Suomalaisten suku-nimistä.

Kirjoittanut

Aug. Ahlqvist.

Siitä ei ole kovan kauan, kuin nähtiin julkisissa lehdissämme ilmoitus kolmelta suomalaiselta oppi-pojalta Oulussa, jossa he laillisessa järestyksessä kuuluuttivat muuttaneensa suomalaiset nimensä ruotsalaisiksi, jotka he myös silloin ilmoittivat. Muutamia kuukausia myöhemmin nähtiin toinen saman-lainen ilmoitus kolmelta toiselta nuorelta mieheltä (ne olivat kisälliä), jotka samoin muuttivat nimensä ruotsalaisiksi. Tämmöinen peri-juurensa peittäminen on entisiin aikoin kyllä ollut tavallinen Suomessa, ja muissakin maissa tapahtui ennen useasti, että opin tielle joutunut nuorukainen muutti eli tavallisesti käänti oma-kielisen nimensä joko latinaiseksi eli kreikkalaiseksi, jonka jokainen näitä kieliä lukenut vielä nytkin havaitsee niistä monista, meidänkin maassa löytyvistä nimistä, joilla on loppuna joko latinainen pääte -us eli kreikkalainen sana -ander. Vaan tämä on jo kauan sitten hävinnyt muissa kansoissa, ja meilläkin nähdään yli-opistomme oppilais-luetteloon vuosi vuodelta enenevän suomalaisia nimiä, todistus siitä, että opin tielle lähteneet Suomalaiset elikkä oikeammin ne, joiden vallassa nämä lapsuudessansa ovat olleet, eivät enää häpeä suomalaista nimeä.

Sitä kipeämmin viileksi jokaisen Suomen kieltä rakastavaisen sydäntä, tuosta yllä-mainitusta ilmoituksesta nähdessään, että tämmöinen häpeäminen sivistymättömässä osassa kansaamme vielä on voimassa, sillä muuta syytä kuin suomalaisen peri-juurensa halveksimisen emme voi luulla näillä pojilla olleen nimi-muuttoon. Semmoisten miesten ja niiden nimien katoamisesta ei tosin ole suurta vahinkoa Suomen kansalle; joka ei muista käskyä: kunnioita isääs ja äitiäs, joka syyttä häpeää niitä, jotka häntä heikkoudessansa ovat korjanneet ja elättäneet, joka kieltää sen kansan, jonka lait suojelevat häntä ja jonka sivistys pyytää häntä ihmiseksi, - semmoinen mies on hävitön konna, jonka uusi nimi, vaikka se olisi kuinka korea ja minkä-kielinen tahansa, pitäisi teloittajalla lyötettää kaakkiin ja joka itse pitäisi häpeällä ajettaa maasta niinkuin kansansa petturi ja kavaltaja. Edellä kerrotussa tapauksessa luulemme kumminkin tuhmuuden olleen pää-syynä nimien muuttamiseen, vaan se seikka ei huojenna suomi-rakkaan mieli-karvautta asiasta, koska hänen tässä tapauksessa täytyy muiden päälle muuttaa se syytös kylmä-kiskoisuudesta kansaansa kohtaan, joka nimen-muuttajia, näiden ollen täydellisesti vastaavaisia, olisi kohdannut itsiään. Painavin soimaus kohtaa tässä seura-kunnan kirkko-herraa, jota epäelemättä tiesi näiden herras-miesten aikomuksen; oliko hänellä niin vähä vaikutusta seura-kuntalaisiinsa, että mainitut pojat hänen kiellettyänsäkin täyttivät pahan aikomuksensa? elikkä oliko hän niin laimea kansallisissa tunteissaan, että se hänestä oli yhden-tekevä, muuttuivatpa nimet hänen kirkon-kirjoissaan vaikka kiinalaisiksi? Jommin kummin, sillä kolmatta siihen ei voi ajatella, on tämä surkuteltava asia päässyt liikkeelle. Se olisi kuitenkin voinut estyä toisellakin tavalla, jos nim. näiden veitikkojen lähimmäiset seuralaiset olisivat vähänkään olleet suomalaisuuden henkeä; nämä olisivat kieltäneet heitä hurjasta työstänsä, tahi jos he eivät olisi sitä totelleet, niin olisi naapurien ja seuralaisten käytös voinut nimen-muuttajille tehdä elämän niin tukalaksi, ett'ei kunnian kukko heille koskaan laulaisi.

Tämä muuten häpeällinen asia toi tämän kirjoittajalle sen hyvän, että hän sen kautta johtui tarkemmin arvelemaan Suomalaisten nimistä. Hän kysyi itsekseen: ovatko ruotsalaiset ja ulko-maalaiset nimet ääneltänsä niin paljoa kauniimpia kuin suomalaiset, että tämä niiden etuisuus vastaisi sen häpeän, joka nimensä-muuttamista aina seuraa? Vastaukseksi tälle kysymyksellensä havaitsi hän, että harvassa muussa kielessä löytyy niin kevyt-sanaisia ja kaiullisia nimiä kuin Suomessa. Toisekseen kysyi hän itseksensä: mutta ehkä suomalaiset nimet aineensa, merkityksensä, vuoksi ovat niin rumia, että ihmisen, jota on olevinansa sivistynyt, täytyy hävetä niiden omistamista? Tälle kysymykselle etsiessänsä vastausta tuli hän aivan luulemattomaan päätökseen, nim. siihen, että kaikkein kansojen suku-nimillä yli-päätään on yhden-lainen peri-juuri, että yhdet eli yhden-laiset ajatukset ovat heitä kaikkia johtaneet kuvatessa itselleen nimiä, ja että suomalaiset nimet niin muodoin eivät ole kummempia kuin muidenkaan kansojen. Päin vastoin kohdataan näiden nimissä enemmän kummallisuutta kuin suomalaisissa; niin tavataan useassa kielessä nimenä kokonainen lause, esim. ven. Njepeipivo (suomeksi: elä-juo-olutta); saks. Bleibimhaus (jää-kotiin), Fürchtenicht (elä-pelkää), Griepenkerl (ota-mies-kiini), Habenicht (ei-ole-mitään), Sondergeld (ilman rahatta), Spalteholz (halo-puita) ; engl. Shakespeare (keihään-tärisyttäjä) ; ruots. Stjernstolpe (tähti-patsas), Gyllenstolpe (kulta-patsas), Stjerneld (tähti-tuli), joiden viimeksi-mainittujen nimien vertaisia ei yhdelläkään kansalla ole ja joissa Ruotsalaisten kerskaus kyllä loistavasti paljastaksen. Englannissa ottivat Cromwell'in aikana uskon-huimat itsillensä kummallisia nimiä; tavallisinta oli, että suku-nimen edelle pantiin joku raamatun värsy, esim. kiitä-jumalaa-Barebone, eli lyö-heidän-kuninkaansa-kahleihin-Smith *).

Näiden-kaltaiset kummalliset nimet ovat kuitenkin vaan poikkeuksia. Yleisesti nähdään, niinkuin jo sanoimme, kaikissa kielissä sama ajatuksen-juoksu nimien synnyttämisessä, ja siitä, mitä tässä nyt tulemme lausumaan, on suomalainen lukija näkevä, että hänen kielensä nimet ovat yhtä hyvät eli yhtä hylittävät kuin muidenkin kansojen, joten nimen-muuttamisen turhuus on vielä enemmän silmin-nähtävä, kuin jos tätä seikkaa emme tuntisi.

Miten nimet ensiksi ovat annetut ja syntyneet, siitä emme tässä nyt aio lukua pitää. Meillä on nyt tarkoituksena vaan osoittaa niiden merkitystä, ainetta. Tässä katsannossa havaitsemme, että iso osa Suomalaisten niinkuin muidenkin kansain nimiä on ensiksikin otettu luonnossa tavattavien esineiden nimistä.

Useimmat imettäjäiset eläimet ovat lainanneet ihmiselle nimensä. Seuraavat suomalaiset näiltä otetut nimet olemme tavanneet **). - Karhu, Karhunen, Ohtonen, Kontio (karhu); muissa kielissä vastaavia: ruots. Björn, norj. Aasbjörn, saks. Bär, latin. Ursinus ja siitä Ursin, ital. Orsini, ven. Medvedjev. - Susi, Sutinen, Sutelainen, Hukka, Hukkanen, ruots. Ulf, saks. Wolf, ven. Wolkov. - Ilves, Ilvonen, ruots. Lohman, saks. Luchs. - Repo, Kettunen, ruots. Rääf, saks. Fuchs, engl. Fox, ven. Lisitsin. - Ahmoinen. - Orava, Oravainen, saks. Eichhorn, ven. Bjelkin. - Näätänen, slav. Kunik. - Jänis, Puputti, ruots. Haare, saks. Haase, engl. Hare, kreik. Lagus, ven. Saitsov. - Kärppä, ruots. Hermelin, ven. Gornostajev. - Siili, ven. Joschin. - Saukko, saks. Biber, ven. Bobrov. - Hirvi, Hirvinen, Hirvonen, ruots. Hjort ja Hjortsberg, saks. Hirsch ja Ellendt, ven. Olenin. - Hiiri, saks. Maus. - Vesikko. - Härkänen, Härkönen, Sonni, Mulli, Mullikka, Tarvas, Tarvainen, ruots. Oxman, Oxenstjerna, saks. Ochs, Stier, engl. Bull, ransk. Lebeuf, ven. Bykov. - Jaatinen (ori), Tamma, Ruuna, Varsa, saks. Hengst, Hengstenberg, Ross, Rösslin, Kracke, kreik. Hippias, ven. Sherebtsov, Kobylin. - Karjunen, Sikanen, ruots. Galt, Svinhufvud, saks. Ferkel (porsas), ven. Kabanov (metsä-sika). - Oinas, Oinonen, ruots. Bagge, saks. Schaaf (lammas), ven. Baranov, puol. Baranovskij. - Pukki, Hanna-Pukki, Kala-Pukki, Santa-Pukki, Vuohelainen, saks. Bock, ven. Koslov. - Peni, Penikka, Koiranen, saks. Hund ja Hundt, ven. Sukin. - Eläinten tuotteista ovat niminä: Tali, Talja, vertoele saks. Schmalz, Speck, Ziegenbalg, Villa ja Villanen, ruots. Ullman. Viimeksi mainittakoon, että kaikkein eläinten yhteinen vihoillinen Nälkä myös on suku-nimenä Suomessa.

*) Ulko-maalaiset nimet ovat osaksi otetut Pott-nimisen oppineen tekemästä kirjasta : Die Personennamen, insbesondere die Familiennamen, Leipzig 1853.

**) Suomalaisista suku-nimistä tulee meidän kiittää Weaporin luteerilaista pastoria, herra tohtori H. A. Reinholm'ia, joka niitä on koonnut mahdottoman määrän koko itä-Suomesta, Kuusamosta alkaen aina eteläisintä Inkerinmaata myöten.

Linnuista tavataan tämmöisinä niminä seuraavat. Kokko, Kokkonen, ruots. Örn ja Örnberg, saks. Adler, ven. Orlov. - Haukka, Havukka, Havukainen, Poutiainen, ruots. Höök, Falk, saks. Weihe, Habich(t), Geier, ven. Sokolov. - Pöllö, Pöllönen, Pöllänen, Hyypiö, Huuhkaja, ruots. Uggla, saks. Eule ja Euler, ven. Pugatschev. - Korppi, saks. Rabe, tansk. Rafn, engl. Crow, ransk. Corneille, lat. Corvinus, ven. Worontsov. - Varis, saks. Krähe, Kreie, ven. Woronov. - Harakka, saks. Elster, ital. Pica, engl. Pye, ransk. Lapie ja Pyat, ven. Sorokin. - Hakkinen, saks. Dohle, ven. Galkin. - Haikara, Haikarainen, Haikarinen, saks. Reyher, ven. Tschaplin. - Kurki, josta suom.-ruots. Kurk, ruots. Trana, saks. Kranich, ransk. Lagrue. - Metso, Koppelo, ruots. Tjäder, saks. Auerbach. - Tetri, ruots. (kuningas) Orre. - Pyy, ruots. Hjerppe. - Kyyhkyläinen, ruots. Dufva, saks. Taube, lat. Columbus, ven. Golubjev. - Kukkonen, saks. Hahn, ransk. Lecocq, ven. Petuhov. - Kananen, saks. Huhn. - Rastas. - Närhi, Närhinen. - Tiainen, engl. Wren. - Peippo, Peipponen, ruots. ja saks. Finke, engl. Finch ja Chiffinch. - Kiuru, saks. Lerche. - Pääskynen, saks. Schwalbe, ven. Lastotschkin. - Tikka, Tikkanen, saks. Specht, ransk. Lepic. - Käki, saks. Kuckuck, ven. Kokuschkin. - Wiitikka ja Witikka. - Joutsen ja Luikki, saks. Schwan, ruots. Svahn ja Svanström, lat. Cygneus, ransk. du Cygne, ven. Lebedev. - Hanhinen, saks. Gans, byöm. Huss, ven. Gus'ev. - Kuikka, ruots. Lohm, saks. Taucher, ven. Gagarin. - Sorsa, ven. Utkin. - Sotka, Sotkonen, ven. Gogol. - Telkkä. - Tavi. - Koskelo. - Haapana. - Vikla. - Partti. - Ja viimeksi on mainittava Lintunen, joka olisi pitänyt olla ensimäisenä tässä luokassa ja jolla ovat vastaavat saks. Vogel, Schreyvogl, Grauvogl, engl. Bird, ransk. Loiseau.

Meidän vesissä ei ole paljo kaloja; sentähden niiden nimiäkin on vähä Suomalaisten niminä, niinkuin: Hauki, Haukinen, ruots. Gedda, saks. Hecht, ven. Schschtukin. - Kuha, Kuhanen, ruots. Göös, saks. Sander ja Zander. - Matikka, Matikainen. - Ahven, Ahvenainen, vert. saks. Kaulbars. - Siikanen. - Salakka. - Muikku, Muje. - Kiiski, Kiiskinen, vert. ruots. Girsén. - Särki vert. ruots. Mörtengren. - Angerias, vert. ruots. Ålgren. - Kalanen löytyy myös ja vastaa saks. Fisch ja ransk. Poisson; samoin myös Kalavainen.

Hyönteisiltä ovat seuraavat nimet otetut. Kirppu, saks. Flohmann, ven. Blohin. - Torakka, ven. Tarakanov. - Kärpänen, ven. Muhin. - Sääski, Hyttinen, Mäkäräinen, saks. Mücke ja Mügge, ven. Muschin.

Kasvit sitä vastaan ovat Suomalaisille antaneet useampia nimiä. Ensinkin ovat kasvien eri osain nimet katseltavat. Juurunen, Juurikko, ruots. Rothman (jos tämä nimi ei liene saksalainen ja merkinne "punaista miestä", katso jälempää). - Haaranen, Haaronen, ruots. Grenman. - Oksanen, ruots. Qvist. - Latva, Latvanen. - Käpy. - Vihtanen, Vihtonen. - Vesanen. - Pehkonen, saks. Busch, Buschmann. - Kukkanen, ruots. Blom, saks. Blum, Blume, ransk. Florencourt, Fleurant, Bellefleur, Florian, engl. Flower, lat. Florus ja Florinus (josta Florin), ven. Tsvetkov. - Janhunen. - Urpiainen. - Kantonen, vert. saks. Güldenstubbe. - Heino, Heinonen, Heinikainen, vert. Kraut, Kräutlein. - Jos nyt eri kasvi-lajia rupeamme tutkistelemaan, niin löydämme niistä niminä seuraavat. Honkanen, Honkonen, Mäntynen, vert. ruots. Furuhjelm, Furumark, Tallgren, Tallqvist, saks. Fichte, ransk. Dupin, puol. Sosnitski. - Katainen, vert. ruots. Enqvist, Enegren, Enehjelm. - Leppänen, Lepistö, vert. ruots. Ahlqvist, Ahlman, Ahlgren, saks. Erlemann, Erler, ven. Ol'hin. - Haapalainen, vert. ruots. Aspegren, Aspelin. - Saarnia, Saarninen, saks. Escher, ruots. Askegren. - Pajunen, vert. ruots. Wideman. - Putkuri, Putkinen, Putkonen, ven. Butenjev, saks. Kerbel, myös Rohr. - Kahilainen, Kaislanen, ruots. Säve, Säfström. - Tatti, saks. Pilz, Reiske, Lerchenschwamm, ven. Gribojedov. - Viholainen, ruots. ja saks. Nessel, Nettelbladt. - Korte. - Lumme. - Litmanen. - Heiskanen. - Matarainen. - Malinen. - Vattulainen, ven. Malinin. - Mansikka. - Mustikainen, ven. Tschernihin. - Nisu, saks. Waitz. - Otranen, Otronen, vert. saks. Gerstenzweig, ven. Jatschmenikov. - Papu, Papunen. - Herneinen, vert. saks. Linse, ven. Gorohov. - Tattari, ven. Gretsch, puol. Gretschkievitsch. - Kaura, saks. ja ruots. Havermann, Haber, Haberkorn. - Humala, ven. Hmelnitski. - Laukkanen, saks. Lauch, Knoblauch.

Tähän luokkaan kuuluvat myös seuraavat. Lautanen. - Halko, saks. Holz, Holzmann. - Kekäle, Kekäläinen, saks. Brand, Kohle. - Nokelainen, saks. Russ, Russwurm. - Kipinäinen, saks. Gneist, Funke, Funck. - Tuhkanen, saks. Asche.

Kivi-kunnasta saatuja ovat seuraavat nimet. Kivinen, ruots. Sten ja siitä latinoitu Stenius, saks. Stein, Fels, lat. Petra, kreik. Petros, Petrus, ven. Kamenov. - Hiekkanen, Hietanen, Mutanen, Mutikainen, Multanen, ruots. Sandman, saks. Sand, ven. Peskin. - Savinainen, ruots. Lehrberg, saks. Lehm, ven. Glinka. - Kulta, Kultainen, Kultamies, ruots. Gyldén, saks. Gold ja Golde. - Hopea, saks. Silber, ven. Serebrin. - Kupari, Waski, Waskelainen, saks. Kupfer. - Rauta, Melto, vert. ruots. Ståhl, saks. Stahl, Eisen, engl. Steele. - Suola, saks. Salz ja Salzmann, engl. Salt.

Maan-pinnan eri laaduista ja muodoista on meillä myös hyvä joukko nimiä. Korpinen, Korpelainen, Salonen, Mehtäläinen, ruots. Skogman, norj. Schoug, saks. Wald, Forstmann, Förster, Holzmann, ransk. Forestier, de la Foret, Dubois. - Lehtonen, Lehikoinen, Wiitanen, ruots. Lund, Lundman, ransk. Dubuisson, Duboccage j.n.e. - Huuhtilainen, Huuhtanen, Huuhtinen, Rasilainen, Kaskinen, vert. ruots. Svedberg. - Peltonen, ruots. Åkerman, saks. Ackermann, Feld, Feldmann, vert. saks. Gerstäcker. - Nurminen, ruots. Engman, saks. Wiese, Anger, ransk. Duprat, Desprez, Dupré, hisp. Deprado. - Aho, Ahokas, Ahonen, saks. Brach, Brachmann. - Ketolainen, Kankaanen, vert. ruots. Moberg, saks. Kampen, Heyde, Heyden, Heydemann, Heidtmann, ransk. Beauchamp, Bonchamp, Ducamp, hisp. de la Vega, ital. Campobasso. - Marjamaa, vert. ruots. Bärlund. - Mäkinen, Mäkeläinen, Harjunen, ruots. ja saks. Berg, latinoitu Collan, saks. Schwartzenberg, Schönberg, ransk. Dumont, Beaumont, Bourmont, Rougemont, Montaigu, hisp. Montenero. - Louhinen, Louhelainen, Kallio, ruots. Granit ja Gråsten, saks. Fels, Löwenfels, Meerfels, Riesenfels, Schönfels, ransk. Delaroche, De la Pierre, Rochet, Baroche, Laroque, Duroc, ital. Rocca. - Törmänen, ruots. ja saks. Brinkmann. - Orkonen, Orkolainen, ruots. Dahl, Dahlman j.n.e., saks. Thal, Schlucht, Höhle, ransk. Duval, Lavallée, Devaux j.n.e. - Suokas, Nevalainen, ven. Bolotinski. - Jokelainen, Kymiläinen, Puronen, ruots. Bäck, Bäckman, Flodin, saks. Bach, Bachmann, (ruotsinn. Backman), ransk. Delarivière, hisp. Ribera. - Lampinen, Lampi, ruots. Träskman, Träskelin, saks. Teicher. - Järviä, Järviö, Järvinen, Järveläinen, Meronen, Meriläinen, ruots. Sjöman, saks. Langensee, Struensee, ransk. Dulac. Nimestä Meronen on syntynyt suomalais-ruotsalainen Merón. - Rantanen, ruots. ja saks. Strandmann, saks. Küstner, ransk. La Coste, Descôtes, ital. Costa, engl. Banks, Beach. - Saari, Saarinen, Saarelainen, ruots. Holm, Öhman, saks. Inselmann, ransk. Delisle, puol. Ostrov, Ostrovski. - Kari. - Niemi, Nieminen, Niemonen, Niemeläinen, ruots. Uddman. - Salmi, Salminen, Salmelainen, ruots. Sund, Sundberg. - Laks (lahti), ruots. ja saks. Boucht, ruots. Wiik.

Ilmasta otettuja nimiä on meillä myös vähin. Eteläinen, ruots. Söderman; Pohjanen, Pohjalainen, Nordman. (Vertaele ruotsalaiset Wester, Westman, Östman). - Taivainen, vert. saks. Himmelstern. - Kesänen, Keso, Kesonen, saks. Sommer. - Pakkanen, saks. ja ruots. Frost (josta latinoituna Frosterus). - Pouta, Poutanen, vert. ven. Pogodin. - Leino, Leinonen, saks. Sonnenschein. - Tuuli, Tuuliainen, vert. ruots. Storm, Uhrveder, saks. Sturm, Windt, Wendt. - Häkä. - Häyry, Häyrynen, Utunen, saks. Nebel, Nebelthau. - Härmä. - Päiviö, Päivinen, ruots. Sohlman.

Siitä, mitä tähän asti olemme lausuneet, näkyy että Suomalaiset niinkuin muutkin kansat ottivat nimiä kaiken-laisista luonnon kappaleista. Nyt saamme nähdä heidän ottaneen nimiä omasta itsestänsäkin, ensinkin ihmisen-ruumiin osista. Tämmöisiä nimiä ovat seuraavat. Kallonen, Ohtanen, saks. Haupt ja Kopf, ven. Lobanov. - Suurpää, saks. Grosskopf, Breitkopf, Breithaupt, engl. Greathead, lat. Capito, ven. Golovin. Saksan kielessä löytyy tästä ruumiin-osasta saatuja nimiä useampia, niinkuin: Dünnhaupt, Schönkopf, Steinkopf, Stahlkopf, Hanekopf; samoin siitä johdettuja, ehkä toisilla merkityksillä, ovat suomalaiset nimet semmoiset kuin: Jauhopää, Weripää, Lihapää, Hikipää, Naulopää. Tukan väristä ja muista omaisuuksista ovat nimet: Mustapää ja Mustonen, saks. Schwartzkopf ja Schwarz, ransk. Lenoir, ital. Negrelli, lat. Niger, Nigellus, Nigrinus, engl. Black, unk. Fekete, ven. Tschernischev; Walkeapää ja Walkonen, saks. Weishaupt, Weisshaar, Weissmann, Weisse, holl. de Witte ja Wittkopp, ransk. Blanc ja Blanche, ital. Bianchi, lat. Albinus; Keltanen, saks. Gelbhaar, Geelhaar, lat. Flavius ja Fulvius, ven. Sholtin; Harmaanen, Hallikka ja Hallikainen, ruots. Gråå, saks. Grau, Graue, engl. Grey, lat. Canus; Kähärä, Karhapää, Hurri, Takkunen, saks. Kraus, Krause, Krauskopf, Kruskopf, Moskopf, Wolkenhaar, Wollhaupt, Strobel, Strube, Struve, engl. Locke, lat. Crispus, ital. Crispi ja Riccio, ven. Kudrävin; Kaljunen, saks. Kahl, Kahler, lat. Calvus, ven. Galitzin. - Parta on antanut nimet: Partanen, Pitkäparta, Wäkiparta, Poskiparta, Rautaparta, Herranparta, saks. Barth, Baartmann, Bartling, ital. Barbarossa, lat. Barbatus, Ahenobarbus, ransk. Beaupoil. - Muista jäsenistä otettuja nimiä ovat seuraavat. - Paloposki, vert. saks. Fettback. - Korva, Korvanen. - Nenonen, Puunenä, Könönen, saks. Nasemann, Näsemann, Spitznass, lat. Naso, ital. Naselli. - Niskanen, Kaulio, vert. saks. Kurzhals, Kropff, lat. Struma. - Koura, Kopra, Kopru, Koprunen, Sormunen, Näppinen, Hyppynen, vert. saks. Klaue, Tatze, Handt, Handl, Faust, Faustmann, Daum, Deumchen, lat. Scaevola j.n.e. - Wahvaselkä, Poikkiselkä, Ryhänen, vert. saks. Breitrück, Hunsrügge, ven. Gorbatov. - Mahanen, saks. Bauch, Schmerbauch, Breitenbauch, ven. Sinebryhov. - Maukku, vert. saks. Galle, Herz, Herzen, joilla kumminkin on eri merkitykset. - Jalkanen, Puujalka, Karvajalka, Kapio, Haapakapio, vert. saks. Fuss, Füsslein, Ziegenfuss, Hünerbein, Kuhfuss, Streckfuss, Blaufuss j.n.e. - Polvinen, saks. Knie. - Kinttu, Reisi, vert. saks. Schenkl. - Warvas, Warpainen, saks. Zeh, ven. Pal'tsov.

Edellensä ovat ihmisen ruumiilliset avut muuttuneet nimiksi. Semmoisia nimiä ovat seuraavat. Ihanainen, Ihalainen, saks. Hübsch, Hübschmann, Schön, Schönemann, ransk. Lebeau, Lebell, ital. Bellini, lat. Pulcher. - Pitkänen, Pitko, ruots. Lång, saks. Lang, Lange, Gross, Grosse, engl. Longman, Longfellow. - Pikkarainen, Wähänen, Matalainen, ruots. Lille, saks. Klein, Kleineh, Kleinmayer, Kurz, Kurzmann, ransk. Lepetit. - Paksunen, Paksu, Turpeinen, Leveinen, Lihavainen, saks. Dicke, Dickmann, Vette, Brede, ransk. Grasset, lat. Crassus, ven. Tolstoi. - Kyllönen ja Kyllänen kuuluvat myös tähän. - Laiha, Laihanen, Laihia, Hoikka, Hienonen, Ohkanen, Kuivainen, Kuivalainen, ruots. Smalén, saks. Mager, Hager, Dürr, Schmal. - Pystynen, Pöyhönen, ruots. Högman, Stolt, saks. Hoch. - Wahviainen, Wäkevä, Suoninen, ruots. ja saks. Stark, Kraft ja Kraftman, saks. Baumstark, Standfest, ransk. Le Vaillant, lat. Valentinus, ven. Silin. - Huono, Kitunen. - Hurri, Karvanen, Karwonen, Karvinen, Karvaja. - Kirjavainen. - Rahkonen, Rokkonen. - Turtio. - Kylmänen, Wilunen. - Wäärä, Kiero, saks. Krumme, Schiefer, ven. Kosov, Krivin, ransk. Lecourbe. - Kiljunen, vert. saks. Brummer, Heyse. - Mykkänen, saks. Stummer, vert. Taubmann, vert. ital. Balbi.

Myös hengellisistä omaisuuksista on nimiä otettu. Miettinen, Mielonen, Tietäväinen, Keinänen, Keinonen, Neuvonen, Teräväinen, saks. Weise, Weissmann, Scharf, Kluge, Witzig, engl. Wiseman, lat. Prudentius, ransk. Le Sage, Prudent, Proudhon. - Tarkkanen, Tarkkonen, saks. Giere, Gierig, ven. Skupin. - Hyvönen, Hyvärinen, Lempiä, Lempinen, saks. Gütig, Gutherz, Guttwill, Liebmann, Liebermann. - Hurskas, Hurskainen, saks. Gerecht, Biedermann. - Toivanen, Toivonen, saks. Wünsch, Wünscher. - Walvonen, Wirkkunen, Nousiainen, saks. Munter, Wach, Wachler, holl. Wakker, lat. Vigilantius. - Kaino, Hiljainen, ruots. Fredman, Spak, saks. Fromm, Frommann, Friedemann, Blöde, Ruhig, ven. Tihanov, Tihonravov. - Ilonen, Remunen, ruots. Glader, saks. Lustig, Eröhlich, Ohnesorge, Kleinsorgen, lat. Gaudentius, Hilarius, Laetus, ransk. Gaillard, byöm. Wessely. - Laulajainen, Kuuluvainen. - Kuuliainen, vert. saks. Treu, Gutknecht, - Kärkäs, Kärkkäänen. - Pelkonen, saks. Bangemann, Schreck. - Wihainen, saks. Bitter, Hitzig. - Kovanen, ruots. Streng, saks. Strenge, Ernst, Finster, lat. Severus, ven. Stroganov. - Tora, Kiukkonen, ruots. ja saks. Wrede, saks. Zorn, Zürner, Kräckler, Krekeler, Grimm. - Myöhänen, saks. Faul, Faulmann. - Suukko, Suukkonen, saks. Frech. - Houru, saks. Toll. - Pöykiö, saks. Hochmuth. - Wauhkonen, saks. Narr, Irrmann. - Hatara.

Siirtyen eteen-päin aineessamme havaitsemme, että erinäisten säätyin, virkojen ja askareitten nimityksiäkin käytetään suku-niminä. Suomalaisilla ei tämmöisiä nimiä kumminkaan ole paljo, ei läheskään se määrä, mikä niitä on esim. Saksan kansalla, joka se onkin oikea virka-vallan ja käsi-työläisten kansa. Meillä tavattavat nimet tätä laatua ovat seuraavat. Herranen, Pajarinen, ven. Panin (vähä-venäläisestä sanasta pan herra); jälkimäinen näitä suomalaisia nimiä on nähtävästi johtunut ven. sanasta bojar. - Majuri. - Herttuainen, vert. saks. Kaiser, König, Fürst, ven. Korolev. - Woutilainen, saks. Vogt, Voigt, Voigtmann; vert. myös saks. Richter, Schultess, Schulz, holl. Schulte, josta Schultén, ransk. Le Maire. - Piispanen, saks. Bischoff, ransk. Lévêque. - Pappinen, saks. Abbt, ransk. Labbé, engl. Abbot, saks. Probst, ransk. Prévost, Chapelain, ven. Popov. - Kluostarinen, saks. Klostermann, Klausser j.n.e., ransk. Leprieur, Lemoine, engl. Monk, ruots. Munck. - Lukkarinen, saks. Küster, Köster, Kirchner, ven. Ponomarev. - Paavilainen, vert. saks. Pabst, Pape, Pfaff. Käsi-töistä ja muista askareista ovat nimet, semmoiset kuin seuraavat. Pakarinen, saks. Becker, holl. Bakker, engl. Baxter. - Rautio, Rautiainen (josta suomalais-ruotsalainen Rautian), Seppä, Seppänen, saks. Schmidt, Schmidtmann, Kaltschmidt, Eisenschmidt, Goldschmidt, Bauernschmid, Blechschmidt, Nagler, Nagelschmidt, Schlosser, j.n.e., engl. Smith, Smithson, Goldsmith, ransk. Favre, Lefebvre, Faucher, Dufour, Ferron, Serrurier, ven. Kusnetsov, vert. ruots. Smedberg. - Mylläri, Myllynen, Jauhiainen, saks. Müller, Miller, holl. Möller, Moller, josta latinoitu Mollerus, saks. Mühlmann, latinoitu Mylius, Mehlmann, Grützmacher, Grieser, Griessmann, edellensä Oehlenschläger, Walker, Welcker, ransk. Meunier, Moulin, Moulinet, Molière, unkar. Molár, ital. Molinaro, ven. Melnikov, vert. ruots. Qvarnström. - Nikkarinen, saks. Tischler, Stüler, Stuhlmann, Schreiner, Kästner, Kastner. - Suutari, Suutarinen, saks. Schuster, Schumacher, ven. Saposhnikov. - Nahkuri, Parkkonen, saks. Lohmann, Lohstöter, Löher, Löhgerber, Gerber, Weissgerber, Lederer, Ledermann, engl. Barker, Tanner, edellensä Kürschner, Feller, Fellmann, ransk. Lepelletier, Pelissier. - Kankuri, saks. Weber, Wollenweber, Leinweber, Schleiermacher, ransk. Tessier, Le Tessier. - Kauppinen, Saksa, saks. Kaufmann, holl. Koopmans, engl. Chapman, ransk. Mercier, Lemercier, saks. Haendler, Kramer, Krämer, Mäckler. - Tokkari; tämä nimi on varmaan saanut alkunsa venäläisestä sanasta tokár'= sorvari; sitä vastaa saks. Drechsler, Dreier, ransk. Le Tourneur. - Tervo, Tervonen, saks. Thermann, byöm. Smolar', vert. saks. Brenner, Aschenbrenner, Kalkbrenner, Glassbrenner. - Puoskari (= eläin-lääkäri, huono lääkäri), vert. saks. Arzt, Weiler, Kräutermann, Baader, Schröpfer, ven. Doktorov. - Kalpio, saks. Degener, Schwertner, Schwertfeger, Schwerdtmann. - Kilpiö, Kilpinen, saks. Schildt, Schilder, Schiller, Schildener, Schildknecht. - Kempas, Kemppinen, Huovinen, saks. Krieger, Kriegesmann, Geleitsmann, Reiter, engl. Horsman, Carter, ransk. Chartier. - Piiparinen, sota-väestä saatu nimi, vert. saks. Spielmann, Geiger, Eiedler; Pfeiffer,Pfyfer, Pfeuffer. - Wartiainen, myös sota-vehkeistä otettu nimi, jota hyvin vastaa saks. Schaumann. - Yhteydestä muiden kansojen kanssa on saatu suomalainen nimi Tulkki, ven. Perevodtschikov (joka kumminkin voi tulla myös juuri-sanansa toisesta merkityksestä: yli-kulettaja, lossi-mies). - Suomalaisille omituisia ovat nimet Pesu, Peso, Pesonen, josta latinoitu Pesonius, sekä Lipiäinen kuin myös Moilonen, joka luultavasti tulee ven. sanasta mylo = saippua, jota Suomalaiset paikoin sanovat moilaksi. - Omituisia ovat myös nimet Arponen, sanasta arvon, arpoa = povata, taika-keinoilla ennustaa, Metelinen ja Karkulainen; myöskään emme nimeä Päiväläinen, joka itä-Suomessa sanana merkitsee päivä-miestä, ole tavanneet muilla kansoilla.

Lähimmässä yhteydessä edellisten nimien kanssa ovat ne nimet, jotka ovat otetut työ-asetten eli muiden tarvis-kalujen nimityksistä. Semmoisia ovat seuraavat. Kuokkanen, saks. Hacke, Beilhack, Radehack, ransk. Hachette. - Kirves, Isokirves, Nyrhinen, saks. Axt, Beil. - Puukko, Nykänen, Nykyri, saks. Dolch. - Höylä. - Ora, Oranen, Näveri, saks. Bohr, Bohrer. - Hara, Harinen, Karhinen, saks. Egge. - Häkkinen. - Rekonen, Kaplas, Laitinen. - Wanninen, vert. saks. Pflug, Pflugbeil, Pflugradt, ven. Sohin. - Seula, saks. Sieber; nimi Siitonen, jota luultavasti on saatu ven. sanasta sito = sihti, kuuluu myös tähän. - Säkkinen, Leipäsäkki, Pussinen, Pötsönen, Konttinen, Kesseli, Massinen, saks. Sack, Sacken, ital. Sacco, Sachetti, Sacchi. - Kirnu. - Kauhanen, saks. Kelle. - Pyöränen, saks. Rad; tähän kuuluu myös Rissanen, jota epäilemättä johtuu ruotsalaisesta sanasta trissa. - Melanen, vert. saks. Steuer. - Pursiainen, vert. saks. Kahn, Schiff, ven. Barkov. - Mertanen, vert. saks. Angel ja Netz. - Julkunen, saks. Stange. - Kiila, vert. saks. Meissel. - Wasarainen, saks. Hammer, Schlegel, ransk. Maillet. - Torvinen. - Räty. - Keränen. - Kela. - Kattila, saks. Kessel, Pfanner, Pott, hisp. Calderon. - Ruuskanen, luultavasti ven. sanasta krushka, saks. Kanne, Krug, Krüger, Töpfer. - Neula. - Nuija, saks. Keule. - Naskali. - Siera, saks. Schliepstein, Wettstein, Wetzer. - Ruoskanen, saks. Peitsche. - Nuora, Kultanuora, Olkinuora, vert. ruots. Sidensnöre, saks. Seiler, Zwirmann, Zwirner, ransk. Cordier, Moulinié, hisp. Espartero. - Nauha, saks. Bandmann.

Läheisessä heimolaisuudessa edellisten nimien kanssa ovat semmoiset nimet, joilla on alkunsa josta-kusta vaate-kappaleesta. Tämmöisiä ovat. Kiiveri varmaan sota-väessä saatu. - Tupsunen, vert. saks. Knopf, jonka jälkimäisen kanssa nimellä Nupponen myös näyttää olevan yhteyttä. - Sopanen (sovat =vaatteet). - Turkki, Sarkkinen (katso edellä nimeä Nahkuri ja muutamia sen kanssa lueteltuja nimiä), saks. Pelz, ven. Schubin. - Mekkonen, Takkinen, saks. Wamsler, Kappe. - Hihonen. - Kormano. - Pöksyläinen, Nahkapöksy, Suurhousu. - Wirsu, Laapotti, Löttönen, Kautonen, Tallus, vert. saks. Schuh, Stiefel, Stiebel, Strümpfler. - Kannus, Sporn, Spohr, Sporer, Spohrmann, ruots. Spåre.

Yksin ruoka-lajitkin ovat antaneet Suomalaisille, niin-kuin muillenkin kansoille, nimiä. Semmoisia ovat. Muona; saattaa kumminkin myös olla väännetty ruotsalaisesta Måne. - Möykky. - Huttu, Huttunen, Puuronen, Putrolainen. - Piiroonen, ven. Pirogov. - Taikinainen. - Lemettyinen. - Happonen. - Saikkonen, luultavasti ven. sanasta saika; vert. saks. Semler, Krengel, byöm. Kolatschek. - Rokkanen. - Makkara, saks. Wurst. - Piimäläinen, byöm. Smetana, saks. Kernemelk, Milch, Süssmilch, Schlegelmilch. - Mallat, Maltanen, saks. Malz. - Sokuri, Imeläinen, Metinen, Metiläinen. - Verrattaviksi mainitsemme tässä vielä seuraavat tähän laatuun tehdyt, muukalaiset nimet; saksalaiset: Schönbrod, Dünnebier, Gutbier, Käsebier, Sauerwein, Botter (Butter), Pfannekuchen; venäläiset: Salamatin (salamata vellin laji), Kapustin (kapusta kaali), Kiselev (kisel', ytelmä, hyyde) j.n.e.

Ovat Suomalaiset ottaneet muutamia nimiä myös kaluista ja esineistä, jotka kuuluvat asumaan ja kotoon. Niinkuin seuraavat. Majanen, josta suomalais-latinais-ruotsalainen Majander. - Kotilainen, vert. saks. Hausen, Vonhoff, Imhof, Heimbürger, ransk. Maison, Grandmaison, ital. della Casa, hisp. de las Casas. - Pönkkä, vert. saks. Krampe. - Uksunen, Uksulainen, saks. Pforte, Pfordten, Oberthür, Hinterthür, ital. della Porta. - Nurkka, saks. Winkel, Winckler, Winkelmann, Eck, Eckmann, Eckermann, Cronegg, Vieregg. - Pätsi, ransk. Dufour. - Tolppanen, Pylväänen, ruots. Stolpe, saks. Pfaler, hall. Pilaar, Zuylen. - Rahikka, Rahikainen, saks. Schemel, Banck.

Kansojen ja koto-paikan nimistä saatuja suku-nimiä ei ole kovan paljo. Seuraavat olemme tavanneet. Suomalainen, josta ruotsalainen Finne. - Ruotsalainen, ruots. Svenske, josta luultavasti suom. nimi Wänskä tulee. - Wenäläinen. - Juutilainen. - Puolakka, josta ruotsinnettu Polén; ruots. Polack. - Lätti. - Lappalainen. - Kemiläinen. - Kainulainen. - Karjalainen. - Savolainen, josta Savander. - Wepsäläinen. - Wirolainen, josta Estlander. - Hämäläinen, ruots. Tavast. - Turunen, Turkulainen. - Sysmäläinen. - Jämsäläinen. - Jääskeläinen. - Puumalainen. - Paikka-kuntien nimistä ovat saadut semmoiset Suomessa tavattavat nimet kuin seuraavat latinais-kreikkalais-ruotsalaiset: Molander, Kajander, Cajanus, Jurvelin, Uskelin, Toppelius ja Topelius, Ylenius, Warelius, Lampén, Eurén, Sallmén j.n.e. Tämmöisiäkin nimiä kuin edellä-mainitut on muilla kansoilla, esim. saks. Türk, Dähne, Dehn, Cossak, Engländer, Hollander, Schott, Böhm, Pohl, Pohle, Kurländer, Siebenbürger, Sachs, Schwab, Baier, Beuermann, Holst, Lübeck, Lübecker; ransk. Gallois, Legallois, Lebreton, Lallemand, Lenormand, Langlois; ven. Karelin, Mordvinov, Tatarinov, Bulgarin, Dunajev; ital. Tedesschi, Lombardi, Toscany.

Heimolaisuuden nimitykset ovat antaneet joita-kuita nimiä Suomalaisille, niinkuin: Ukkonen, Wanhonen, saks. Vater, Altvater, Alt, Greis, ransk. Vieillard; Pereenmies, saks. Wirth; Akkanen, josta kreikkalais-ruotsalainen Akiander; Leskinen; Sikiö, Poikonen, saks. Sohn, Jung; Orpana, ransk. Cousin; Weikkolainen; Lankolainen, Heimonen; Kaksonen, Kolmonen; Pahnia, saks. Späth.

Ristimä-nimistä on meillä otettu muutamia nimiä, ja tämmöisillä nimillä on kahdenlainen peri-juuri; yhdet ovat nim. paavilais-luterilaisista ristintä-nimistä, toiset kreikkalais-venäläisistä johdetut. Edellisiä ovat: Pietarinen, Pekkarinen, Pekkanen, Pekkinen, Pekkonen; Anttinen, Anttilainen, Anttonen, Anttolainen, Antikainen; Heikkinen, Heikkonen; Mikkonen; Hannonen; Hemminkinen; Knuutinen, Nuutinen; Niilonen; Ollilainen, Ollikainen; Ristolainen; Penttinen; Wilppolainen; Tuomainen; Simonen. - Wenäläis-kreikkalaisista ristimä-nimistä tulleita suomalaisia suku-nimiä ovat: Huotari ja Huotarinen, ristimä-nimestä Huotari, joka on Wenäläisten Feodor; Hovatta ja Hovattainen, ristimä-nimestä Hovatta (Feodot); Iivanainen, ristimä-nimestä Iivana; Simanainen, ristimä-nimestä Simana (Simeon); Timonen, ristimä-nimestä Timo (Timofej); Saavalainen ja Saavanainen, ristimä-nimestä Savelej; Riikonen, ristimä-nimestä Riiko (Grigorij); Waskonen, ristimä-nimestä Wasko (Wasilij). - Ruotsalaisten tämän-laatuisten nimet päättyvät sanalla -son (poika), esim. Petterson, Anderson, Henrikson, Hansson, Knutson, Nilsson, j.n.e. Englannin kielessä päättyvät tämmöiset nimet samalla sanalla niinkuin myös Saksankin kielessä (elikkä sanalla -sohn), Tanskan ja Norjan kielissä kuuluu sama sana ja päätös -sen. Wenäläisillä on myöskin tämmöisiä nimiä, niinkuin: Petrov, Andreiev, Mihailov, Filipov, Davidov, Grigoriev, Feodorov, Matveiev, Romanov, Nikolaiev, Paulov, j.n.e.

Tämä esityksemme ei vaadi täydellisyyden kunniaa; sen se kumminkin on osoittava, jota sillä tarkoitimmekin: että Suomalaiset ovat itsilleen nimiä kuvatessaan menetelleet aivan samalla tavalla kuin muutkin kansat, josta seuraa, että heidän nimensä ovat yhtä arvolliset ja yhtä arvottomat kuin muiden, josta taas seuraa, että se, joka muuttaa suomalaisen nimensä joksi-kuksi ruotsalaiseksi eli muuksi, kantaa yli ojan vettä, eli, toisin sanoen, on narri.
Ilmestynyt SUOMI-aikakausikirjassa 1860. Kuva kirjasta "Suomea samoilemassa". Kuvaillut O.M. Reuter, Helsinki, 1902.

August Ahlqvist (1826-1889), tunnettu myös runoilijanimellään A. Oksanen, oli laaja-alainen kielentutkija ja oikeakielisyysmies, joka teki pitkiä tutkimusmatkoja mm. suomalais-ugrilaisten kansojen pariin Venäjällä. Nimitettiin v. 1863 Lönnrotin jälkeen Keisarillisen Aleksanterin yliopiston (Helsingin yliopisto) suomen kielen professorin virkaan. Ahlqvistin luonteen jyrkkä asenteellisuus - mistä oheinen kirjoituskin antaa viitteitä - aiheutti mm. tunnetun konfliktin, missä hän tuomitsi Aleksis Kiven v. 1870 ilmestyneen "Seitsemän veljeksen".

Sivun alkuun.

Paluu historiasivuille.