In English (The Napoleon Series).

Salainen sopimus tsaari Aleksanteri I:n ja keisari Napoleon I:n välillä Tilsitissä 7.7.1807:

Hänen Majesteettinsa Ranskan keisari, Italian kuningas ja Reinin liiton suojelija ja Hänen Majesteettinsa koko Venäjänmaan keisari, haluten sydämestään palauttaa yleisen rauhan kiinteälle, ja mikäli mahdollista, muuttumattomalle pohjalle Euroopassa, ovat päättäneet solmia hyökkäys- ja puolustusliiton ja ovat nimenneet valtuutetuikseen:

Hänen Majesteettinsa Ranskan keisari, Italian kuningas ja Reinin liiton suojelija: Herra Charles Maurice Talleyrandin, Bénéventin ruhtinaan, ylimmäisen kamariherransa ja ulkoasiain ministerinsä, Kunnialegioonan suurnauhan haltijan, Preussin Mustan Kotkan ja Punaisen Kotkan ja Pyhän Hubertuksen ritarikuntien suurristin ritarin.

Ja H.M. koko Venäjänmaan keisari: prinssi Alexander Kurakinin, todellisen salaneuvoksensa, valtakunnan neuvoston jäsenen, senaattorin, keisarikunnan kaikkien ritarikuntien kanslerin, todellisen kamariherran, Hänen Majesteettinsa koko Venäjänmaan keisarin erikoislähettilään ja täysivaltaisen ministerin H. M. Itävallan keisarin luona sekä seuraavien Venäjän ritarikuntien Pyhän Andreaksen, Pyhän Aleksanterin ja Pyhän Annan ensimmäisen luokan sekä Pyhän Vladimirin ensimmäisen luokan, Preussin Mustan Kotkan ja Punaisen Kotkan, Baijerin Pyhän Hubertuksen, Tanskan Dannebrogin ja täyden unionin ritarin sekä Jerusalemin Pyhän Johanneksen suvereenin ritarikunnan suurristin haltijan.

Ja Rostovin prinssi Dmitri Labanoffin, H.M. koko Venäjänmaan keisarin armeijoiden kenraaliluutnantin, Pyhän Annan ensimmäisen luokan ritarikunnan, Pyhän Yrjön sotilasritarikunnan ja Pyhän Vladimirin ritarikunnan kolmannen luokan ritarin. Jotka, kun kukin oli esittänyt valtakirjansa, ovat sopineet seuraavista artikloista:

Ensimmäinen artikla:

Hänen Majesteettinsa Ranskan keisari, Italian kuningas ja Hänen Majesteettinsa koko Venäjänmaan keisari sitoutuvat toimimaan yhdessä niin maalla kuin merellä, todellakin maalla ja merellä kaikissa sodissa, joihin Ranskan tai Venäjän on välttämätöntä ryhtyä tai käydä mitä tahansa Euroopan valtaa vastaan.

Toinen artikla:

Liittotarpeen ilmaantuessa ja joka kerran kun sellainen sattuu, Korkeat Sopimuspuolet säätelevät erityisellä sopimuksella ne joukot, joita kumpikin niistä käyttävät yhteistä vihollista vastaan ja ne paikat, joissa joukot toimivat; mutta nyt ne ryhtyvät käyttämään, kun olosuhteet niin vaativat, kaikkia maa- ja merivoimiaan.

Kolmas artikla:

Kaikki yhteiset sotatoimet suoritetaan yksimielisesti ja kumpikaan Sopimuspuolista ei missään tapauksessa voi neuvotella rauhasta ilman toisen osapuolen mukanaoloa ja suostumusta.

Neljäs artikla:

Jos Englanti ei hyväksy Venäjän välitystä tai jos se sen hyväksyttyään ei ensi marraskuun ensimmäiseen päivään mennessä suostu solmimaan rauhaa tunnustaen siinä, että kaikkien valtojen liput saavat nauttia merillä samanarvoista ja täydellistä riippumattomuutta ja palauttaa vuoden 1805 jälkeen, jolloin se tuli yhteiseksi asiaksi Venäjän kanssa, Ranskalta ja sen liittolaisilta tekemänsä valloitukset, H.M. koko Venäjänmaan keisarin suurlähettiläs lähettää sanotun marraskuun kuluessa nootin St. Jamesin kabinetille. Tämä nootti, joka tuo esille sanotun Keisarillisen Majesteetin halun tuottaa maailmaan tyyntä rauhaa ja jota varten hän käyttää kaikkia keisarikuntansa voimia saadakseen aikaan ihmiskunnalle rauhan siunauksen, sisältää selkeän ja nimenomaisen julistuksen siitä, että mikäli Englanti torjuu rauhan solmimisen sanotuilla ehdoilla, H.M. koko Venäjänmaan keisari ryhtyy yhteistoimiin Ranskan kanssa ja, siinä tapauksessa että St. Jamesin kabinetti ei ole antanut ensi joulukuun 1:een mennessä suoraa ja tyydyttävää vastausta, Venäjän suurlähettiläs tulee saamaan siitä riippuvan määräyksen vaatia passiensa luovuttamista sanottuna päivänä ja lähteä Englannista välittömästi.

Viides artikla:

Mikäli edellisessä artiklassa kuvattu asia toteutuu, Korkeat Sopimuspuolet tulevat toimimaan yhdessä ja vaativat samasta hetkestä Kööpenhaminan, Tukholman ja Lissabonin kolmea hovia sulkemaan satamansa englantilaisilta, kutsumaan suurlähettiläänsä kotiin Lontoosta ja julistamaan sodan Englannille. Sitä, joka kolmesta hovista kieltäytyy, kaksi Korkeaa Sopimuspuolta tulee pitämään vihollisena ja jos Ruotsi kieltäytyy, Tanska on velvollinen julistamaan sille sodan.

Kuudes artikla:

Kaksi Korkeaa Sopimuspuolta tulevat samoin toimimaan yhteisesti ja vaativat voimaa käyttäen Wienin hovia hyväksymään artiklassa 4 todetut periaatteet sekä sulkemaan satamansa, kutsumaan lähettiläänsä Lontoosta kotiin ja julistamaan sodan Englannille.

Seitsemäs artikla:

Jos, päinvastoin, Englanti edellä todetun ajanjakson kuluessa tekee rauhan edelläsanotuilla ehdoilla [ja Hänen Majesteettinsa koko Venäjänmaan Keisari tulee käyttämään kaiken vaikutusvaltansa saadakseen sen aikaan], Hannover tullaan palauttamaan Englannin kuninkaalle korvauksena Ranskan, Espanjan ja Hollannin siirtomaista.

Kahdeksas artikla:

Samaten, jos juuri Konstantinopolissa tapahtuneiden muutosten seurauksena Portti ei hyväksy Ranskan välitykseen ryhtymistä tai jos sen hyväksymisen jälkeen sattuisi, että ne eivät johda kolmen kuukauden sisällä neuvottelujen alkamisesta tyydyttävään tulokseen, Ranska yhdistyy Venäjän kanssa Ottomaanien Porttia vastaan ja kaksi Korkeaa Sopimuspuolta tulevat sopimaan kaikkien Ottomaanien imperiumin Euroopan maakuntien vapauttamisesta, Konstantinopolin kaupunkia ja Rumelian provinssia lukuunottamatta, turkkilaisten ikeestä ja sorrosta.

Yhdeksäs artikla:

Tämä sopimus jää salaiseksi ja sitä ei tule saattaa julkiseksi eikä toinen sopimuspuoli tiedota siitä millekään hallitukselle ilman toisen suostumusta.

Tämä tulee ratifioida ja ratifiointiasiakirjat tulee vaihtaa Tilsitissä neljän päivän kuluessa.

Tehty Tilsitissä 7. heinäkuuta 1807 (kahdeskymmenesviides kesäkuuta tuhat kahdeksansataa seitsemän).

Allekirjoittanut: Ch. Maurice Talleyrand, Bénéventin ruhtinas.     L. S.
Allekirjoittanut: Ruhtinas Alexandre Kourakin.     L. S.
Allekirjoittanut: Ruhtinas Dmitri Labanoff de Rostow.     L. S.
Käännösluonnos Pauli Kruhse.
Lähteet: Sveriges krig åren 1808 och 1809. Ensimmäinen osa. Pääesikunnan sotahistoriallinen osasto. Tukholma 1890 (ranskankielinen sopimusteksti) ja Napoleon Series (käännös englanniksi).

Tanska hyväksyi Aleksanterin ja Napoleonin sopimusehdot ja julisti 14.3.1808 sodan Venäjän vaatimuksiin taipumattomalle Ruotsille (rauha tehtiin Kielissä 1814). Venäjä hyökkäsi Suomeen sitä ennen 22.2.1808. Suomen sodan aselepo (alkuperäinen ranskaksi) tehtiin Olkijoella 19.11.1808 venäläisten joukkojen tosiasiallisesti jo vallattua koko maan. Virallisesti Ruotsi hyväksyi jo tapahtuneen tosiasian, Suomen liittämisen suuriruhtinaskuntana Venäjään, Haminan rauhansopimuksessa 17.9.1809.

Paluu sisällysluetteloon.