På svenska.
Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous.
1864. No 19.

Suomen Suuriruhtinakunnan Säätyin Päätös,
tehty ja annettu yleisillä Waltiopäiwillä
Helsingin kaupungissa, Huhtikuun
15 p. w. 1864.

Suomen Suurruhtinakunnan Säädyt, Me allekirjoitetut Kreiwit, Wapaherrat, Arkkipiispa, Piispa, Ritaristo ja Aateli, Papisto, Porwaristo ja Talonpoikainen Sääty, jotka, osittain itse edestämme, osittain kotona olewilta säätyläisiltämme laillisesti walittuina ja waltuutettuina, nyt päättyneillä waltiopäiwillä olemme koossa olleet, teemme tiettäwäksi: että koska Suuriwaltaisin, Korkeasyntyinen Ruhtinas ja Herra, ALEKSANTERI Toinen, kaiken Wenäjänmaan Keisari ja Itsewaltias, Puolan Tsaari, Suomen Suurruhtinas j. n. e., j. n, e., j. n. e., meidän Kaikkeinarmollisin Suurruhtinas ja Herra, armossa suwaitsi, awonaisella kirjeellä ja käskyllä Kesäkuun 18 päiwältä w. 1863, kutsua meidät yleiseen kokoukseen, olemme Me, alamaisesti totellen mainittua, hartaalla ja sywällä kiitollisuudella koko maaltamme wastaanotettua armollista kutsumusta, tulleet tähän Helsingin kaupunkiin Syyskuun 15 päiwänä samaa wuotta.

Toimemme olemme alottaneet Kaikki-waltiaan siunausta rukoellen ja, keskusteltuamme niitä aineita, joista Hänen Keisarillinen Majesteettinsa 18 päiwänä wiimeksimainittua kuuta, Itse korkeassa personassaan, Waltiosalissa, kuin myös myöhemmin waltiopäiwien kuluessa, armollisia esityksiä on Meille annattanut, joutuneet seuraawiin päätöksiin:

§ 1.

Yhtäpitäwäisesti Keisarillisen Majesteetin siitä annetun armollisen esityksen kanssa, olemme Mekin, puolestamme, päättäneet, että maamme maatiloilla, salpetteri-weron nimellä, olewa welwollisuus wuosittain kruunulle jättää wissi määrä puhdistamatointa salpetteriä lakkautettakoon kokonansa pois.

§ 2.

Pää-asiassa yhtäpitäwäisesti Keisarillisen Majesteetin siitä tehdyn armollisen esityksen kanssa, olemme Me, puolestamme, päättäneet, että 2 § 4 luwussa O. K. pitäisi tulla näin kuulumaan:

"Riita- ja siwiiliasioita, jotka eiwät koske laissa-huudattamista eikä uuden kiinnikkeen myödytystä, sekä wähempiä rikosjuttuja otettakoon esille ja käyteltäköön kihlakunnan wälikäräjässä, milloin jompikumpi riitaweljes sitä waatii ja kulungista wastaa. Kihlakunnan tuomarin tulee tässä tapauksessa, ilmoituksen saatuansa, heti tämmoinen käräjä määrätä. Kuitenkaan elköön se, joka asian kadottaa, olko welwollinen riitaweljellensä maksamaan suurempaa kustannusta, kuin jutun käyttelys lakimääräisissä käräjissä olisi waatinut. Lakmannin wälikäräjistä olkoon sama laki."

§ 3.

Mahdollisuuden jälkeen enentääksemme kiintiän omaisuuden wakuutta, johon edellisen omistajan saantia ei woida täydellisesti todistaa, olemme Me, lähimmin yhtä pitäwäisesti Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen kanssa asiasta, päättäneet ne säädännöt, jotka löytywät otettuina Meidän Joulukuun 8:na p. w. 1863 Keisarilliselle Majesteetille annettuun alamaiseen wastaukseen mainitulle armolliselle esitykselle.

§ 4.

Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti, walmistaaksensa huojennusta asianomaisten welwollisuudessa Howioikeuteen lähettää puhtaaksi-kirjoitettu kappale ali-oikeuden tuomiokirjaa, armollisessa esityksessä oli ehdotellut useampia muutoksia Oikk. Kaaren 2 luwun 6 §:ssä, 3 luwun 5 §:ssä, 5 luwun 2 §:ssä ja 6 luwun 6 §:ssä, olemme Me, pää-asiassa yhtäpitäwäisesti armollisen ehdotuksen kanssa, päättäneet sen lainmuutoksen, joka löytyy otettuna Meidän, Joulukuun 8:na p. w. 1863 Keisarilliselle Majesteetille asiasta annettuun alamaiseen kirjoitukseemme.

§ 5.

Keisarillisen Majesteetin armossa waadittua Meidän lausuntoamme siitä, olisko asetus, joka julistaa jywäkaupan wapaaksi, tarpeenmukainen, olemme Me, Joulukuun 8 p. 1863 antaneet tämmöisen lausunnon, ja sen ohessa, Keisarillisen Majesteetin armollisen käskyn mukaan, myös lausuneet mielipiteemme ei ainoastaan pitäjänmakasiinein hyödystä ja tarpeellisuudesta, waan myös siitä, woisiko kunnille antaa luwan isommaksi tahi wähemmäksi osaksi muuttaa makasiinein jywäwarat rahaksi.

§ 6.

Pää-asiassa yhtäpitäwäisesti Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen kanssa asiasta, olemme Me Suostuneet siihen asetukseen, kumoawa maan opettajasäätyyn kuuluwaisten synty-oikeuden, joka löytyy Meidän wiime Tammikuun 12 päiwänä Keisarilliselle Majesteetille lähetetyssä alamaisessa kirjoituksessa.

§ 7.

Suostuen Keisarillisen Majesteetin siitä tehtyyn armolliseen esitykseen, olemme Me, niinkuin Meiltä onkin wiimeksi-kuluneen Tammikuun 12 päiwänä Keisarilliselle Majesteetille alamaisuudessa ilmoitettu, yksimielisesti päättäneet, että se Ritaristolle ja Aatelille 27 pisteessä sen oikeuksia Lokakuun 16 päiwältä w. 1723 ja 3 pisteessä Yhdistys- ja Wakuuskirjaa Helmikuun 21 päiwältä ja Huhtikuun 3 päiwältä w. 1789 pidätetty oikeus, muiden kansalaisluokkain siitä poissulkemalla, omistaa ja hallita seteri-tiloja ja muuta relsimaata seteri-oikeudella, lakkautettaisiin.

§ 8.

Yhtäpitäwäisesti Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen kanssa, olemme Me päättäneet, että merilaki Kesäkuun 12 päiwältä w. 1667 ja muut wielä woimassa olewat asetukset maan merenkulusta olisiwat kokonansa uudesta tehtäwät; jonka ohessa Me Keisarilliselta Majesteetilta olemme pyytäneet että se lain-ehdotus, joka tässä katsannossa tulee tehtäwäksi, jos mahdollista on, jo ensintulewilla waltiopäiwillä pantaisiin säätyjen eteen.

§ 9.

Keisarillisen Majesteetin siitä Meille tehdyn esityksen johdosta, olemme Me alamaisessa kirjoituksessa wiimeksi-kuluneen Tammikuun 19 päiwältä kehoittaneet, että ne erilaiset painonmitat, jotka merikaupunki-, wuori-, takkirautaja maakaupunki-painon nimillä owat erinäisissä tapauksissa olleet käsketyt käytettää metalleja punnittaessa, olisiwat lakkautettawat, ja että meteri-säädelmä maan pituus-, astia- ja painomitoille pantaisiin perustukseksi.

§ 10.

Pääasiassa yhtäpitäwäisesti Keisarillisen Majesteetin siitä annetun armollisen esityksen kanssa, olemme Me suostuneet asetukseen, joka, muuttaen Rakennuskaaren 24 luwun 4, 5 ja 6 §:n, tuntuwasti kewentää pääsyä siihen, Lokakuun 20 päiwänä w. 1857 armossa wahwistetun ohjesäännön nojassa perustettuun yhdyskuntaan, joka wakuuttaa walkeanwahingosta rakennuksia ja irtainta tawaraa maalla; josta myös alamainen wastaus Keisarilliselle Majesteetille wiimeksi-kuluneen Tammikuun 22 päiwänä on Meiltä lähetetty.

§ 11.

Keisarillisen Majesteetin pantua Meille eteen ehdotus asetukseksi kihlakunnan lautamiesten asettamisesta ja palkkaamisesta, olemme Me tämän ehdotuksen johdosta antaneet lausunnon, niinkuin Meidän wiimeksi-kuluneen Tammikuun 22 päiwänä Keisarilliselle Majesteetille lähetetty alamainen kirjoitus sen tarkemmin osoittaa.

§ 12.

Estääksemme sopimattomia ehtoja kiinteän omaisuuden kaupoissa ja maatilojen liiallista rasitusta eläkkeillä ja muilla maksuilla, olemme Me, puolestamme, päättäneet sen asetuksen, joka löytyy otettuna Meidän wiimeksi-kuluneen Tammikuun 29 päiwänä annettuun alamaiseen wastaukseen Keisarillisen Majesteetin armolliselle esitykselle asiasta.

§ 13.

Kirjoituksessa wiimeksi-kuluneen Helmikuun 2 päiwältä olemme Me Hänen Keisarilliselle Majesteetille alamaisimmasti ilmoittaneet, että Me, yhden sen kanssa, mitä Keisarillinen Majesteetti on armossa ehdotellut, olemme maan Hypoteekki-yhdyskunnalle suoneet takauksemme niiden sitoumusten täyttämisestä, joihin mainittu yhdyskunta woipi pukeuta ulkomaalta ottaessaan lainaa, joka wastaa kolmekymmentä miljonaa Suomen markkaa.

§ 14.

Saatuamme wastaanottaa armollisen esityksen aineesta, olemme Me, puolestamme, päättäneet ne kaksi asetusta nimettömistä eli osake-yhdyskunnista ja äännöttömistä eli kommandit-yhdyskunnista, jotka löydetään otettuina Meidän wiimeksi-kuluneen Helmikuun 12 päiwänä Keisarilliselle Majesteetille toimittamaan alamaiseen wastaukseen mainitulle esitykselle.

§ 15.

Niinkuin Meidän wiimeksi-kuluneen Helmikuun 12 päiwänä antamamme alamainen wastaus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen asiasta sisältää, olemme Me, lähimmästi yhtäpitäwäisenä sen kanssa, hywäksyneet asetuksen, jonka tarkoitus on mahdollisimmasti poistaa ne haitat, jotka useinkin rasittawat maanomistajoita siten, että arendatorit, asentolaiset ja torpparit, jotka wiljelewät toisen maata, kaikenlaisia werukesyitä wedellen omistajan laillista waadintoa wastaan, eiwät hänelle luowuta maata takaisin.

§ 16.

Walmistaaksensa muutosta siihen rangaistus-säädelmään, joka on katsottu pitäwän pantaa uuden rikoslain perustukseksi, on Keisarillinen Majesteetti, Meille annetussa esityksessä, armollisesti ehdotellut suostumaan sekä asetukseen muutamain tähän asti käytettyjen rangaistusten lakkauttamisesta ja niiden siaan wastaiseksi asti toisten rangaistuslajien panemisesta, että myös sääntöön wapausrangaistusten toimeenpanosta; ja olemme Me hywäksyneet nämä molemmat lain-ehdotukset niillä muutoksilla, jotka löytywät mainittuina Meidän wastakuluneen Helmikuun 22 päiwänä Keisarilliselle Majesteetille lähetetyssä alamaisessa kirjoituksessa.

§ 17.

Alamaisessa kirjoituksessa wastakuluneen Helmikuun 24 päiwältä olemme Me ilmoittaneet ne syyt, joisia emme ole woineet suostua Keisarillisen Majesteetin Meille esittämään ehdotukseen asetukseksi siitä, pitäisikö ja mihin määrään yleiseen staatiin luettujen wirka- ja palwelusmiesten, kun heidän wirkansa lakkautetaan, saada nauttia entistä palkka-etujansa; jonka ohessa Me alamaisuudessa olemme pyytäneet, että Keisarillinen Majesteetti suwaitseisi armossa esittää maan ensiksi täst'edes kokountuwille säädyille uuden täydellisen lain-ehdotuksen asiasta, siinä tarkoituksessa, kuin mainitussa alamaisessa kirjoituksessa on Meiltä wiitattu.

§ 18.

Wiimeksi-kuluneen Helmikuun 26 päiwänä olemme Me antaneet Keisarillisen Majesteetin Meiltä waatiman alamaisen lausunnon siitä, olisiko muutos armollisen julistuksen Huhtikuun 9 päiwältä w. 1840 määräämässä werokappalten waihetuksessa maassa tarpeellinen, ja siinä alamaisimmasti kehoittaneet semmoisen muutoksen teettämiseen komitealla asiantuntewia miehiä, joita Me puolestamme myös olemme walinneet yhden kunkin säädyn edestä.

§ 19.

Keisarilliselta Majesteetilta saatuamme wastaanottaa armollisen esityksen aineesta, olemme Me wastakuluneen Maaliskuun 3 päiwänä hywäksyneet asetuksen kahdenkamppauksesta, ja siitä kirjoituksessa samalta päiwältä Keisarilliselle Majesteetille alamaisen ilmoituksen tehneet.

§ 20.

Keisarillisen Majesteetin Meille tehtyä armollinen esitys alempana mainitusta aineesta, olemme Me puolestamme suostuneet näin kuuluwaan asetukseen:

"Muuttamalla ja kumoomalla mitä Naimiskaaren 1 luwussa 1 §, 2 luwussa 10 §, 6 luwussa l ja 3 §§, 7 luwussa 1 § ja 8 luwussa 1 §; perintökaaren 19 luwussa 2 §; Maakaaren 4 luwussa 7 § ja 6 luwussa 4 §, wieläpä 29 § Aatelisissa Etu-oikeuksissa Lokakuun 16 p. 1723 ja Kuning. Asetus Maaliskuun 2 päiwältä 1802, sisältäwät sotiwaista wastoin tätä asetusta, säädetään niinkuin seuraa:

§ 1.

Neito, täytettyään wiisitoista wuotta, olkoon oikeutettu wallitsemaan mitä hän itse ansaita woi. Yhdenkolmatta wuoden tällä saakoon kaiken omaisuutensa hallita, jos niin haluaa ja Oikeudelle sen ilmoittaa. Täytettyään wiisikolmatta wuotta, olkoon ilmoittamattakin täysiwaltainen. Jos hän kuitenkin mieluisemmin tahtoo holhojan hoitoa nauttia, säätäköön Oikeus siitä hänen pyyntönsä mukaan ja tehköön siitä laillisen kuulutuksen.

§ 2.

Päästyänsä yhdenkolmatta wuoden ikään, Saakoon neito naittajan suostumattakin mennä naimiseen. Jos hän naimiseen menee wastoin wanhempainsa tahtoa niissä tapauksissa, jotka Naimiskaaren 6 luwun 2 § mainitsee, olkoon kumminkin isällä tai äitillä walta tehdä tyttärenä perinnöttömäksi."

§ 21.

Kirjoituksessa wastakuluneen Maaliskuun 17 päiwältä olemme Keisarilliselle Majesteetille alamaisimmasti ilmoittaneet, missä määrässä Me olemme hywäksyneet Keisarillisen Majesteetin Meille armossa esittämän ehdotuksen uudeksi asetukseksi taposta ilman kuolettamisen aikomusta ja muusta ihmisen rääkkäämisestä.

§ 22.

Pää-asiallisesti yhden Keisarillisen Majesteetin Meille tehdyn armollisen esityksen kanssa olemme Me suostuneet siihen rauhoitussääntöön maan rautateille, kanawille ja sananlennätin-laitoksille, joka löytyy otettuna Meidän wiimeksi mainittuna päiwänä Keisarilliselle Majesteetille toimitettuun alamaiseen wastaukseen nimitetylle armolliselle esitykselle.

§ 23.

Keisarillisen Majesteetin annettua Meille armollinen esitys koskewa asetusten muuttamista Kruunulle menewien henkiwerojen määrästä ja niiden maksamisen perustuksista, olemme Me, puolestamme, tästä asiasta päättäneet sen asetuksen, joka löytyy otettuna Meidän myös wiime Maaliskuun 17 päiwänä Keisarilliselle Majesteetille toimittamaan alamaiseen kirjoitukseen.

§ 24.

Wastakuluneen Maaliskuun 24 päiwänä olemme Me alamaisuudessa lausuneet Keisarillisen Majesteetin armossa Meille esittämästä ehdotuksesta uuden rikoslain yleisiksi perusteiksi sen, minkä Meidän mainittuna päiwänä Keisarilliselle Majesteetille lähetetty alamainen kirjoitus lähemmin sisältää.

§ 25.

Keisarillisen Majesteetin, armollisessa esityksessä, waadittua Meidän alamaista lausuntoa niistä toimenpiteistä, jotka woisiwat edistää kalastuselinkeinon parantamista ja kalan sikiämistä järwissä ja wirroissa, olemme Me antaneet tämän lausunnon siten, kuin Meidän tämän kuun 1 päiwänä Keisarilliselle Majesteetille aineesta lähetetty alamainen wastaus sanottuun armolliseen esitykseen lähemmin sisältää.

§ 26.

Siihen Keisarilliselta Majesteetilta Meille, ynnä armollisen esityksen kanssa asiasta, annettuun ehdotukseen asetukseksi eläinten tahalla-rääkkäämisestä olemme Me suostuneet niillä wähemmillä poikkeuksilla ehdotuksesta, jotka owat luetellut Meidän tämän kuun 1 päiwänä Keisarilliselle Majesteetille lähetetyssä wastauksessamme mainittuun armolliseen esitykseen.

§ 27.

Saatuamme armollisen esityksen aineesta, olemme Me suostuneet siihen, että se karttapaperi-maksun nimellä tähän asti suoritettu suostuntawero saisi wuosina 1865, 1866 ja 1867 edellensä ylöskannettaa sen asetuksen mukaan, joka löytyy otettuna Meidän tämän kuun 2 päiwänä Keisarilliselle Majesteetille lähetettyyn alamaiseen kirjoitukseen.

§ 28.

Kirjoituksessa tämän kuun 2 päiwältä olemme Me Keisarilliselle Majesteetille alamaisuudessa ilmoittaneet suostuneemme Keisarillisen Majesteetin Meille ehdottamaan asetukseen painowapaudesta Suomessa ja sen käyttämisen ehdoista, jonka ohessa Me kumminkin olemme Keisarilliselta Majesteetilta alamaisuudessa pyytäneet, että Keisarillinen Majesteetti armossa hywäksyisi kaikki taikka osan niistä muutoksista lain-ehdotuksessa, jotka Me suotawiksi olemme lausuneet.

§ 29.

Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti armollisessa esityksessä waati Meidän lausuntoa, olisiko asetusta maamme kaupunkien kunnallishallinnosta säätäminen wisseille, esityksessä mainituille perustuksille, olemme Me alamaisessa kirjoituksessa tämän Huhtikuun 4 päiwältä pyytäneet, että Keisarillinen Majesteetti armossa tahtoisi pitää toimen siitä, että lain-ehdotus asiasta tulisi niille Meidän, muutamilla wähemmillä poikkeuksilla armollisesta esityksestä, hywäksymille perustuksille tehdyksi niin aikaiseen ennen ensiksi-kokoutuwia waltiopäiwiä, että ehdotusta, ennenkuin se pannaan säätyjen eteen, woitaisiin näyttää maan kaikille kaupungeille, jotta siitä saataisiin Majistraatein ja kaupunkikuntien lausunnot.

§ 30.

Pää-asiassa yhtäpitäwäisesti Keisarillisen Majesteetin Meille armossa lasketun esityksen kanssa, olemme Me 4 päiwänä tässä kuussa suostuneet asetukseen, koskewa muutoksia ja lisäyksiä yleisen lain säädäntöihin holhojahoidosta, ja siitä kirjoituksessa samalta päiwältä Keisarilliselle Majesteetille alamaisen ilmoituksen tehneet.

§ 31.

Keisarillisen Majesteetin siitä Meille tehdyn esityksen johdosta olemme Me 5 päiwänä tätä kuuta hywäksyneet sen asetuksen lapsenmurhasta ja sikiön ulosajamisesta ja ulospanemisesta, kuin myös edeswastauksesta muutamista salawuoteuden tapauksista, joka löytyy otettuna Meidän samana päiwänä Keisarilliselle Majesteetille asiasta annettuun alamaiseen kirjoitukseen.

§ 32.

Keisarillisen Majesteetin, armollisessa esityksessä, Meille ilmoitetun tahdon johdosta, olemme Me, kirjoituksessa tämän kuun 5 päiwältä, alamaisuudessa lausuneet mietintömme peri-ajatuksista täydelliseen lakiin wedenjohdoista ja wesilaitoksista, jonka ohessa Me samalla alamaisimmasti olemme pyytäneet, että se lain-ehdotus, joka asiasta tulisi tehdyksi, ensi waltiopäiwillä pantaisiin maan säädyille perustuslaillisesti käyteltäwäksi.

§ 33.

Keisarillisen Majesteetin, armollisessa esityksessä, Meille tarjottua ottaa maan pankin alkujaisen ja hypoteekki-rahastojen hoidanto ja edeswastaaminen haltuumme, olemme Me tämän kuun 6 päiwänä suostuneet tähän armolliseen esitykseen ja kirjoituksessa samalta päiwältä Keisarilliselle Majesteetille lausuneet toiwomuksemme Pankin wastaisesta järjestämisestä, jonka ohessa Me myös alamaisimmasti olemme ilmoittaneet ne miehet, jotka olemme walinneet edusmiehiksemme ja tilintutkijoksi kuin myös näiden wirkamiesten siaisiksi.

§ 34.

Alamaisessa kirjoituksessa 6 päiwältä tätä kuuta olemme Me antaneet Keisarillisen Majesteetin Meiltä waatiman lausunnon ehdotuksesta asetukseksi yksityisistä pankeista, ja siinä kehoittaneet, että tämmöisiä lainalaitoksia saataisi wisseillä ehdoilla perustaa.

§ 35.

Sen Keisarilliselta Majesteetilta ynnä armollisen esityksen kanssa Meille tehdyn ehdotuksen asetukseksi tilusten lohkomisesta ja maan eroituksesta relsi- ja perintötiloilla sekä woura-ehdoista jostakin senlaisten tilain osasta olemme Me, useammilla muutoksilla hywäksyneet, ja siitä, kirjoituksesa tämän kuun 9 päiwältä, Keisarilliselle Majesteetille alamaisuudessa ilmoittaneet.

§ 36.

Lähimmin yhtäpitäwäisenä Keisarillisen Majesteetin siitä Meille lasketun esityksen kanssa, olemme Me tämän Huhtikuun 9 päiwänä hywäksyneet asetuksen tilusten rauhoittamisesta koto-etäimiltä, ja siitä kirjoituksessa samalta päiwältä Keisarilliselle Majesteetille alamaisen ilmoituksen tehneet.

§ 37.

Keisarillisen Majesteetin, armollisessa esityksessä, waadittua Meidän alamaista lausuntoamme niistä perustuksista, joille uusi metsästys-sääntö olisi tehtäwä, olemme Me, alamaisessa kirjoituksessa tämän Huhtikuun 9 päiwältä, antaneet tämän lausuntomme ja samalla pyytäneet, että Keisarillinen Majesteetti tahtoisi armossa, Meidän hywäksymiemme perustusten mukaan, teettää aineesta täydellisen lain-ehdotuksen ja sen sitten ensi waltiopäiwillä säätyjen perustuslaillisesti käyteltäwäksi laskettaa.

§ 38.

Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti Meidän arwosteltawaksi armollisimmasti jätti ehdotuksen asetukseksi wapauttomista ihmisistä ja niiden pitelemisestä, olemme Me muutamilla wähemmillä muutoksilla suostuneet tähän ehdotukseen ja siitä kirjoituksessa tämän kuun 9 päiwältä Keisarilliselle Majesteetille alamaisuudessa ilmoittaneet.

§ 39.

Sen Keisarillisen Majesteetin Meiltä waatiman alamaisen lausunnon muutamista muutoksista elinkeinolakien perustuksissa olemme Me, kirjoituksessa tämän kuun 9 päiwältä, antaneet ja siinä samalla alamaisuudessa lausuneet sen toiwomuksen, että yleisen elinkeinolain ehdotus tehtäisiin Meidän hywäksymillemme perustuksille, ja se maan ensisti täst'edes kokountuwien säätyjen eteen pantaisiin.

§ 40.

Sen asetuksen ehdotuksen, koskewa muutosta nyt woimassa olewissa säännöissä kirkonrangaistuksesta ja sen muutamista rikoksista kirkkoon tehtäwän maksun lakkauttamista, joka Keisarilliselta Majesteetilta ynnä armollisen esityksen kanssa Meille annettiin, olemme Me hywäksyneet niillä wähemmillä poikkeuksilla ehdotuksesta, jotka mainitaan Meidän tämän Huhtikuun 9 paiwänä Keisarilliselle Majesteetille aineesta lähetetyssä alamaisessa kirjoituksessa.

§ 41.

Pää-asiassa yhtäpitäwäisesti Keisarillisen Majesteetin esityksen kanssa aineesta, olemme Me hywäksyneet asetuksen wäärästä ilmi-annosta ja muusta kunnian loukkauksesta, ja kirjoituksessa tämän Huhtikuun 9 päiwältä sen Keisarilliselle Majesteetille alamaisuudessa ilmoittaneet.

§ 42.

Keisarillisen Majesteetin, armollisessa esityksessä, waadittua Meidän alamaista lausuntoa keinoista, joilla Wiipurin läänin lahjoitusmailla asuwille asentolaisille walmistettaisiin tilaisuus itselleen lunastamaan asumansa tilat, olemme Me 11 päiwanä tässä kuussa antaneet tämän lausunnon ja samalla myös suostuneet tarpeellisten warojen määräämiseen tätä tarkoitusta warten.

§ 43.

Keisarillisen Majesteetin, armollisessa esityksessä, waadittua Meidän lausuntomme niistä perustuksista, joille papiston palkkauksen järjestäminen maamme ewankelis-luteerilaisissa seurakunnissa woisi asetettaa, olemme Me, alamaisessa kirjoituksessa 11 päiwältä tätä Huhtikuuta, lausuneet sen pyynnön, että komitea asetettaisiin täydellistä ehdotusta aineesta tekemään ja että asia sitten ensi waltiopäiwillä uudestaan pantaisiin säätyjen eteen.

§ 44.

Sen uuden kirkkolaki-ehdotuksen johdosta, joka ynnä armollisen esityksen kanssa, muutamissa osissa on Meidän arwosteltawaksi laskettu, olemme Me lausuneet niin, kuin tämän kuun 11 päiwänä Keisarilliselle Majesteetille lähetetty alamainen kirjoituksemme lähemmin sisältää.

§ 45.

Armollisen esityksen aineesta Meille annettua, olemme Me, niillä muutoksilla, jotka löytywät otettuina Meidän tämän kuun 12 päiwänä mainitulle esitykselle antamaan alamaiseen wastaukseen, hywäksyneet ehdotuksen asetukseksi maanomistajan welwollisuudesta palkintoa wastaan antamaan maata yleiseen tarpeesen.

§ 46.

Sen Keisarillisen Majesteetin ynnä armollisen esityksen kanssa Meidän arwosteltawaksi antaman ehdotuksen uudeksi palkkaus-säännöksi isännille ja palkollisille, olemme Me, puolestamme, muutamilla muutoksilla hywäksyneet, ja tästä, kirjoituksessa tämän kuun 12 päiwältä, Keisarilliselle Majesteetille alamaisen ilmoituksen tehneet.

§ 47.

Kirjoituksessa tämän kuun 12 päiwältä olemme Me Keisarilliselle Majesteetille alamaisuudessa ilmoittaneet, muutamilla wähemmillä poikkeuksilla suostuneemme siihen ehdotukseen asetukseksi kunnallishallinnosta maalla, joka ynnä armollisen esityksen kanssa näillä waltiopäiwillä annettiin Meidän tutkittawaksemme.

§ 48.

Täyttääksemme Keisarillisen Majesteetin Meille siinä katsannossa ilmoitetun alamaisen waatimuksen, olemme Me tämän kuun 12 päiwänä antaneet lausunnon niistä toimista, joihin olisi ryhtyminen helpoituksen walmistamiseksi maan-omistajille holli-kyydin sekä tien- ja sillanrakennuksen welwollisuudessa.

§ 49.

Yhtäpitäwäisesti Keisarillisen Majesteetin Meille antaman esityksen kanssa olemme Me, niinkuin alamaisessa kirjoituksessa tämän kuun 14 päiwältä Keisarilliselle Majesteetille on ilmoitettu, päättäneet, että sen oikeuden palowiinan polttamiseen ja myömiseen, joka tätä nykyä maatiloille maalla ja yhdelle osalle kaupunkia on suotuna, pitää lakkaaman ja että palowiinaa wast'edes saa polttaa ainoastaan isommissa tehtaissa yhden markan ja kuudenkymmenen pennin weroa wastaan joka kannulta; ja olemme Me muuten tästä aineesta suostuneet siihen asetukseen, joka löytyy Meidän yllämainitussa alamaisessa kirjoituksessamme.

§ 50.

Useampain yleisesti hyödyllisten töiden toimittamiseksi, johon waltiolaitoksen tawallisten tulojen ei ole nähty riittäwän, olemme Me sekä päättäneet rahanmääräyksiä niistä waroista, jotka tulewat juoksemaan palowiinalle pannusta päällemme ottaneet suostuntoweron*), maksettawaksi paitse muuta jokaiselta Suomen alamaiselta, jonka puhdas wuotuinen tulo nousee wiittä sataa markkaa korkeammaksi, siten että jokaiselta sadalta markalta tätä ylemmäksi kohoawasta määrästä maksetaan, kun tulo nousee aina wiiteen tuhanteen markkaan asti, neljä wiidettä osaa prosentia, jos se sitä ylemmäksi nousee aina kymmeneen tuhanteen asti, yksi prosenti, ja kun tulo on korkeampi kymmentä tuhatta markkaa, yksi ja yksi wiides osa prosentia.

§ 51.

Muuten on Meidän Waltiowarain Waliokunta tarkoin läpikatsonut ja tutkinut waltiolaitoksen hallinnon ja luwunlaskut niiltä wuosilta, jotka wiimeisistä waltiopäiwistä owat kuluneet taikka alkaen wuodesta 1810 ja wuoteen 1860 saakka, ja siitä Meille antanut täydellisen kertomuksen, joka erittäin on painoon toimitettu.

Paremmaksi wakuudeksi siitä että Me näin olemme tehneet, päättäneet ja suostuneet, olemme Me, kaikki Suomenmaan säädyt, tämän allekirjoittaneet ja wahwistaneet; joka tapahtui Helsingin kaupungissa Huhtikuun wiidentenätoista päiwänä wuonna, Wapahtajamme Jesuksen Kristuksen synnyttyä, Tuhat kahdeksan sataa ja neljännellä seitsemättä kymmentä.

*) Säätyjen alamainen kirjoitus Huhtikuun 14 päiwältä 1864 wastauksella armolliselle esitykselle asiassa, sisältää sen lähemmän määräyksen, että suostuntowero on myönnetty wuosiksi 1865, 1866 ja 1867, niinkuin se myös Waltiopäiwäpäätöksessä ruotsinkielellä kuuluu.

 
J. M. NORDENSTAM,
Landmarskalk.
(L. S.)
 
N:o 1. C. M. Creutz.
(L. S.)
N:o 4. G. Armfelt.
(L. S.)
 N:o 5. A. Aminoff.
(L. S.)
N:o 8. Carl Mannerheim.
(L. S.)
 N:o 2. R. Wrede.
(L. S.)
 N:o 3. Alfred Rehbinder.
(L. S.)
N:o 4. B. G. Mellin.
(L. S.)
 N:o 7. Axel Silfverhjelm.
(L. S.)
 N:o 17. Arthur Klinkowström.
(L. S.)
N:o 18. A. Mannerheim.
(L. S.)
 N:o 19. Karl Joh. Carpelan.
(L. S.)
 N:o 20. Hans Gustaf Boije.
(L. S.)
N:o 21. J. E. Munck.
(L. S.)
 N:o 24. S. W. v. Troil.
(L. S.)
 N:o 25. Fred. Aminoff.
(L. S.)
N:o 26. Friherre Tandefelt.
Fullmäktig: Adolf Grotenfelt.
(L. S.)
 N:o 27. M. v. Rosenkampff.
(L. S.)
 N:o 29. Edvard Hisinger.
(L. S.)
N:o 32. Friherre Rotkirch.
Fullm. Robert Hisinger.
(L. S.)
 N:o 33. N:o 34. Friherre Hjärne.
Förm. Knut Munck.
(L. S.)
N:o 35. Friherre von Haartman.
Förm. Joh. Aug. von Born.
(L. S.)
 N:o 38. A Walleen.
(L. S.)
 N:o 39. Richard de la Chapelle.
(L. S.)
N:o 40. George Ramsay.
(L. S.)
 N:o 41. L. Aug. Sackleen.
(L. S.)
 N:o 43. Otto af Schultén.
(L. S.)
N:o 3. Tavast.
Fullm. Aug. Schauman.
(L. S.)
 N:o 5. C. J. Jägerhorn,
af Spurila.
(L. S.)
 N:o 6. C. F. Munck,
af Fulkila.
(L. S.)



N:o 9. Walfrid Spåre.
(L. S.)



N:o 12. G. F. Rotkirch.
(L. S.)



N:o 16. Brand.
Fullm. V. Furuhjelm.
(L. S.)
N:o 22. B. G. Emil Blåfield.
(L. S.)
N:o 25. Alexander Ekestubbe.
(L. S.)
 N:o 17. Wolter Ramsay.
(L. S.)
N:o 34. Gyllenbögel.
Fullm. B. G. Jägerhorn.
(L. S.)
N:o 42. A. F. Järnefelt.
(L. S.)
 N:o 44. Teetgren.
Fullm. Gustaf Mellin.
(L. S.)
N:o 50. von Numers.
Fullm. Fredr. Pipping.
(L. S.)
 N:o 53. Möllersvärd.
Fullm. Ernst Linder.
(L. S.)
 N:o 54. F. J. Klingstedt.
(L. S.)
N:o 57. L. O. Prytz.
(L. S.)
 N:o 58. Joh. Aug. von Essen.
(L. S.)
 N:o 61. R. Nassokin.
(L. S.)
N:o 63. O. R. von Gerdten.
(L. S.)
N:o 64. Charpentier.
Fullm. R. Björkenheim.
(L. S.)
 N:o 69. A. Gripenberg.
(L. S.)
N:o 70. C. Cronstedt.
(L. S.)
 N:o 73. R. Ehrnrooth.
(L. S.)
 N:o 76. Nils Grotenfelt.
(L. S.)
N:o 81. C. J. Tavaststjerna.
(L. S.)
N:o 83. A. G. A. Palmfelt.
(L. S.)
 N:o 85. A. R. V. Ehrnrooth.
(L. S.)
N:o 91. Ehrenstolpe.
Fullm. G. A. Spåre.
(L. S.)
 N:o 96. B. O. Schauman.
(L. S.)
 N:o 103. Jerlström.
Fullm. Leo Jegerschjöld.
(L. S.)
N:o 105. Robert Lagerborg.
(L. S.)
 N:o 109. A. Bergenstråle.
(L. S.)
 N:o 110. A. Fr. von Christierson.
(L. S.)
N:o 114. Werner von Rehausen.
(L. S.)
 N:o 117. Curt Gust. Stiernvall.
(L. S.)
 N:o 119. Ernst Johan von Willebrand.
(L. S.)
N:o 120. Fock.
Fullm. Oscar Wasastjerna.
(L. S.)
 N:o 121. J. U. von Törne.
(L. S.)
N:o 128. C. von Fieandt.
(L. S.)
N:o 130. von Platen.
Fullm. C. Ehrnrooth.
(L. S.)
 N:o 133. Carl von Kræmer.
(L. S.)
N:o 134. Robert Montgomery.
(L. S.)



N:o 137. Granfelt.
Fullm. Carl Tavaststjerna.
(L. S.)


N:o 138. Eugen von Knorring.
(L. S.)



N:o 139. Brakel.
Fullm. Carl Spåre.
(L. S.)
N:o 141. Fredrik Wilhelm Hisinger.
(L. S.)
 N:o 143. Pehr Emil af Forselles.
(L. S.)
N:o 146. Otto W. Furuhjelm.
(L. S.)
N:o 149. M. von Wright.
(L. S.)
N:o 151. Oscar von Konow.
(L. S.)
N:o 152. Langenskiöld.
Fullm. Seb. Gripenberg.
(L. S.)
N:o 153. Carl Fredr. von Born.
(L. S.)
 N:o 155. Fredr. von Zansen.
(L. S.)
N:o 156. Segerstråle.
Fullm. Felix v. Willebrand.
(L. S.)
N:o 158. J. F. W. Standertskjöld.
(L. S.)
 N:o 161. Ernst Wärnhjelm.
(L. S.)
N:o 162. Victor Wasastjerna.
(L. S.)
N:o 165. J. Pippingsköld.
(L. S.)
N:o 167. von Ranchen.
Fullm. N. O. Nordenskiöld.
(L. S.)
 N:o 168. A. J. von Haartman.
(L. S.)
N:o 169. af Tengström.
Fullm. C. W. H. af Forselles.
(L. S.)
 N:o 177. F. Edelheim.
(L. S.)
N:o 178. K. J. Edelsköld.
(L. S.)
N:o 181. Joh.Gabr. von Bonsdorff.
(L. S.)
 N:o 188. Adolf Törngren.
(L. S.)
 N:o 190. G. A. af Hällström.
(L. S.)
N:o 139. Constantin Linder.
(L. S.)
N:o 195. Clas Nordenheim.
(L. S.)
 N:o 198. Adlerstjerna.
Fullm. E. G. Wasastjerna.
(L. S.)
N:o 200. A. von Weissenberg.
(L. S.)
 N:o 205. von Böningh.
Fullm. A. Thesleff.
(L. S.)
 N:o 206. C. N. L. von Schoultz.
(L. S.)
N:o 207. J. F. Pipping.
(L. S.)
N:o 208. Edv. af Brunér.
(L. S.)
 N:o 211. Nils af Ursin.
(L. S.)
N:o 214. E. L. v. Julin.
(L. S.)
N:o 222. Pehr Törnqvist.
(L. S.)
N:o 223. Indrenius.
Fullm. F. Forsman.
(L. S.)



N:o 225. A. Etholén.
(L. S.)


N:o 226. Etholén.
Fullm. F. Stjernvall.
(L. S.)



N:o 227. W. Forsman.
(L. S.)
N:o 228. A. v. Nandelstadh.
(L. S.)
N:o 230. Gripenvaldt.
Förmyndare Aug. Armfelt.
(L. S.)
 N:o 231. Boris Nordmann.
(L. S.)
N:o 232. Gabr. Rein.
(L. S.)
 N:o 233. A. E. Arppe.
(L. S.)
 N:o 235. J. G. Schatelovitz.
(L. S.)
N:o 236. Herman Molander.
(L. S.)
N:o 237. Albert Edelfelt.
(L. S.)
 

  EDVARD BERGENHEIM,    
Prestaståndets Taleman. 		 
Rob. Val. Frosterus,
Biskop i Kuopio. 		Torsten T. Renvall,
Domprost i Åbo. 		El. Mal. Rosengren,
Kyrkoherde i Masku.
Carl Jac. Helander,
Prost, Kyrkoherde i Töfsala. 		Herm. Hellén,
Kontraktprost i Björneborgs nedre
prosteri, Kyrkoherde i Ulfsby. 		Fredrik Hertzberg,
Kontraktprost i Björneborgs öfre prosteri,
Kyrkoherde i Loimijoki.
Carl Ephr. Lilius,
Prost och Kyrkoherde i Tyrwis.		 Jos. Grönberg,
Prost och Kyrkoherde i Messuby.		 Aug. Edv. Granfelt,
Kontraktprost, Kyrkoherde i Tammela.
Gabr. Geitlin,
Professor, Kyrkoherde i Esbo.		 Frans Ludv. Schauman,
Professor, Kyrkoherde i Ingå.		 Benj. Sulin,
Prost och Kyrkoherde i Kumlinge
pastorat på Åland.
Otto Wilh. Ehrström,
Kontraktprost, Kyrkoherde
i Wasa-Mustasaari. 		Henr. Heikel,
Prost och Kyrkoherde i Pedersö.		 Carl Fr. Stenbäck,
Kontraktprost och Kyrkoherde i Kuortane.
C. G. v. Essen,
Kapellan i Ilmola, Vice-Pastor.		 A. F. Borenius,
Prost och Kyrkoherde i Lappträsk.		 J. M. Hackzell,
Prost och Kyrkoherde i Mohla.
Frans Snellman,
Kuramgerens och Kapellan i
Helsingfors, Vice-Pastor.		 Axel Fredr. Granfelt,
Theologie-Professor,
Kyrkoherde i Nurmijärwi.		 Henrik Nordström,
Kapellan i Iithis,
Vice-Pastor.
Adolf Sirén,
Kontraktprost, Kyrkoherde i Hauho.		 M. E. Alopæus,
Prost och Kyrkoherde i Jokkas.		 Joh. Fr. Bergh,
Prost och Kyrkoherde i Rantasalmi.
C. G. Beyrath,
Vice-Pastor, Kapellan i Jääskis. 		A. G. Borg,
Domprost i Kuopio.		  
ROBERT ÖRN,
Borgareståndets Taleman.
C. A. Öhrnberg,     
för Helsingfors.		 C. W. I. Sundman,
för Helsingfors.		 C. M. Dahlström,
för Åbo.
Steph. Träskelin,
för Åbo.		 J. F. Hackman,
för Wiborg.		 Adolf Juselius,
för Lowisa.
Carl Gust. Bergstedt,
för Uleåborg.		 Carl Gust. Wolff,
för Nikolaistad.		 Anton Björnberg,
för Björneborg.
Carl Lindeqvist,
för Björneborg. 		S. I. Wesander,
för Raumo.		 P. L. Dahlman,
för Torneå.
F. Sneckenström,
för Borgå.		 C. M. Holm,
för Borgå.		 Carl Grundfelt,
för Ny-Karleby.
Peter Malm,
för Gamla Karleby.		 Frithiof Hultman,
för Ekenäs.		 C. Franck,
för Nådendal.
G. Tengström,
för Jakobstad.		 C. F. Grönberg,
för Fredrikshamn.		 Carl Savander,
för Willmanstrand.
A. Thermén,
för Tawastehus.		 Jakob Mölsä,
för Nyslott.		 Konstantin Hildén,
för Brahestad.
Carl J. Grönberg,
för Kaskö. 		R. Kellgren,
för Kuopio.		 F. W. Frenckell,
för Tammerfors.
P. J. Hämäläinen,
för Kexholm. 		Henrik Parviainen,
för Joensuu.		 Jakob Krank,
för Jywäskylä.
Edvard Bœhm,
för Sordawala. 		A. J. Molander,
för S:t Michel.		 F. Lemström,
för Heinola.

  AUGUST MÄKIPESKA,
Talonpoikaissäädyn puhemies.		  
Pehr Östring,
för Raseborgs östra härad.		 A. F. Simolin,
för Raseborgs östra härad.		 Jarl Aug. Hagelstam,
för Borgå domsaga.
Johan Mannsten,
för Kymmene domsaga.		 E. J. Warpenius,
Iitin kihlakunnasta.		 And. Blomqvist,
för Ålands domsaga.
J. Katina,
Wehmaan kihlakunnasta. 		J. Pohjalais,
Mynämäen kihlakunnasta.		 Johan Wanha-Seppälä,
Piikkiön ja Halikon ylisestä
kihlakunnasta.
Rob. Stenroth,
för Piikkie och Haliko nedredels härad.		 Matti Kulkas,
Satakunnan kihlakunnasta.		 Johan Simula,
Ali-Satakunnan kihlakunnasta.
Johan Brusila,
Yli-Satakunnan keskisestä tuomiokunnasta.		 Matti Teräs-Kautila,
Maskun kihlakunnasta.		 Antti Uotila,
Sääksmäen kihlakunnasta.
Matti Retula eli Kartano,
Janakkalan kihlakunnasta.		 Alexander Tuloisela,
Hollolan kihlakunnasta.		 K.A. Arvelin,
Jämsän kihlakunnasta.
Esaias Stycki,
Rannan kihlakunnasta.		 Erik Klami,
Kymin kihlakunnasta.		 Antti Haikonen,
Lappeen kihlakunnasta.
Matti Paajanen,
Jääsken kihlakunnasta.		 Matti Leino,
Äyräpään kihlakunnasta.		 Martti Kiuru,
Käkisalmen eteläisestä kihlakunnasta.
Lauri Tijanen,
Käkisalmen keski-osan kihlakunnasta.		 C. F. Pousar,
för Sordawala domsaga.		 Johan Mynttinen,
Mikkelin kihlakunnasta.
Heikki Kauranen,
Heinolan kihlakunnasta.		 Anders Sinkko,
Juwan kihlakunnasta.		 Johan Kotilainen,
Wähän Sawolahen alisesta
kihlakunnasta.
Mikko Heikura,
Pielisjärwen kihlakunnasta.		 Antti Puhakka,
Liperin kihlakunnasta.		 Heikki Kontiainen,
Karjalan alisesta kihlakunnasta.
Petter Kumpulainen,
Iisalmen kihlakunnasta.		 Lars Gustaf Pelkonen,
Kuopion kihlakunnasta.		 Isaki Liimatainen,
Rautalammin kihlakunnasta.
C. H. Hagman,
för Korsholms södra domsaga.		 Joh. Er. Keto,
för Korsholms härad.		 Matti Holma,
Pohjanmaan keski-alisesta kihlakunnasta.
C. J. Slotte,
för Österbottens medledels öfre domsaga.		 Heikki Punttala,
Oulun kihlakunnasta.		 Lauri Määttä,
Kajanin kihlakunnasta.
P. A. Akola,
Kemin kihlakunnasta.		 Tuomas Poikela,
Tornion kihlakunnasta.		  

Sähköinen muoto: Pauli Kruhse 2004.

Pöytäkirja, pidetty Suomen Suuriruhtinanmaan toisia yleisiä Waltiopäiwiä lopetettaissa, Waltiosalissa Keisarillisessa Linnassa Helsingissä, Huhtikuun 15 päiwänä 1864.

Takaisin historiasivuille.