Luku 5. Petoxesta, Metelinnostamisesta, Kapi- nasta, Luwattomista Kokonxista (!) ja Karkamisesta Wihollisen puolellen. §. 1. Jos joku kandaa nurjaa Kilpee, eli juo- nittelee jotakin Kuningasta ja Wal- dakundaa wastaan, heidän wahingoxensa ja turmioxensa, eli pyytä pettää1) Waldakunnan Alammaisia, Maakundaa ja Kansaa, Sota- Joukkoo, Fästningeitä eli Warustuxia, Wa- ra-huoneita2), Laiwoja ja muuta senkaldaisista; silloin pitää hänen, ja kaikein muuden kuin hänen kansansa samasa juonesa, ja aikomu- xesa olit, mistaamaan oikian kätensä, kaula poikkihakattaman ja steilattaman, ja heidän irtainen ja kiindiä omaisudensa langetkoon Kruunullen. Jos ei he woi wahingota the- dä; olkoon kuitengin hengensä, kunniansa ja omaisudensa rikkoneet. §. 2. Jos joku yllyttää eli edesauttaa senkal- daisista petosta, kirjoituxella3), neuwolla eli awul- la; olkoon sama Laki. §. 3. Jos joku tietää senkaldaisisia petollisia juonia hankkeisa olewan, ja ei niitä pois poista4), niin paljon kuin mahdollinen on, eli aikanansa ei ilmoita; olkoon myös saman rangaistuxen alla. §. 4. Jos hänellä ei ole niitä perustuxia5), joil- la hän uskaldaa taitawansa6) sitoa sen wial- lisen tekoon eli aikomuxeen; niin pitää hä- nen kaikella kawahtamisella7), ja ilman perso- nan nimittämätä, andaman Kuningallen, jos hän Armejasa tai Lauttasa läsnä olewainen on, eli Korkeimalle Waldamiehellen siinä paikasa, kohta rehellisesti tietää kaikki ne asian haarat kuin hänelle tietyt owat, että waara ennätettää, ja juonittelemus tiedu- stettaa mahdetaisi. Jos hän sen laiminlyöö; (!) rangaistakoon sen jälkeen kuin hänen rikoxens Koetellaan olewan: Jos hän nimittä jongun wissin miehen, ja ei se taida siihen sidottaa; rangaistakoon niinkuin asia ja asianhaarat owat. §. 5. Jos joku wastaanottaa Kirjoituxia, Pla- kaatteja, eli Patentejä8) wiholliselda, ja nii- tä Armejasa, Lauttoisa, eli Waldakunnasa ymbäri hajoittaa: olkoon hengensä, kunniansa ja omaisudensa rikkonut. §. 6. Sama Laki olkoon sillen, joka ilmoittaa wihollisellen Parollin, Löysin9), Leiri-huudon eli muuta, mitä ikänänsä se olla mahtaa, eli ilman Fördelningin-Käskynhaldian10) suostu- musta, pitää kanssapuhetta ja kanssakäymistä wihollisen kansa, eli hänen kansansa waihet- taa kirjoja ja sanoja. Pienimmästä ainehesta tähän, olkoon Käskynhaldialla sinä paikasa oikeus, että wisseyttää itsensä siitä epäluu- lon alla olewasta ja hänen kirjoituxistansa eli paperistansa; Kuitengin pitää Käskynhal- dian kohta asiata tutkisteleman, ja, jos se fangittu löydetän wiallisexi, sitä Fördelnin- gi-Käskynhaldiallen rapporteramaan eli tietä andaman, ja joko hänen Käskemistänsä odot- taman, eli jättämän asian asianomaisen Duo- mio-Istuimen halduun, aina niinkuin asian haarat waatiwat. §. 7. Ei mahda myöskän, saman rangaistuxen haastolla, kukaan andaa kellengään Ulko- waldakunnan eli muullen sopimattomallen miehellen Recognosceringi eli Tiedustus-Kar- toja, Eteen-maalauxia ja Eteen-kirjoituxia11) Waldakunnan Fästningein, Satamain, eri- nomaisten12) Laiwa-reittein, niin myös Ulos- ja Sisälle-juoxu paikkain ylitse, ja muuta senkaldaisista mitä salaisudesa pidettämän pi- tää, ja ei ole myöden annettu, että präntin kautta julkisexi tiedoxi tulla. §. 8. Yhdenkaldainen Laki olkoon, jos Johto- Mies eli Luotsi luoto-maassa13), taikka Wartia sisälle juoxu paikoisa, tuli-bookin, loisto-ro- wion eli muun tundopaikan tykönä, andaa wiholliselle neuwoo, että luoto-maahan si- sällen tungea ja siellä wahingota tehdä. §. 9. Jos joku kokoon kutsuu Sota-wäkee lii- keellen lähtemään, ilman Kuningan käskyä eli suostumusta, taikka pitää sen Sotawäen koosa, joka koto-luwan saanut on, että sen kanssa toimeen saattaxens wahingollista juo- nittelemusta Waldakunnan wakuutta, eli sen Asuwaisten wapautta wastaan; silloin ei pi- dä kenengän händä senkaldaisesa tilasa tot- teleman; ja mistatkoon hän hengensä, kun- niansa ja omaisuutensa. Jos wihollinen äkis- ti ilman tietämätä sisällen syöxähtää Maa- kundaan, ja ei taideta Kuningaan käskyä odotettaa; niin silloin mahtaa tosin Sota- wäki händä wastustamaan ylöskoottaa: kuiten- gin pitää siitä kohta Kuningallen tieto an- nettaman. §. 10. Jos joku salaa eli huonesa pitää jon- gun wihollisen Tiedustelian eli tietyn pettä- jän, taikka tietää hänen olennostansa14), ja sitä ei ilmoita; rangaistakoon samalla ta- walla. §. 11. Kaikki tiedot wihollisesta, hänen tilastan- sa, woimastansa eli liikunnoistansa, kuin tai- tawat sisälle juostaa, pitää Fördelningi-Kä- skynhaldiallen, eli sillen, jonka senkaldaisisia juttuja käskyn jälkeen tulee wastanottaa, koh- ta tietä annettaman, mutta ei kenellängän muulle ilmoitettaman. Joka josakusa ta- pauxesa tätä wastan rikkoo; rangaistakoon wirkansa poismistamisella eli wiraldansa alen- damisella wissixi ajaxi, asian haarain jäl- keen: jos hän on Sotamiehistä; saakoon witsoja kymmenestä kolmeen kymmenen pariin asti. §. 12. Jos joku andaa ehdollisesti wäärän ja petollisen rapportin eli tiedon tästä, eli, so- dan ajalla omasta amunitionin warasta, hen- gen-elosta15), Sotawäen wähennyxestä, eli muusta senkaldaisesta, ja jos asian omaiset sen kautta tulewat wietellyxi, niin että wa- hingoo ja hukkaa Waldakunnalle tapahtu; mistatkoon rikkoja hengensä, kunniansa ja omaisuudensa. Jos ei wahingoo tule; ran- gaistakoon kuitengin pois hengeldä ja kunni- alda. Rauhallisella ajalla; olkoon senkaldai- nen rikos kostettu, sen jälkeen, mitä 29 §. 2:sa Luusa (!) säättä. §. 13. Jos joku sanoilla eli töillä, salaa eli julkisesti, juonittelee ja asettaa itsensä niitä Käskyjä ja aikomuxia wastaan, kuin Kuningas eli asian omainen Käskynhaldia on ulos andanut ja alotellut; mistatkoon myös sengin tähden hengensä, kunniansa ja omaisuudensa. §. 14. Jos usiammat Armejasta eli Lauttoista siinä aikomuxesa itsensä yhteenkokoowat; eli kapinata nostamaan, taikka pakottamaan Com- mendantia eli Käskynhaldiata että ylön-an- damaan Fästningitä eli Laiwa: taikka jos maalla eli merellä, suurempi eli wähembi Joukkoo estättelis täyttä mitä palwelluxesa käsketyxi tule; niin olkoon silloin päämies, sekä myös kaikki Upsierit ja Under-Upsierit kuin metelinnostamisesa osalliset olleet owat, hengensä, kunniansa ja omaisuudensa rikko- neet. Sotamiehistä; mistatkoon, arwan jälkeen, joka kymmenes Mies hengensä, ja ne muut rangaistakoon jokainen neljällä kymmenellä parilla witsoja, olkoon myös kelwottomat, että niinkuin Isän-Maan edeswastajat16) Wal- dakunnan palwelluxeen jäämään, waan pi- tää heidän jälille olewaisen elinaikansa, Fäst- ningisä eli mualla yhteiseen työhön pidettä- män. Se kuin senkaldaiseen juoneen on yl- lyttänyt, taikka ei ole sitä ilmoittanut, ko- ska hänelle siitä tieto ollut on; ulosseisokoon saman rangaistuxen. §. 15. Nyt ilmoitetaan kapina, waan ei koh- ta, eli ollan siinä vähemmin osallinen17); ran- gaistakoon asian haarain jälkeen, wirkansa mistaamisella, alendamisella eli ruumiin ran- gaistuxella. §. 16. Jos kapina nousee, ja se, joka tahdoi sitä hillitä, tapetaan; mitstatkon (!) tappaja eli murhamies oikian kätensä, kaula poikki ha- kattakoon ja steilattakoon: niin myös kaikki ne jotka sitä tapettua hosuiwat ja löiwät. Jos tälle jää leski eli lapsia; tahtoo Kunin- gas heille kohtullisen elinajan ylöspidon ar- mosa suodaa. §. 17. Kapinan nostaja, joka senkaldaisesa juo- nesa tapetaan; maatkoon kostamata. §. 18. Jos joku ylösajattelee18), eli lewittää Maakunnan ymbärille19) ulos walheita ja wää- riä huutoja20), jotka koskewat Waldakunnan wakuutta21), eli saattaa sen kansa yhteistä ka- pinata ja lewottomuutta matkaan; rangaista- koon maankulkeudella22), witsoilla eli fangiu- della, sen jälkeen kuin rikos on. §. 19. Ei mahda, mingän warjon eli eteen käändön alla23), Sota- eli Meri-wäki toimittaa eli pitää suurembia kokouxia, ilman Käskyn- hallitsewaisen Upsierin sallimusta. Jos sen- kaldaista tapahtu; rangaistakoon Upsieri eli Under-Upsieri wirkansa mistamisella ja neljän ajastajan fangiudella Fästningisä, sekä myös Sotawäki neljällä kymmenellä parilla witsoja ja työllä fästningisä yhtäläisen ajan. Jos kokous tapahduisi kutsumisen perään sildä, jolla oikeus ja walda on käskeä ja jota kuul- daman pitää; silloin rangaistakoon ainoa- stans se joka kutsumuxen ulosandoi waan ne ne muut olkoot nuhtettomat, jos ei ne lähin- seurawaisesa §:sa nimitetyt tapauxet sisällen kohtaa24). §. 20. Jos Käskynhallitsewainen Upsieri luwan andaa senkaldaiseen kokouxeen, niin pitää hänen määräämän tarpeixi Päällysmiehiä että siinä järjestystä pitämään. Jos ei hän sitä tee, ja meteli25) ylösnouse; rangaistakoon hän pois hengeldä, ja ne muut, jotka metelisä osan ottaneet owat, 14 §. jälkeen täsä Luu- sa. Se, joka Käskynhaldialda on tullut Kä- sketyxi, että mainitusa tarkoituxesa saapuilla olla, waan peränkatsannosa26) eli tiedon anda- misessa27) on puuttunut, taikka ei ole pyytänyt28), että kaiken woimansa perästä metelitä pois poistaa tai estää; mistatkoon myös hengensä. §. 21. Jos elatuxen aineet, waatteet eli raha Sotawäellen, jäisi tawallisen ajan ylitse maxamata, ja täydyisi wähennys ruasa ja juomasa tapahtua; silloin ei mahda kukaan, sitte kuin sitä julistettu on, sen ylitsen me- nota ja pauhata, sen rangaistuxen haastolla29) kuin metelin nostamisesta säätty on. Jos sitäwastaan, Käskynhaldiain eli jongun muun muun menetyxen eli syyn kautta, tapahtuisi, että ei Sotawäki heidän täyttä oikeuttansa nau- tita saisi; olkoon silloin kärsiwällen myöden annettu30) että siweydellä ja soweljaisudella sen- kaldaista welwollisesti ilmoittaa. §. 22. Jos joku juoxee ylitsen wihollisen puo- lelle; olkoon hänen nimensä ylösnaulittu hä- wäistys puolapuun päälle, ja kaikki hänen omaisudensa Kruunullen rikottu. - Jos hän sitten kiini saadaan; hirtettäköön. §. 23. Jos joku karkaa wihollisen puolelle Lai- wan eli koko Joukon kanssa; Käytettäköön, wikapäätten31) ja heidän omaisudensa suhten, 1:sen osan jälken lähin edellä käywäisestä §:sta. Jos he kiinni saadaan; rangaistakoon niinkuin 14:es §:fi täsä Luusa eteen kir- joittaa32).
Toim. Pauli Kruhse