Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustawan kokouksen pöytäkirja.

Alla kirjoitettuna päiwänä kokountu Herra Lektori Keckmannin luoksi Mag. Doc. Gadolin, Mag. Doc. Gyldén, Akad. Adj. Ilmoni, Mag. Lille, Veterin. Lääk. Lindfors, Conrector Lindfors, Akad. Adj. Nordström, Mag. Doc. Rein, Mag. Ståhlberg, Mag. Ticklén ja alla kirjoittanut.

Ja synty heidän siellä ollessa puhe suomalaisista kirja keinoista, liiatenki Suomen kielestä, mitenkä sitä parahiten saataisi tointumaan kirjallisiin menohin. Juttu pääty wiimeiseltä siihen, että käytettäköön asia millä lailla tahtonsa, niin on se ainakin keweämpi toimitettaa monelta kuin yhdeltä, jonka tähden neuoteltiin toimeen saada Seuraa, jolla tämä asia olisi huolena ja päätettiin alkeeksi ilmoittaa nämät hankkeet Akademian Rehtorille, että hänen tiedollansa, ja luwallansa toiste taitaisi kokountua tästä asiasta lawiammalta keskustelemaan. Wiikon päästä lupasi sentähden jokainen kokountua äsken nimitettyyn paikkaan, ja Herra Mag. Docens Rein, joka otti mennäksensä Rehtorin puheelle, lupasi silloin tuoda häneltä wastauksen. Sitte erkauntu kukin kotiansa.

Helsingissä 16. Helmekuussa 1831.

Elias Lönnrot.


Protokolla toimitettu kokouksessa Herra
Lehtori Keckmannin luona 23. päiw: Helmekuussa w. 1831.
Koossa oliwat Herra Professori Linsén
ja kaikki jotka ensikerrallakin.

§. 1.
Mag. Docens Rein ilmoitti käyneensä Rehtorin luona ja saaneensa häneltä wastauksen, että hän mielellänsä sekä näkee että suopi Seuran liitynnön tarkoituksessa kuin alku kirjoituksessa mainitaan ja että hänen luullostansa Akademian Kanslerin ja maamme Hallituksen, joille hän oli luwannut saattaa asian ilmi, kuin Seura ensin olisi jotain tarkemmin päättänyt liittymisestänsä ja toimituksistansa, ei pitäisi kieltämän Seuran yhdistystä, waan pikemmin lempeydellä Seuraa suojeleman.

§. 2.
Sen jälkeen, ja että asiat, joista tulisi neuoteltawaksi, kohta alusta järjestyksellä käsitettäisiin, nähtiin tarpeelliseksi walita Seuran Johdattajan ja yhty Seura Herra Lehtori Keckmanniin, joka, waikka ensin estellen, wiimein Seuran yhteisestä anomuksesta myönty tähän wirkaan. Kohta jälestä walittiin Sihtieriksi alla kirjoitettu ja Veterinarian Lääkäri Lindfors rahain hallitsiaksi.

§. 3.
Alla kirjoittaneen kysyttyä jos protocollat piti toimitettaman Ruotsin elikkä Suomen kielellä, walitsi Seura jälkimmäisen, liiatenki siitä syystä, että Seura ei näyttäisi epäilewänsä Suomen kielen somaisuudesta kirjallisiin toimituksiinsa.

§. 4.
Johdattajan muistutettua otettiin tutkisteltawaksi ja tarkemmin määrättäwäksi Seuran tarkoituksesta ja toimesta, josta neuoteltiin ja päätettiin, että Seuran toimen ja huolen piti tarkoittaman suomalaisen kirjallisuuden ja erinomattain Suomen kielen etua.

§. 5.
Tuumailtua Seuran tarkoituksesta otettiin siitä esiin hankkia Seuralle nimeä, ja luultiin Suomen Kirjallisuuden Seura olewan somas nimitys, siitä että se keralla muistuttaa Seuran kirjallisesta tarkoituksesta, jonka tähden päätettiin tästä lähin kutsua Seuraa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraksi.

-------

Protokollan oikeaksi todistaa
Elias Lönnrot.



Lähde: Poimintoja wanhemmasta Suomalaisesta kirjallisuudesta. Koulujen tarpeeksi toimittaneet W. Tarkiainen, O.J. Brummer. Gummerus, 1913.

Takaisin