1918. Suomen vallankumoushallitus 28.1.1918.

1918. Suomen asetuskokoelma (Punaisten julkaisemat numerot) N:o 10 (ensimmäinen)

Suomen vallankumoushallitus.

Annettu Helsingissä, 28 p:nä tammikuuta 1918.

Olemme tänään päättäneet ehdottaa Suomen työväelle, että kun kansan vihan ansainnut senaatti on kukistunut, asetetaan maan vallankumoushallitukseksi Suomen Kansanvaltuuskunta sekä Työväen Pääneuvosto sen toimintaa valvomaan ja yhdessä sen kanssa maan hallitusasioita toistaiseksi hoitamaan, kunnes Suomen työtätekevä kansa toisin päättää.

Vallankumoushallituksen tulee olla sosialidemokratinen. Sen jäsenten lopullinen määrääminen tulisi jättää Työväen Pääneuvoston päätösvaltaan. Kunnes Pääneuvosto kokoontuu, kehoitamme työväkeä, hyväksymään Suomen Kansanvaltuuskunnan, jonka jäseninä ovat seuraavat toverit:

Puheenjohtajana

toimittaja Kullervo Manner;

Ulkoasiain valtuutettuna

toimittaja Yrjö Sirola;

Sisäasiain valtuutettuina

S. Sahatyöväenliiton asiamies Eero Haapalainen ja viilaaja Adolf Taimi;

Oikeusasiain valtuutettuina

toimittaja Lauri Letonmäki ja puuseppä Antti Kiviranta;

Valistusasiain valtuutettuna

toimittaja Otto Vilhelm Kuusinen;

Raha-asiain valtuutettuna

toimittaja Jalo Kohonen;

Työasiain valtuutettuna

S. Ammattijärjestön puheenjohtaja Johan Henrik Lumivuokko;

Maatalousasiain valtuutettuna

toimittaja Evert Eloranta;

Elintarveasiain valtuutettuna

S. Ammattijärjestön puheenjohtaja Oskari Tokoi;

Liikenneasiain valtuutettuna

veturinkuljettaja Konstantin Lindqvist;

Posti- ja Tiedotusasiain valtuutettuna

toimittaja Emil Elo;

Prokuraattorina

puoluesihteeri Matti Turkia.

Työväen Pääneuvoston, johon kuuluu 35 jäsentä, ehdotamme kokoonpantavaksi seuraavalla tavalla:

1) Sos.-dem. puolueneuvosto valitsee siihen 10 jäsentä;

2) Suomen Ammattijärjestön toimikunta yhdessä Ammattijärjestön alaisten liittotoimikuntain kanssa valitsee myös 10 jäsentä;

3) Suomen työväen Punasten Kaartien edustajia tulee niinikään 10, jotka väliaikaisesti, kunnes Kaartien yleinen edustajakokous kokoontuu, valitsee Helsingin Punanen Kaarti yleisessä kokouksessaan; sekä

4) Helsingin Työväenjärjestöjen Eduskunnan valitsemia jäseniä 5.

Senaatin nimi ja virkavaltainen järjestys lakkautetaan.

Helsingissä tammikuun 28 päivänä 1918.

Työväen Toimeenpaneva Komitea.

Suomen Kansanvaltuuskunnan Julistus.

Annettu Helsingissä, 28 p:nä tammikuuta 1918.

Suomen työmiehet, kansalaiset!

Jos teidän tahtonne on se, että meidän on yhdessä muodostettavan Työväen Pääneuvoston kanssa astuttava tällä kohtalokkaalla hetkellä täyttämään maan vallankumoushallituksen tehtäviä, niin tahdomme ne tehtävät horjumatta täyttää voimaimme mukaan. Kun köyhälistön hätä on niin hirveä, että työläistoveri siitä pelastuakseen nostaa kiväärin olalleen, ja kun hänessä yhteiskunnallisen vapauden jano on niin valtava, että hän sen takia astuu vaikka päin kuolemaa, niin tällöin on meidän jokaisen työväenliikkeenmiehen pyhä velvollisuus, missä toimessa vain tarvitaan, ponnistaa kaikki voimamme työväenluokan vapautuksen auttamiseksi niin pitkälle kuin suinkin mahdollista. Mutta jos tahdotte, toverit, toisia miehiä vallankumoushallituksen tehtäviä täyttämään, niin sanokaa se millä hetkellä tahansa yhteisten järjestöjemme kokousten kautta, ja on heti jokainen meistä valmis siirtämään ohjat kenelle te määrätte.

Me olemme sosialidemokraatteja. Tiedätte siis, mikä on toimintaohjelmamme. Se on sosialistinen ohjelma.

Me uskomme, että Suomen työväki voittaa vihollisensa nykyisessä vallankumoustaistelussa, olkootpa sitten vielä edessä olevat ottelut kuinka vaikeita tahansa. Ja tällöin on joka tapauksessa paljon voitettu, niin nykyisten kuin tulevienkin sukupolvien hyväksi. Ei ainoastaan ole torjuttu synkkiä vaaroja, vaan myös vallattu elämän kohoamisen tärkeät perusehdot.

Meidän mielestämme on nyt Suomessa pyrittävä rohkein, harkituin ottein muuttamaan koko valtiojärjestystä. Virkavalta on nyt niin murrettava, ettei se enää myöhemminkään voi kansan herraksi päästä. Tuomioistuintenkin itsevaltiudesta on tehtävä kertakaikkiaan loppu. Koko valtiosääntö perustettava taatusti työväen etujen mukaisen kansanvallan pohjalle. Veroja ja rasituksia on siirrettävä vähävaraisten hartioilta rikkaiden riistäjäin kannettavaksi. Vanhain ja työkyvyttömäin vakuutus alettava käytännössä jo ennen kuin varsinainen vakuutuslaki ennättää tulla säädetyksi. Kansanvalistusasiain johdosta on hävitettävä taantumuksellisuus. Torpparit ja mäkitupalaiset heti vapautettava kokonaan isäntiensä vallasta. Ja vieläkin syvemmältä on käytävä kapitalismin riistojärjestelmään käsiksi. Pankkipääoma alistettava yhteiskunnan valvontavaltaan ja sen kautta päästävä mahdollisimman pian pitämään kurissa teollisuus- ja kauppapääomaa. Vähävaraisten omaisuuteen ei ole kajottava, mutta millä alalla kansan yhteinen hätä jo selvästi vaatii suurten riistäjäin tuotantolaitostenkin ottamista yhteiskunnan haltuun, väistyköön heidän omistusoikeutensa.

Tällä tavoin on päivä päivältä, viikko viikolta astuttava herkeämättä eteenpäin sosialistisen kumouksen tietä. Se voi kumousaikana tapahtua ainoastaan vallankumouksellisten säännösten kautta, joita vallankumouksen valtaelimet antavat ja joiden toimeenpanosta pääasiassa vallankumouksellinen kansa itse, omine järjestöilleen huolen pitää.

Suomen porvarien hallitus astui julkeasti taantumuksellisen valtiokaappauksen tielle. Nyt on Suomen työväenluokka vuorostaan käyttävä vallankumouksen oikeuttaan, yhteiskunnallisen edistyksen palvelukseen.

Porvarit tahtoivat "lujaa järjestysvaltaa", tahtoivat sitä omien pyyteittensa pönkäksi. Nyt tulkoon tähän maahan luja järjestysvalta, mutta köyhälistön turvaksi, sorrettujen avuksi!

Tämä on meidän kantamme. Ainoastaan tekomme saattavat osoittaa, mitä aikaansaadaan. Me emme ole enempää kuin tekään, lähteneet vallankumoukseen leikin vuoksi, vaan syvästä vakaumuksesta, että ainoastaan siinä on Suomen työtätekevän kansan pelastus, ja että sen eteen on uhrattava mitä ikinä vaaditaan.

Mutta sanokaamme samalla suoraan: teistä itsestänne, vallankumoukselliset työläistoverit, riippuu nyt kaikkein enimmän, kuinka isoja tuloksia aikaansaadaan. Ei mikään valtuuskunta voi omin päin todellista olojen kumousta tehdä. Siihen kykenee vain kansa itse suurten järjestöjensä avulla.

Voimaa ja yksimielisyyttä nyt kysytään! Suuria uhrauksia ja uupumattomuutta! Niistä riippuu nyt Suomen työväenluokan voitto.

Helsingissä, 29 päivänä tammikuuta 1918.

KULLERVO MANNER.
YRJÖ SIROLA.
EERO HAAPALAINEN.
ADOLF TAIMI.
LAURI LETONMÄKI.
O. W. KUUSINEN.
ANTTI KIVIRANTA.

JALO KOHONEN.
J. H. LUMIVUOKKO.
EVERT ELORANTA.
O. TOKOI.
KONSTANTIN LINDQVIST.
EMIL ELO.
MATTI TURKIA.

Paluu vv. 1917-18 hakemistoon. Paluu historiasivuille.