Saint Barthélemy

WI GUSTAF med Guds Nåde Sweriges, Göthes och Wendes Konung &c. &c. &c. Arfwinge til Norrige, samt Hertig til Schleswig Hollstein &c. &c. Göre weterligit, at som Wi til Handelens befrämjande på then under Sweriges Krona lydande Ö St. Barthelemy uti West-Indien, i Nåder för godt funnit, at förklara samma Ö för en Fri Hamn, eller så kallad Porto Franco, hwarest wahror och effecter af alla slag, måge upläggas, föryttras, eller therifrån til andra ställen afsändas; Altså, och på thet alla the, ware sig inhemske eller fremmande, som kunna wara hugade, at uti förberörde handel deltaga, måge äga et obehindradt tilfälle, at nyttja the förmoner, som Öns fördelaktiga läge, sunda climat, och goda hamn, i sådan wäg tilbiuda; wele Wi härigenom för alla Nationer, utan åtskilnad, hafwa bewiljat en oinskränkt frihet, at med sina fartyg til berörde Ö St. Barthelemy, så wäl i freds- som krigstiden, inlöpa, lossa och lasta, jemte tilstånd för en hwar, at sig therstädes nedsätta, samt Handel och Siöfart idka, under åtnjutande af fri religions öfning, och alla the öfrige fri- och rättigheter, som thenna Ö redan äro beviljade, eller än widare kunna tilläggas; Hwarjemte Wi tillika härmedelst welat förunna sådane Personer, som för skuld kunna wara på flykten, en fristad på meranämde Ö, under Tio års tid, utan afseende på orten hwarifrån the ankomma. Thet alle, som wederbör, hafwe sig hörsammeligen at efterrätta. Til yttermera wisso hafwe Wi thetta med Egen Hand underskrifwit, och med Wårt Kongl. Sigil bekräfta låtit. Drottningholms Slott then 7 September 1785. GUSTAV

Ruotsi oli ostanut Ranskalta Länsi-Intiassa sijaitsevan Saint Barthélemyn saaren 1784 ja piti sitä siirtomaanaan vuoteen 1878, jolloin se myytiin takaisin. Ilmakuva saaresta. Ylläoleva Kustaa III:n julistus vuodelta 1785, lupaus kymmenen vuoden suojasta velkojilta ja käsitys saaren trooppisesta sijainnista aiheuttivat nimenomaan Suomessa hillitsemätöntä liikehdintää. Köyhät talonpojat saapuivat tuhatlukuisina rannikkokaupunkeihin odottamaan - kuten luultiin - kuninkaan ilmaista kuljetusta Länsi-Intiaan. Tämä aiheutti lukuisia tragedioita, mistä johtuen toukokuussa 1786 annettiin kuninkaan julistus, jossa varoitettiin saaren ahtaista oloista ja karusta toimeentulosta. Maaherroja käskettiin saattamaan julistus kansan tiedoksi. Saarikuume loppui vasta vuoden 1786 syksyllä.

Saaren ensimmäiseksi kuvernööriksi nimitettiin vapaaherra, majuri Salomon Mauritz von Rajalin (1757-1825). Saari tuli pian myös pohjoismaalaisten merenkulkijoiden määräsatamaksi. Turkulaisen kauppiaan L.J. Escholinin priki Exprès (kapt. Granberg) viipyi saarella vajaa kaksi kuukautta 1787. Ruotsalaiset rakensivat saarelle Gustavian kaupungin hallintokeskuksekseen. Saari oli kaukaisten paikkojen tavoin sopiva myös maastakarkoitukseen. Kustaa III:n vastaiseen Anjalan liittoon osallistunut eversti, Hämeen rakuunarykmentin komentaja Robert Montgomery (1737-1798) tuomittiin kuolemaan 1789. Tuomio muutettiin kuitenkin karkoitukseksi Saint Barthélemyn saarelle. Täältä hän palasi 1793. St. Barthélemy irroitettiin Ruotsin valtionhallinnosta 1812. Se jäi kuninkaan (Kaarle XIV Juhana) henkilökohtaiseen hallintaan ja sen varat tulivat kuninkaan hallitsemalle säätiölle. Suomalainen Raahessa syntynyt seikkailija ja vapaustaistelija August Maximilian Myhrberg (1797-1867) nimitettiin saaren suuren konseljin sihteeriksi 1842. Hän palasi saarelta 1848.

Ruotsin valtiopäivät lakkauttivat orjuuden saarella vuonna 1845 (Englanti oli lakkauttanut sen imperiumissaan 1833). Saaren talous kääntyi laskuun ja valtio joutui tukemaan sitä. Vuonna 1868 valtiopäivät ehdottivat kuninkaalle saaren myyntiä, joka tapahtuikin sitten 1878. Viimeinen ruotsalaista alkuperää oleva asukas, ompelijatar Selma Justina Milander, kuoli saarella 90 vuoden iässä 1939.

Lähteet Bengt Sjögren: Ön som Sverige sålde (Zindermans, Uddevalla 1967); Göran Skytte: Det kungliga svenska slaveriet (Askelin & Hägglund, Stockholm 1986); Resan till S:t Barthélemy. Dr. Christopher Carlanders resejournal 1787-1788. (Kungliga Vetenskapsakademien, Stockholm 1979)

Webbikamera

Siirtomaa 1600-luvulla: Ruotsin kuningatar Kristiina oli 26.5.1650 ostanut kuningas Futu Bredevalta Cabo Corson alueen Guinean rannikolta (nykyisestä Ghanasta). Ensimmäiseksi kuvernööriksi Henrik Carloff. Paikalle rakennettiin Karsborgin linnake. Carloff vapautettiin 1656 tehtävistään. Hän kaappasi taskalaisten avulla linnakkeen 1658. Kööpenhaminan rauhassa 1660 omistus palautui Ruotsille. Cabo Corsoon menevän laivan kaappasivat hollantilaiset 1661, jotka valtasivat linnoituksen 1663. Vuosi sen jälkeen enlantilaiset ottivat linnoituksen haltuunsa. Hollantilaiset suostuivat maksamaan Ruotsin Afrikan Komppanialle vahingonkorvausta 1667. Kaupungin nykyinen nimi on Cape Coast tai paikallisesti Gua.

Takaisin historiasivulle.