1864. Suomen Suuriruhtinaanmaan Asetus-Kokous. No 5.

Keisarillisen Majesteetin Armollinen Kuulutus,

koskewa Rajajoen kiwääritehtaan eroittamista Suomesta
ja yhdistämistä Pietarin kuwernementtiin
sekä nykyisen Wenäjän Keisarikunnan ja Suomen Suuriruhtinanmaan
nykyisen rajan muuttamista sen mukaan.

Annettu Helsingissä, 15 päiw. Helmikuuta 1864.

Me ALEKSANDER Toinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsewaltias koko Wenäjänmaan yli, Puolanmaan Tsaari seka Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m. Teemme tiettäwäksi: Ilmaantuneesta syystä ja siihen nähden että Wenäjän Kruunun alle kuuluwaan Rajajoen kiwääritehtaasen Kiwennawan pitäjäässä Wiipurin läänissä asetetut työntekijät ja tehtaan muu wäestö owat wenäläisiä alamaisia eiwätkä tunne Suomen kieltä ja tässä maassa noudatettawina olewia lainsäätöksiä, olemme Me armossa katsoneet hywäksi käskeä, että sanottu kiwääritehdas lähimpäne noin kahdentoista neliö=wirstan suuruisene alaneen pitää eroitettaman mainitusta läänistä ja yhdistettämän Pietarin kuwernementtiin, sekä nykyinen raja Wenäjän Keisarikunnan ja Suomen Suuriruhtinanmaan wälillä muutettaman ja wastaiseksi määrättämän kulkemaan Rajajoen joesta Suomen lahteen suorassa linjassa, pitkin erästä kanawaa, joka erikseen tehdyllä kartalla löytyy merkittynä litt. a ja b; jonka ohessa Me armollisimmasti tahdomme ilmoittaa että wastineeksi kysymyksessä-olewasta maasta wasta tulee annettawaksi Suomelle joko se rantamaa Jäämeren luona itäpuolella Jaakopinjokea ja lähellä Stolboan lahtea, jonka heittämisestä kalastuspaikoiksi suomalaisille Lappalaisille kysymys tätä ennen on nostettu, taikka, krateerauksen ja arwostelemisen jälkeen, rajalla Suomea kohtaan olewia käytettäwiä tiloja yllämainitussa kuwernementissa.

Muuten olkoon tämän ohessa armossa säädetty että wenäläiset työntekijät Wenäjän Kruunun alle myöskin kuuluwassa Raiwolan rautaruukissa Kiwennawan pitäjäässä pitää, Rajajoen kiwääritehtaan tultua eroitetuksi Suomesta ja asetetuksi Wenäjän Hallituksen hoidon alle, kirjoihin pantaman Rajajoella ja oikeutettaman passilla oleksimaan Raiwolassa. Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 15 päiw. Helmikuuta 1863.

Keisarillisen Majesteeetin Oman päätöksen mukaan,
ja hänen Korkeassa Nimessään,
Suomen asetettu Senaatinsa:

LARS SACKLEEN. C. CRONSTEDT.
M. W. NORDENHEIM. A. L. BORN.
JOH. ER. BERGBOM. A. F. MUNCK.
ROBERT TRAPP. PEHR PETERSON.
JOH. GRANLUND. SEB. GRIPENBERG.
JOH. VILH. SNELLMAN.  

J. Snellman.

Takaisin.