Finlands Allmänna Tidning no 8
22.01.1824
C. Iwendorff."
C. Iwendorff."
Helsingfors Morgonblad no 100
28.12.1835
"2. Toinen tapaus on wielä kummallisempi. Lokakuun 26:nä p:nä läksi Helsingissä asuwan Auditööri Wasili Karlanoff'in kahdeksantoista wuotinen poika Feodor, isänsä palwelian kanssa,joka oli ijäkäs mies, pienellä paatilla Kyrkslättiin päin sopiwaa asunpaikkaa tulewaksi suweksi tilaamaan. Tälle matkalle jäi kumpainenkin; ja kuin muutaman päiwän kuluttua heidän weneensä löyttiin maalle ajettuna ja kumoon heitettynä, luultiin he hukkuneiksi. Surewa isä kuulusteli pitkin merenrantaa, oliwatko hukkuneitten ruumiit tulleet aalloilta sinne ajetuksi; mutta turhaan, heistä ei saatu wähintäkään tietoa.
Sattumasta joutui sanoma tästä onnettomasta tapauksesta Kauppamies B. B. Brenner'in korwiin Melkon saareen, joka on 3 suomen wirstaa Helsingistä. Tämä kokenut ja taitawa merimies päätti tuulen suunnasta, heidän ehkä joutuneen maalle johonkuhun niistä pieniltä autioista ulkosaareista, jotka owat kulkutiellä Turkuun päin. Hetkeäkaan wiipymätä läksi H:ra Brenner kowassa tuulessa mainitulle suunnalle purjehtimaan, ja löysikin hywäksi onneksi Ryss-skär nimisessä saaressa Feodor Karlanoff'in sekä hänen kumppaninsa. Molemmat oliwat wielä hengissä, mutta sangen surkeansa tilassa, niin woimattomat, etteiwät enään puhuakaan woineet. Hellällä huolella hoitti H:ra Brenner kaikilla tawoin onnettomia haaksirikonalaisia, wei heidät Melkon saareen, wirwoitti ja toinnutti heitä warokkaasti heidän wiheliäisen tilansa mukaan. Seuraawana päiwänä wei H:ra Brenner ilomielin pelastettuna surewalle isälle kadonneen pojan, ja itkewille lapsille kaiwatun isän, sillä Karlanoff'in palwelia oli nainunna.
Tämä tapahtui Marraskuun 9:nä ja 10:nä päiwänä. Nuorukainen Karlanoff ja hänen kumppaninsa oliwat myrskyiltä tulleet Ryss-skärin saareen ajelluiksi. Kylläpä oliwat weneensä rannalle wetäneet ja kiinni sitoneet, mutta yöllä nousi wesi, nuora katkesi, ja wene heitettiin ajolle. Neljätoista wuorokantta wiettiwät he nyt kowassa wilussa pienosessa saaressa ilman kattoa ja suojaa, kuin ei siellä muuta kaswanutkaan kuin pensaita. Pajun oksista oliwat he itsellensä mökkisen rakentaneet ja peittäneet sen purjeella, jonka onneksensa oliwat tulleet weneestä maalle ottaneeksi. Kuitenkin olisi heillä epäilemätä ollut kowa kuolema ja surkea surma osana, ellei hywä onni olis saattanut, että Herra Brennerillä saaressa oli lampaita laitumella, ja että heillä itsellä oli kolme tarpeellista kalua muassa, nimittäin pyssy, tulukset ja weitti. Näillä saiwat kaksi lammasta ammutuksi, lahdatuksi ja paistetuksi; talilla woiteliwat he purjeen, saadaksensa sitä tihemmäksi; lampaan nahoista tekiwät he itsellensä lämpimiä jalkapeitteitä. "Hätä neuwon keksii, Jumala onnettomia auttaa." — Mainittawa on wielä, että Herrat J. F. Holmström*) ja B. B. Brenner entisestä kantawat medaljin kirjoituksella ihmishengen pelastuksesta."