesti pitää pitämään, niin totta minua Jumala auttakoon Hengen ja sjelun puolesta. §. 4. Orderit pitää oleman selwät, lyhyet ja kirjalliset. Suu-sanaisia Ordereita ei mah- deta annetta, waan silloin koska Joukko eli Tropi on Gewärin alle, elikkä Lautta ma- noewrera (liikutellan), elikkä myös Orderit kohdastans tulewat Orderi-Päiwä-Kirjoihin sisällewiedyxi. Signali eli Wiittaus merel- lä merkitään numerollansa Loggi- eli Naaraus Kirjaan. §. 5. Jos joku estättele että täyttää ja ulos- toimittaa saatuja Ordereita; tulkoon arke- buseratuxi (kuolliaxi ambuttuxi). Joka muu- toin elikkä laiminlyö, tarwettomilla kysel- myxillä wiiwyttelee, panettele ja wäändele, eli ei toimeen saata ordereita; rangaistakoon sodasa kuin sanottu on. Jos se rauhan ai- kana tapahtu mistattakoon10) Upsieri wirkansa, ja Under-Upsieri wiralda pois alennettakoon11) yhdexi- deksi ajastajaksi: jotapaitsi tämä rangaistus enettäköön, jos syitä siihen on, fangeudella Fästningisä puolesta neljään ajastajan asti, sen jälkeen kuin asian haarat ja hänen totte- lemattomuudens seurauxet owat: josa jälki- mäisesä tapauxesa Under-Upsieri, sen siasa että wiralta alennetta, peräti palwelluxesta poiseroitetaan. Se Sotawäestä7), joka tämän kaldaisen rikoxen tekee, rangaistakoon wit- soilla wiidestä toista kymmenestä neliään kym- meneen parijn asti. Koska liewittäwäiset asian- haarat hawaitaan, eli joku erinomainen wa- hinko ei ole tapahtunut; mahdetan, rauhal- lisellaa jalla, (!) näisä tiloisa wikapää ilman Lail- lista tutkindota ragaista. (!) §. 6. Jos joku Sotamiehistä7) on niin huole- toin, ettei hän welwollisesti edestoimita Am- matti-kirjoja ja Ordereita; rangaistakoon il- man Laillista tutkindota. Jos Orderit owat niin merkityt, että niiden edes kuljettaminen erinomaisella riendäwäisyydellä toimitettamaan piti; duomittakoon niinkuin rikoxen edestä ordereita wastaan. §. 7. Jos joku rohkenee warustetulla eli wa- rustamattomalla kädellä karkata hosumisella ja lyömisella12) Esimiehen päällen; tulkoon arkebuseratuxi. - Jos se tapahtu wäijymi- sellä; mistatkoon oikian kätensä ja hakatta- koon kaula poikki. - Jos joku uhkaa Esimie- stänsä, eli ulospuhkee händä wastaan hä- wäisewäisillä, ja sopimattomilla ylönkatse- ja pilkka sanoilla eli käytöxillä; niin pitää Upsieri eli Under-Upsieri wiralda poispanda- man ja istuman fangittuna Fästningisä neljä Ajastaikaa: Sotamiehet rangaistan tain- kaldaisen13) rikoxen tähden neljällä kymmenellä parilla witsoja. §. 8. Jos joku horjahta pikaisuudesta Esimie- stänsä wastan niillä muodoilla kuin 3 mo- mentisä 7 §. täsä Lugusa nimitetty on, ja sitä kohta andexi pyytää; rangaistakoon il- man Laillista tutkindota. Jos rikos olisi suu- rembi, niin että sitä tällä muotoo ei sowit- taa taidettaisi; jätettäköön asia asianomaisen Duomio-Istuimen halduun, joka langetta sen rikkoneen wiralda pois alendamiseen, fan- giuteen eli ruumiin rangaistuxeen, asian haa- rain jälkeen, ja niinkuin personat owat. §. 9. Jos Korpralit ja heidän vertaisensa tulewat jommaan kumman kansa niistä muista Sotamiehistä pidoihin ja kokouxiin, eli muu- toin ulkona palweluxesta yhten seuraan ja kansakäymiseen; käyttäköön itsens myös sil- loin ne wijmein mainitut senkaldaisia heidän Esimiehiäns wastan siiwollisesti ja älköön osottakoon heille jotakuta ylönkatzetta, eli heitä sanoilla ja työllä solwaiskoon. Joka tätä wastaan rikko; rangaistakoon raitti juo- xulla kahdesta neljään warwin eli erän asti, eli ilman Laillista tutkindota, sen jälkeen kuin asia on. §. 10. Jos joku ulos haasta miekkaisillen Esi- miestänsä; arkebuserattakoon. Jos Käskyn- haldia suostu alammaisen uloswaatimuxekseen; rangaistakoon Duelli-Plakatin jälken, ja olkoon mahdotoin, jotakuta Kuning. Maj:tin ja Krunun Palwellusta toimittamaan. §. 11. Ei siinä kyllä ole, että jokainen Ala- mainen osotta Esimiehillensä kunniata ja ar- woo, kaikisa niisä paikoisa, misä he toinen toistansa kohtaawat, mutta hän on myöskin welkapää että, ulkona palwelluxen toimesta, samalla tawalla itsensä käyttämään heidän wertaisiansa wastaan muisa Rygmenteisä. Jos joku täsä rikoxen teke, rangaistakoon ilman Laillista tuikindota. (!) §. 12. Justitia- Civili- Camerali- Oeconomia- ja Medicinali-Statein Amattimiehet ja Pal- weljat14), jokaitsesa Rygmentisä ja Joukosa, olkoot welkapäät Käskynhaldialle ja asian- omaisille heidän Esimiehillensä arwon ja kuu- liaisuden, kaikisa kuin Käskynhaldialle ja Esimiehelle on walda että heitä käskeä. Jo- ka ei täytää mitä palwelluxesa sodan aikana käsketyxi tulee; mistatkoon wirkansa, ja istu- koon neljä ajastaika fangina fästningisä: rau- han alle; rangaistakoon ensimäisen kerran kolmen kuukauden arrestillä, ja toisella ker- ralla kuuden Kuukauden poiskieldämisellä15) wiran toimituxista ja palkan nautinnosta; Kolmannella kerralla olkoon hän wirkansa paitsi: ja palkitkoon kaikisa näissä tapauxisa wahingoon, jos jotakuta hänen laiminlyömi- sens kautta on tapahtunut. Jokainen kuin käy Esimiehensä päälle eli hänelle rauhotto- mutta teke wiran toimituxisa: jos se tapah- tu lyömisellä ja hosumisella: olkoon rikkonut hengensä. Jos hän häristä eli uhka händä, elikkä anda hänelle häwäisewäisiä, solwa- waisia eli ylenkatse sanoja; tulkoon, ellei ri- kosta Duelli-Placatia wastaan tapahtunut ole, rangaistuxi wiran kadottamisella, eli wiran toimituxen poiskieldämisellä, eli sakkoilla ja andexi rukoilemisella, sen jälkeen kuin rikos ja persona owat. §. 13. Ne Palwelusteko-Reglementit, Instru- ctionit ja muut Asetukset, jotka ylähäisem- millen ja alahaisemmillen Käskynhaldioillen, Yli-Commendanteillen ja Commendanteillen, Upsiereillen ja under-Upsiereillen, ja myös muillen Amatti- ja Wirkamiehillen Armejasa ja Lauttoisa, jo owat ulosannetut, eli tästä lähin tulewat ulosannetuxi, pitää itse kun- gin, kaikisa mitä hänelle niissä päällepannaan, eli hänen tehdä tulee, kaikkein tarkimmasti toimmeen sattaman, jälkeen elämän ja täyttä- män. Jos siinä jotakin laimilyödän, toi- mittamata jätetään eikä huolda pidetä, eli jos mainitut Säännöt rikotan, ja ylitsekäy- dän, ja jos ei niisä, eli näisa (!) Sota-Artike- leisä, ole ulosmäärätty, kuinga wikapää pitää rangaistaman, eli jos asia hawaitaan niin suurexi, että rangaistus ilman laillista tutkindota ei olisi sopiwa; silloin langettakoon Duomari hänen, että, ynnä wahingon palk- kion, pahennuxen ja seisahtuxen kansa kuin on tapahtunut, wielä, rikoxen suuremman eli wähemmän sisällepidon, ja sen ajan jäl- keen jolla se tapahtunut on, taikka16) mistaman wirkansa, alettamaan, elikä istuman fangeu- dessa wissixi määrätyxi ajaxi. §. 14. Yhteiset17) Sanat ja Käskyt, kuin Arme- jan eli Lauttain Ylimäinen-Käskynhaldia, säädyllisyyden18) ja toimellisuuden, ja muun selkaldaisen asian woimasa pitämisexi, ulos- andaa, pitää Trumpeetin soittamisella eli Trumbun lyömisellä, eli myös muulla tawal- la, julkisesti julistettaman: olkoon niillä sit- ten, siihen asti kuin ne sopiwaisesti poiskie- letään19), eli niin kauwan kuin sota kestää, yhdexi- täläinen arwo, kuin näillä Sota-Artikeleillä. §. 15. Ei mahda kukan hakemusten eli walitu- sten kansa, jotka yhdellä eli toisella tawalla palwelusta liikuttawat, mennä Käskynhal- diain ohitse siinä Joukkosa josa hän palwele, jos ei walitus händä wastan ole. Se joka sen tekee: rangaistakoon, Upsieri kahden eli kolmen kuukauden arrestillä, niin myös Un- der-Upsieri ja Sotamiehet ilman laillista tut- kindota. §. 16. Jos joku walittaa Esimiehens päälle il- man syytä; duomittakoon Upsieri eli Under- Upsieri oletettawaxi pois wiraldansa korkem- masti Kuudexi Kuukaudexi; ja se Sotamie- histä; rangaistakoon wiidellä toistakymmenel- lä parilla witsoja. §. 17. Sama laki olkoon, jos joku, walituxen uloswiemisen20) alla, puhesa eli kirjoituxisa erhetty kunnian osotuxesa ja sopiwaisuudesa ylitse walitettua Esimiestänsä wastan. §. 18. Upsieri, Under-Upsieri, Corporali ja hä- nen wertaisens, niin myös Sotamiehet, tai- detaan asianomaisilda Walda- ja Esimiehildä, sen jälkeen kuin palwelluxen tekemisen- ja Exercitie-Reglementeisä jo säätty on, eli tä- stä lähin asetetuxi tulee, ilman laillista tutkin- dota ranganaista (!) niiden erhetysten edestä, jotka näisä Sota-Artikeleisä owat myöden annetut21) sillä muotoo rangaistaaxi; niin myös näisä asi- oisa, koska22) alammainen laiminlyöpi ulosmäärä- tyllä hetkellä toimeen saattamaan mitä kä- sketty on: koska joku tulee myöhän wiran- toimituxeen, koska ylähäisembi eli alhai- sembi Sotamies erhettyypi exeringisä eli Kä- skyn johdatusta wahstaan23): Ei waaria ota hä- nen Joukkonsa siwollisudesta24): lijppii eli wil- pistele Joukkonsa huonen hallituxen menoisa25): laiminlyöpi welwollisuxiansa täyttämään Ge- wärein, Rustningein ja Munderingein suh- teen: tawataan olewan lalluinen, upia spe- leja ja juomari26) - erhetty sopiwaisisa käytöxi- sä, ja on huolenpitämätöin sijtä arwosta, kuin muut hänellen osottaman pitää; ja edes- päin kaikisa niisä asioisa palwellusta tehtäisä- jotka tulewat itsewaidaisudesta (!) eli laiminlyö- wäisydesta, (!) ja owat selkiät ja wastaansano- mattomat, Chefildä eli Käskynhaldialda it- seldä hawaittu, eli Majorin tutkinnosa löyt- ty ja tunnustettu, eikä myös liikuta kolman- nen Miehen oikeutta, jos hän puhensa27) Duo- mio istuimen edesä pitää tahtoo; myöskin kaikkein senkaldaisten rikosten edestä paitsi palwelus-toimee, jotka taidetaan sowitta ja waikettaa, koska22) se joka loukattu on tytyy- pi rikkojan rangaisemiseen ilman laillista tut- kindota. §. 19. Niiden erhetysten edestä, jotka Fästnin- gisä eli kusa Commendanti on, tehdän Wah- deilda ja kaikilda muilda Garnisonin palwel- luxen tekemiseen commenderatuilda Sotamie- hildä; mahta, jos pikainen oijennus sijnä paikasa tarwitan, Commendanti myös andaa, niiden perustusten28) jälkeen kuin täsa (!) Lugusa säättyt owat, ilman laillista tutkindota ran- gaistaa rikoxen tekiän, mutta muisa tapauxi- sa jättää asian asianomaisen Duomioistuimen, eli Rygimendin-Käskynhaldian halduun. Lai- wain- ja Alusten-Chefeille olkoon, sen Lai- wain päälle commenderatun Joukon suhteen, yhdenkaldainen oikeus kuin Commendantille Fästningisä. §. 20. Ne 12 §. täsä Lug. nimitetyt Ammatti- ja Wirka Miehet, jotka heidän wiran töi- sänsä osottawat itsensä kuulemattomaxi29), lai- minlyöwäixi, huolen pitämättömisixi eli pääl- len luottamattomixi; taidetan myös Käskyn- haldialda sijnä Joukosa eli sijnä paikasa jo- sa he palwelewat, yhdellä tawalla, niinkuin heidän wertaisens Sotawäestä, ilman lailli- sta tutkindota rangaistaa arrestillä, aina kah- dexi kuukaudexi, ja myös wahdin alle pitää, sijhen asti kuin he owat täyttäneet mitä lai- minlyöty on. Mutta erhetysten edestä Duo- marin-wirasa ja mitä sijhen sattu, ei sowi rangaistus ilman laillista tutkindota: eikä myös asioisa jotka likuttawat Ylöskandoo30); jonga kansa erinomaisten Asetusten jälkeen menetettämän31) pitää. §. 21. Jos Sotawäen waimot, lapset ja palk- kawäki Garnisonista Fästningisä, aiin (!) myös muisa paikoisa Kortieri-Huoneisa, rikkowat niitä Käskyjä ja Säändöjä wastan, kuin jär- jestyxen ja Käsky-toimen (Policin) edesautta- misexi32) niisä, Commendantilda eli Käskynhal- dialda ulosannetan, eli jos he asettawat it- sensä Päällys miehiä wastan heidän perän katsannosansa33), eli muutoin niitä wastan kuin siihen käsketään häwyttömästi eli sopi- mattomasti itsensä käyttäwät; niin olkoon myös asianomaisella Käskynhaldialla oikeus, andaa kurittaa wikapäätä sen niin kut- sutun Spanska-Fiolin eli Kaula-harpun kan- damisella, yhden, korkeimasti kaxi hetkee34). §. 22. Koska joku katsotaan wikapääxi rangai- sta, ilman Laillista tutkindota; silloin pitää hänen sen määrätyn rangaistuxen kohdastans ulosseisoman, mutta jos hän luulee itsens taitawan osotta sairalloisuuden esten; ilmoi- takoon sitä säädyllisyydellä. Jos hän sijnä puuttuu, eli edesandamisesansa laillisesa oso- tuxesa35); lisättäköön se ilman laillista tutkin- dota päällepandu rangaistus asian haarain jälkeen. §. 23. Kaiken ilman laillista tutkindota päälle- pannun rangaistuxen toimeen saattamisesta, pitää sen, joka saman rangaistuxen määränyt ja käskenyt on, andaman pitää juuri tarkan waarin, niin että mahdotoin kowuus eli rangaistuxen lisääminen eli korottaminen ylit- se tarkoituxen wälttä mahdetaan. §. 24. Jokainen kuin pilkkana pitää eli ylön- katsoo sen laillista tutkintota paitsi, päällen pannun rangaistuxen; olkoon, jos hän on Upsieri eli Under-Upsieri, wiraldansa pois alennettu yhdexi eli kahdexi kuukaudexi: ja se Sotamiehistä; rangaistakoon kolmella ker- ralla raitti juoxulla. §. 25. Översti eli Käskynhaldia olkoon welka- pää, silloin kuin hän edeslyöpi Upsierin ylembään Wirkaan autettawaxi36), ilmoitta- maan, jos sama Upsieri on Tuomio-Istui- melda duomittu wirhetten eli rikosten täh- den. Mutta ilman laillista tutkinnota tapah- tuneet kuritukset ei mahdeta37) sen oheessa mai- nittaa. §. 26. Jos se, joka ilman laillista tutkindota rangaistu on, pyytää asiata Duomarin koet- telemuxen alle; älköön se olko häneldä estet- ty: Kuitengin pitää tämä pyyndö ilmoitet- taman yhden Kuukauden sisälle Ruotsin ja Göthin Waldakunnasa että myös Pommeri- sa, ja kuuden wiikon sisälle Suomesa ja Län- si-Pohjan maalla, sen jälkeen kuin hän ran- gaistuxen kärsinnyt on. §. 27. Jokainen Upsieri ja Under-Upsieri pitää wirkansa toimituxesa oleman uskottu sanain- sa päälle, niin että Esimiehen Raporti, Ala- maisten Wirka-wirheistä mahdetaan uskottaa, siihen asti kuin edesannettu eli nuhdeltawa, niiden saattuin Ordereitten kautta, ja nii- den todistetulla täyttämisellä, eli myös muu- toin, taitaa laillisesti wiattomudensa näyt- tää. §. 28. Koska nyt niin suuri walda on jätetty jokaiselle Käskynhallitsewaiselle Upsierille, ja Alamaiset owat kowan edesvastauxen haa- stolla käsketyt, että heidän Esimiehillens ja niiden Käskyille nöyrät ja kuuliaiset oleman; niin on myöskin tarpeellinen, että Esimiehet, wiran toimituksissa ja muutoingin, Käyttä- wät itsens Alamaisia kohtaan kunniallisesti, siwiästi ja taitawasti. §. 29. Jos Upsieri rohkenee, mistä arwosta hän ikänänsä olla mahtaa, eli Under-Upsieri, että ulosandaa walehellisen Raportin toisen sor- tamiseksi; olkoon Ammattiansa eli Wirkaansa paitsi, ja mahdotoin edespäin Kuningalliselle Majestetille ja Krunulle jotakin palwellusta tekemään, ja myös palkitkoon38) kaiken wahin- gon, johonga hän niinmuodoin on ollut syy- pää. §. 30. Joka rangaisee eli rangaista andaa Ala- maisen ilman laillista syytä, eli toisin kuin sallittu on; duomittakoon pois wiralda, eli alettawaksi wissixi ajaksi kahdesta Kuukaude- sta kuuteen asti, niinkuin asian haarat owat, ja palkitkoon wahingon. §. 31. Jos Esimies, ulkona palwelluksesta, hak- kaamisella ja lyömisellä Karkaa Under-Upsie- rin eli jongun Sotamiehen päälle; rangai- stakoon edellisesä tapauxesa Kolmen Kuukau- den, ja jälkimäisesä yhden kuukauden arrestil- lä. Jos yhteinen17) rauha rikottu on, eli jos wirhee, haawat, mustanema39) eli werinaarma tapahtunet owat; lisättäköön rangaistus Lain jälkeen, ja syypää maxakon palkion, paran- dajan-palkan, esten, kiwun, särkemisen ia myös kaiken muun wahingon edestä. §. 32. Jos Esimies wääryttelis Under-Upsieria eli Sotamiehiä häwäistys-sanoilla wiran toi- mesa eli paitsi sitä40), rangaistakoon ilman lail- lista tutkindota. Ja pitää kaikki Käskynhal- diat ahkerasti peränkatsoman, ettei niin hä- piällinen41) tapa mahdaa itsensä sisällen juu- rittaa. §. 33. Jos Upsieri eli Under-Upsieri wäärin- käytää, millä tawalla se ikänänsä olla mah- taa, toisen sortamisexi, oman hyödytyxen, erinäisen koston eli muun tarkoituxen woita- misexi, sen wallan ja woiman kuin hänen Ammatillensa eli wirkansa-ulostoimittamisella myöden annettu on, ja ei löydy rangaistusta sen tähden erinomaisesti säätyxi; olkoon wir- kansa paitsi, ja ei koskaan sitä jällen saako. Jos se tapahtuu pikaisudesta ja tietämättomy- (!) destä eli erhetyxestä; alenettakon pois wihollise- ralda wissixi ajaxi, niinkuin rikos on, ja palkitkoon kummasakin tapauxesa wahingon.
Toim. Pauli Kruhse