Vuosien 1917-19 dokumenttiaineistoa.

1917

  • Julistuskirja 2/15 p:ltä maaliskuuta 1917 keisari Nikolai II:n kruunustaluopumisesta.
  • Väliaikaisen Hallituksen julistuskirja 7/20 p:ltä maaliskuuta 1917 Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiosäännön vakuuttamisesta sekä jälleen saattamisesta täysin toteutetuksi. Väliaikaisen hallituksen jäsenet, kuva (Suomen Kuvalehti, 1917). Pietarissa ilmestyvä suomenkielinen "Inkeri"-lehti selosti 21.3.1917 Venäjän väliaikaisen hallituksen julistusta vapaalle Puolan kansalle. Venäjän keisarikunnan osaan, ns. kongressi-Puolaan, sen sodassa miehittäneiden Saksan ja Itävalta-Unkarin keisarit olivat julistuksillaan perustaneet edellisvuonna 5.11.1916 nimellisen kuningaskunnan Königreich Polen (Królestwo Regencyjne). (Kansalliskirjaston digitoidut sanomalehdet)
  • Professori, valtioneuvos Edv. Hjeltin muistelma maaliskuulta 1917 manifestin syntyvaiheista. Postikortti vuodelta 1917. Seynin pidätys.
  • Senaatin päätös 21.3.1917 entisen keisarin Nikolai II:n ja hänen perheensä jäsenten muotokuvien ym. poistamisesta virkahuoneista. Suomen senaatin kokoonpano maaliskuussa 1917, kuva (Suomen Kuvalehti, n:o 13, 1917)
  • Venäjän sosialidemokraattisen työväenpuolueen (bolševikkien) äänenkannattajan Pravdan pääkirjoitus ja julistus 15(28).3.1917 Venäjän muuttumisesta täysin demokraattiseksi valtioksi ja kehoitus ryhtyä samanlaiseen vallankumoukseen muissakin sotaa käyvissä maissa. Venäjä täyttää liittolaisuuden velvoitteen siihen asti luopumatta taistelukentällä asemistaan.
  • Oikeusministeri Kerenskin puhe Viaporin sotasataman sotilas- ja työläisneuvostojen valtuutettujen kokouksessa 29.3.1917. Ruotsiksi kokonaan (Hufvudstadsbladet 1.4.1917). Suomeksi lyhennettynä kiertouutisena (Karjalan Aamulehti 1.4.1917). Tiituksen pakina Kerenski eduskunnassa 13.4.1917.
  • Lenin seurueineen ylittää Ruotsin ja Venäjän (Suomen) rajan Torniossa 2(15).4.1917. Venäjän suomenmaalaisen santarmiston laatima henkilöluettelo. Henkilöt: Sarra Ravvitš (Zinovjevin 1. vaimo), Mihail Tshakaja, Ošera Rybkina, Vladimir Uljanov (Lenin), David Suliašvili, Valentina Martotškina (Safarovin vaimo), Juli Kos, Rahim Skavko, Nadežda Uljanova (Krupskaja), Aleksandr Grakas, Inessa Armand, Anna Konstantinovitš (Inessa Armandin käly), Nadežda Sljusarva, Grigori Brilliant (Sokolnikov), Johan Linde, Abram Skovno, Grigori Safarov, Fanja Grebelskaja (Bun), David Mirinhoff, Šaja Abramovitsh, Semjon Šeineson, David Rosenblum, Mihail Geberman, Zlata Radomylskaja (Zinovjeva), Jelena Kon (Kop), Jevsej Radomylski (Zinovjev), Grigori Usievitš, Moisei Haritonov (Markovitš), Bunja Pogovskaja, Maria Morinhoff, Meier Aizebud (Aizentuch), Marija Marschehoff, Stefan Radomylski (Zinovjev) 9 v. Vladimir Uljanovin iäksi on merkitty 10 vuotta liikaa. (Lähde: Kansallisarkisto. Digitoitu aineisto. Suomenmaalainen santarmihallinto, Tornion rautatie- ja vesialueen komendantti. Henkilöluettelosta: Hans Björkegren, Venäläistä postia. Otava, 1987)
    • Helsingin venäläinen sotilas- ja työväen-
    neuvoston toimeenpaneva komitea keisarillisessa
    palatsissa (nyk. presidentinlinnassa)
    (Suomen Kuvalehti nro 23, 1917.)
  • Leninin artikkeli "Suomi ja Venäjä" "Pravdassa" no. 46 2(15).5.1917.
  • Lehdistötiedote 25.5.1917 Yrjö Sirolan ja Karl Wiikin esiintymisestä Tukholman vuoden 1917 rauhankonferenssissa Suomen itsenäistymistä koskien
  • Evert Huttusen Suomen itsenäisyyteen tähtäävä puhe, ensimmäisessä yleisvenäläisessä työläis- ja sotilasneuvostojen edustajien kongressissa Pietarissa 20.6.1917. "Työmies"-lehden selostus Suomen itsenäisyyttä koskevan päätöslauselman käsittelystä tuossa edustajakokouksessa 7.7.1917.
    Helsingin elokuva-
    tarjontaa 10.6.1917
  • Vuoden 1917 I valtiopäivien hyväksymä laki Suomen korkeimman valtiovallan käyttämisestä (ns. valtalaki) 25.7.1917.
  • Venäjän Väliaikaisen hallituksen julistuskirja Suomen eduskunnan hajoittamisesta 31.7.1917. Suomalaisen puolueen puheenjohtajan Ernst Nevanlinnan kirjoitus elo-syyskuussa 1917 valtalain vaikutuksesta Suomen asemaan Venäjän keisarikunnassa.
  • Eduskunnan kalenteri vuoden 1917 II valtiopäiville (pdf). Eduskuntavaaleissa 1.-2.10.1917 valitun eduskunnan kokoonpano: kansanedustajat, heidän vaalipiirinsä, puoluejäsenyys ja osoitteet Helsingissä. Puhemies Lundson avasi valtiopäivät marraskuun 13. päivä 1917.

    Työväen vallankumouksellinen keskusneuvostoTyöväen Vallankumouksellisen Keskusneuvoston Tiedonantolehti N:o 1   14.11.1917:

  • Josef Stalinin puhe Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puoluekokouksessa 14[27].11.1917
  • Suurlakon aikana työväen järjestyskaartin pidättämiä henkilöitä koskeva vapautussopimus (Kotka) 19.11.1917. Suurlakon tapahtumia Helsingissä, kuva (Suomen Kuvalehti, n:o 52, 1917)
  • Eduskunnan 6.12.1917 hyväksymä itsenäisyysjulistus. Edustaja Mannerin vastaehdotus ja äänestys 6.12.1917 (Eduskunta). Kansankomissaarien neuvoston tunnustus Suomen itsenäisyydelle 31(18 v.l.).12.1917. Itsenäisyyssenaatin kokoonpano, kuva (Suomen Kuvalehti, n:o 49, 1917)
  • Suomenvenäläisen Helsingissä mm. Leniniä ja Trotskia piilotelleen Vladimir Smirnoffin kirjoitus Helsingissä ilmestyneessä venäläisen "vallankumouksellisen" sotaväen lehdessä Izvestija Gel'singforsskava Sovjeta deputatov armii, flota i rabotših, no. 210, lauantai 25. marraskuuta 1917 (Venäjällä), 8. joulukuuta 1917 (Suomessa). (Kansalliskirjasto).
  • Selostus sosialidemokraattisen puolueen lähetystön (Eetu Salin, Evert Huttunen, Kullervo Manner) käynnistä 9.12.1917 Leninin ja Stalinin luona Pietarissa tiedustelemassa bolshevikkihallituksen kantaa Suomen itsenäisyyteen, kun eduskunta oli kolme päivää aikaisemmin hyväksynyt Suomen itsenäisyysjulistuksen (Työväenliikkeen arkisto, K.H.Wiikin kokoelma)
  • Josef Stalin Suomen riippumattomuudesta Yleisvenäläisen Toimeenpanevan Keskuskomitean istunnossa 22.12.1917 (sanomalehtiselostus).
  • Punainen kaartiko vai sosialidemokraattinen puolue? : anarkistiset ainekset pois puolueesta : sosialistien puolueagitatsioni ja porvarilliset. SDP:n kansanedustaja Evert Huttusen, toimittaja Taavi Tainion ja professori Theodor Homénin pamfletti kapinaan ryhtymistä vastaan vuodenvaihteessa 1917-18.
  • Kansankomissaarien neuvoston tunnustus Suomen itsenäisyydelle 31.12.1917 (18.12.1917 vanhaa lukua).

    1918

  • Mannerheimin eronpyyntö Venäjän armeijasta 1.1.1918. Selostus Mannerheim-museon sivuilla.
  • Eduskunta hyväksyi 11.1.1918 äänin 97-85 sosialidemokraattien vastustaessa Senaatin ehdotuksen "lujan järjestysvallan" perustamisesta maahan. Sosialidemokraattinen lehdistö, esimerkkinä Yrjö Mäkelinin toimittama Kansan Tahto Oulussa, uutisoi 15.1.1918 päätöksen otsikoilla "Porvarillisen asekaartin luominen" ja "Porvarilliset julistaneet kansalaissodan" (Kansalliskirjasto, digitoidut sanomalehdet)
  • Salainen päiväkäsky n:o 2 Suomen Punaisen Kaartin piiriesikunnille ja rykmenteille 27.1.1918.
  • Punaisten julistus hallitusvallan siirtymisestä 28.1.1918 sekä asetuksia (Kansalliskirjasto). Senaatin julistus kansalaisille (n:o 12) 1.2.1918 ja Vaasassa julkaistut asetuskokoelman n:ot 12-28 (Kansalliskirjasto). Eduskuntaryhmien vetoomus kansalaisille 29.1.1918. Suomen Suuriruhtinanmaan rikoslaki (39/1889), sen muutos 17/1894 (Markus Långin kotisivu)
    		•
    Kansanvaltuuskunnan lyöttämän
    viiden pennin kolikon kääntö-
    puoli (Työväenmuseo Werstas)
  • Sosialist-Revoljutsioner n:o 11 (143) tammikuun 29 p. 1918 (vanhaa lukua: 16 p.). Päivittäin ilmestyvä vasemmistososialisti-vallankumouksellisten (Internationalistien) aluekomitean ja helsinkiläisen puolueryhmän äänenkannattaja, julk. Talonpoikien Suomen aluekomitea ja Talonpoikien edustajien Helsingin sotaneuvosto. Toinen vuosikerta. Tilaushinnat vuodelle 1918: 1 kk 3 rupl. 50 kop.- 4 mk, 2 kk 7 rupl.-8 mk, ..., 12 kk 36 rupl.-41 mk. Toimitus: Helsinki, Korkeavuorenkatu 21, puh. 115-27. Hinta 15 p.
  • Kansanvaltuuskunnan tervehdys Venäjän Kansankomissarien neuvostolle 29.1.1918 ja Trotskin vastatervehdys. Suomen Punaisten joukkojen ylipäällikön apulaisen, eversti M.S. Svetshnikovin selostus vallankaappaukseen johtaneista tapahtumista 27.11.1917-27.1.1918 (ote vuonna 1923 Neuvosto-Venäjällä julkaistusta kirjasta, suomeksi 1925).
  • Ylipäällikön julistus venäläisille garnisoonikomiteoille 30.1.1918. Venäjän 42. armeijakunnan sähkösanoma heihin kohdistuneista aseistariisumisista 30.1.1918 . Venäläisten joukkojen näkemys osallistumisesta sotatoimiin. Helsingin vallankumouksellisen venäläisen aluekomitean puheenjohtaja Smilga, helmikuun alku 1918.
  • Suomen Kansanvaltuuskunnan tiedonantaja n:o 1 (1.2.1918) - n:o 67 (24.4.1918), 67 pdf-tiedostoa. Svenska upplagan: Arbetarnas Notisblad nr. 1 (31.1.1918) - nr 60 (8.4.1918), 60 pdf-filer (Doria, Työväenliikkeen kirjasto).
  • Suomen Passiviraston, Suomen Valtiosihteerinviraston ja Suomen Pankin Pietarin konttorin toiminnan ja varojen siirtäminen Kansanvaltuuskunnan haltuun 8.2.1918. Suomalaisen Pietarissa toimivan virkamiehen valtioneuvos Konstantin Lisitzinin kieltäytyminen 11.2.1918 hyväksymästä Suomen laillisen hallituksen syrjäyttämistä asiassa. (RGASPI, Kansallisarkisto)
  • Suomen Kansanvaltuuskunnan ja Punaisen Kaartin tiedoksianto Venäjän sotalaitoksen omaisuuden siirtymisestä Suomen Kansanvaltuuskunnalle 20.2.1918 (Kansanvaltuuskunnan tiedonantaja, nro 18).
  • Ylipäällikön kuulutus aseellista tai muuta vastarintaa tekevien kohtelusta 25.2.1918 suomeksi ja ruotsiksi, Kaskö Tidning n:o 19,9.3.1918 (Kansalliskirjasto,digitoidut sanomalehdet).
  • Lehdistö Suomessa uutisoi Leninin vaatimuksesta hyväksyä saksalaisten tarjous Brest-Litovskin rauhasta tai vallankumous sortuu, Keskipohjanmaa 26.2.1918, Kansanvaltuuskunnan Tiedonantaja 27.2.1918 (Kansalliskirjasto, digitoidut sanomalehdet)
  • Sopimus Venäjän ja Suomen sosialististen tasavaltain välillä 1.3.1918.
  • Brest-Litovskin rauhansopimus keskusvaltojen (sopimuksessa "Neliliitto", Vierbund), ja Venäjän välillä 3.3.1918 (suomennos). Venäjä ei puutu Suomen tilanteeseen: 6 § rauhansopimuksessa.
  • Saksan ja Ruotsin laivasto-osastojen sopima toiminta-alueiden jako Ahvenanmaalla 6.3.1918.
  • Rauhansopimus Suomen ja Saksan välillä 7.3.1918. Ratifiointi 11.6.1918. Rauhansopimuksesta laadittu neuvottelumuistio senaatille.
  • Suomen hallituksen ja Saksan ylimmän sotajohdon välinen sopimus 7.3.1918 sotajoukkojen avustusta koskevan, Saksassa 13.6.1873 annetun lain soveltamisesta Saksan Suomeen saapuviin joukkoihin. Sopimusteksti, sen käännös suomeksi sekä lähettiläs Edvard Hjeltin Suomen hallitukselle laatima lyhennysote em. lain artikloista. (Suomen ulkoministeriön arkisto)

    Suomi-Finnland
    Suomi-Finnland. Nachrichtenblatt
    für das deutsche Militär in Finnland.
    Saksalaisille joukoille tarkoitettu suomalainen tiedonantolehti.
    Ensimmäinen numero 27.4.1918.

  • Helsingin Työväenjärjestöjen Eduskunnan ilmoitus Helsingin kaupunginvaltuuston asettamisesta 2.4.1918.
  • Vaasan hallituksen julistus 5.4.1918 saksalaisten sotavoimien maihinnoususta. Saksan maihinnousulaivaston ja Neuvosto-Venäjän Itämeren laivaston Hangon sopimus 5.4.1918 Brest-Litovskin sopimuksen ehtojen soveltamisesta. Kuva-aineistoa maihinnoususta.
  • Suomen Kansanvaltuuskunnan Tiedonantaja n:o 58 kirjoitti 13.4.1918 toimituksellisen artikkelin "Se porvarillinen eduskuntaenemmistö". Kirjoituksessa perustellaan, miksi lokakuussa 1917 laillisesti valitulta - kuten kirjoitus toteaa - porvarillisenemmistöiseltä eduskunnalta piti lehden mukaan kaapata väkivalloin valta.
  • Helsingin valtausta 12-13.4.1918 edeltäviä lentolehtisiä. Punaisten selostus Helsingin valtauksesta huhtikuussa 1918. Punaisen Kaartin ylipäällikkö Kullervo Mannerin päiväkäsky viimeisessä Suomen kansanvaltuuskunnan Tiedonantaja-lehdessä Viipurissa 24.4.1918.
  • Kapinaan osallistumattomien sosialidemokraattisten vaikuttajien painettu julistus kapinaan ryhtyneille aseellisen toiminnan lopettamisesta 16.4.1918. (myös käännös englanniksi)
  • Senaatin varapuheenjohtaja E.N. Setälän puhe saksalaiselle sotilaspäällystölle 25.4.1918. Tukholmassa toimivien punaisten Viesti-lehden 1. numeron (4.5.1918) kirjoitus "Ruotsalaisten lahtareiden" hautajaisista Tukholmassa 24.4.1918, jossa Kustaa V laski myös seppeleensä.
  • Yrjö K. Laineen ja Tuure Lehénin kirje "Tulevaisuutemme Suomessa on mennyt..." Kansanvaltuuskunnalle avustuksen saamiseksi omaa toimeentuloaan varten, Pietarissa 30.4.1918 (Kansallisarkisto, RGASPI). Yrjö K. Laineen huhtikuussa 1918 Viipurissa allekirjoittamia Kansanvaltuuskunnan pöytäkirjoja (Kansallisarkisto, verkkonäyttely)
  • Tiedotus 6.5.1918 hallituksen palaamisesta Helsinkiin. Vuoden 1918 virallinen asetuskokoelma.
  • Valkeasaaren-Pietarin rata julistettu Venäjän omaisuudeksi 14.5.1918.
  • Mannerheimin puhe Senaatille voitonparaatissa 16.5.1918.
  • Tunnettujen kansalaisten vetoomus kuningaskuntaan siirtymisestä ja kansanedustuslaitoksen täydentämisestä. Julkaistu Helsingin Sanomissa ja muissa lehdissä 14.5.1918. Tunnettujen kansalaisten, mm. kolmen myöhemmän presidentin, vetoomus tasavaltalaisen hallitusmuodon pysyttämisestä. Julkaistu Helsingin Sanomissa 27.5.1918. Nuorsuomalaisten "laajennettu" vetoomus kuningaskuntaan siirtymisestä Helsingin Sanomat 12.6.1918. Kuninkaanvaalin tuloksen tiedottaminen Friedrich Karlille 4.11.1918 ja hänen lopullinen kieltäytymiskirjeensä Suomen Berliinin lähettiläälle 14.12.1918. Tasavaltaa kannattaneen ja RKP:ssä vähemmistöön jääneen Helsingin yliopiston ylikirjastonhoitaja Georg Schaumanin jälkikäteinen selonteko (1924) kuninkaanvaalin tapahtumista.
  • Suomen Senaatin Sotaasiaintoimituskunnan käskylehti n:o 1. 5.7.1918.
  • German-Finnish-Russian agreement of releasing prisoners. July 1918.
  • Saksan ja Neuvosto-Venäjän Berliinissä neuvoteltu ja 27.8.1918 sopima Brest-Litovskin rauhansopimuksen täydennys. Koko sopimusteksti saksaksi ja englanniksi (U.S.Govt.Printing Office, 1918). Suomen hallitus sai tästä tiedon vasta jälkikäteen. Helsingin Sanomien sivun 3 kommentti ulkomaisten lehtiuutisten perusteella 10.9.1918 (Kansalliskirjaston digitoidut sanomalehdet). Ylioppilaslehden päätoimittajan FK Aaro Pakaslahden kirjoitus lisäsopimuksesta Historiallisessa Aikakauskirjassa no. 4,1926.
    Erityisesti Suomea koskeva sopimustekstin artikla 5 alla.
  • Kommunistisen puolueen perustamislausunto, Moskova 29.8.1918.
  • Toimittaja ja kansanedustaja Evert Huttusen (SDP) artikkeli 1.10.1918 Leninistä henkilönä ja hänen politiikastaan Työväen Kalenterissa 1919.
  • Valtionhoitaja P.E.Svinhufvudin päätös valtiorikoksiin syyllistyneiden kapinallisten armahtamisesta sekä syyteoikeuden raukeamisesta niitä hallitusvallan puolesta toimineita kohtaan, jotka ovat syyllistyneet laittomuuksiinkin 7.12.1918.
  • "Suhtautuminen bolshevistiskommunistisiin virtauksiin". T. Tainion esitys puoluekokouksessa 28.12.1918. (Pöytäkirja Suomen sos.-dem. puolueen ylimääräisestä puoluekokouksesta. Helsingissä 27-29 p:nä 1918. Kotkassa 1920 - Kymenlaakson Työväen Kirjapaino. Verkkoversio)
  • Tuure Lehénin arvio punakapinasta (Kustannusosuuskunta Kirja, Leningrad 1928) .
  • Yhdysvaltojen ulkoministeriön (Department of State) vuonna 1932 julkaisema Suomea koskeva diplomaattinen kirjeenvaihto 2. kesäkuuta 1917—24. joulukuuta 1918.

  • Punaisten muistomerkkejä Helsingissä: 1) Saksalaisten 13.4.1918 teloittamien punaisten hauta lähellä Pohjois-Haagan asemaa. Tähän paikkaan haudattiin 45 teloitettua. Haagan tapahtumia sekä siihen liittyen virolaisten itsenäisyysmiesten kohtaloita on selostettu Seppo Zetterbergin kirjassa "Jüri Vilmsin kuolema". Otava, 1997. 2) Vankileirillä Santahaminassa, Suomenlinnassa ja Isosaaressa 1918-19 kuolleiden muistomerkki (pystytetty 1949). Muistomerkin lähistölle Santahaminaan on haudattu 1,400 henkeä. Suuri osa menehtyneistä oli naisia.

    1919

  • Evert Huttusen kirjoitus niistä sosialidemokraattisen puolueen päätöksistä, jotka johtivat punaisten vallankaappaukseen ja häviöön sekä sen seurauksista Suomen työväestölle. (Työväen kalenteri 1919)
  • Leninin selostus Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta Venäjän kommunistisen puolueen konferenssissa 19.3.1919.
  • "Kommunistinen Suur-Suomi". Artikkeli "Punasotilas"-lehdessä 31.8.1919.
  • Ahvenanmaalaisten separatistien vetoomus yleisölle ja Ruotsin hallitukselle 14.10.1919. Neuvosto-Venäjälle paenneet suomalaiset emigranttikommunistit esittivät tukensa ahvenanmaalaisten separatistien pyrkimykselle irtaantua Suomesta Ruotsin kommunistien lehdessä Folkets Dagblad Politiken 23.6.1920. Lentolehtinen ruotsiksi otsikolla "Ahvenanmaan miehille ja naisille." Lähde: Sveriges Riksarkiv.
  • Kenraali Mannerheimin puhe kokoomuspuolueen valtuuskunnalle presidentti Ståhlbergin valinnan jälkeen syyskuussa 1919. Mannerheimin kehotus Suomen hallitukselle osallistua valkoisten venäläisten ohella Pietarin valloittamiseen, 28.10.1919.
    • Runsaasti vuosien 1917-1918 tapahtumia kuvaavia aikalaisesityksiä on löydettävissä pdf-muodossa Työväenliikkeen kirjaston digitoitujen aineistojen sivulta.

    Paluu historiasivuille.