Suomi Neuvostoliiton ulkopolitiikassa 1939—1940 (diplomaattisia ja muita dokumentteja)
(Финляндия во внешней политике СССР в 1939—1940 гг.)

Saksan dokumentteja | Pohjoismaalaisia | British diplomatic dispatches | U.S. foreign relation documents

Dokumentin kieli on venäjä Dokumentin kieli - alkuperäinen tai käännös - on suomi.


Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus 23. elok. 1939
Salainen lisäpöytäkirja
Suomi, Baltian maat ja Puolan itäosat kuuluvat Neuvostoliiton etupiiriin
23. elok. 1939
Molotovin puhe Korkeimmalle neuvostolle Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksen ratifiointia koskien
- Hyökkäämättömyyssopimuksen solmisella Saksan kanssa on valtava myönteinen vaikutus. Sitä ennen Neuvostoliitto oli käynyt neuvotteluja molemminpuolisesta avusta hyökkäystä vastaan Euroopassa. Englannin ja Ranskan, ja erityisesti Puolan, vihamielinen asenne teki sen mahdottomaksi. Näiden maiden kieltäytyminen oli neuvostokansan, kuten myös muiden maiden kansojen syvimpien etujen vastaista.
Neuvostoliiton-Saksan hyökkäämättömyyssopimus merkitsee käännettä Euroopan kehityksessä, käännettä suhteiden parantumiseen kahden suurimman Euroopan valtion välillä. Tämä sopimus ei vain poista Saksan kanssa käytävän sodan uhkaa, se kaventaa mahdollisten vihollisuuksien vyöhykettä Euroopassa ja palvelee siten yleistä rauhan asiaa, - ja meille sen on määrä avata uusia mahdollisuuksia voimamme kasvattamiseen, asemamme edelleen vakiinnuttamiseen ja Neuvostoliiton vaikutuksen lisääntyvään kasvamiseen kansainvälisessä kehityksessä.
Tässä ei ole tarvtta uppoutua sopimuksen yksittäisiin ehtoihin. Kansankomissaarien neuvostolla on syytä toivoa, että sopimus saa teidän hyväksyntänne yhtenä Neuvostoliitolle ensiarvoisen tärkeänä poliitisena asiakirjana. [(Suosionosoituksia)] ansankomissaarien neuvosto tuo Neuvostoliiton-Saksan hyökkäämättömyyssopimuksen Korkeimman neuvoston käsiteltäväksi ja ehdottaa sen ratifioitavaksi. [(Myrskyisiä kauankestäviä suosionosoituksia. Kaikki nousevat seisomaan.)]

Neuvostoliiton kansanedustajien kongressin päätös Saksan-Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksen oikeudellisista ja poliittisista vaikutuksista, 24.12.1989
31. elok. 1939
Neuvostoliiton hallituksen nootti. Jätetty sellaisten valtioiden lähettiläille, jotka ylläpitävät diplomaattisuhteita Neuvostoliiton kanssa.
- Neuvostoliitto noudattaa puoluettomuuspolitiikkaa muita maita, mm. Suomea, kohtaan
Molotovin ilmoitus Pravdassa 18.9.1939.
Ulkoministeri Erkon lausunto 18.9.1939.
17. syysk. 1939
Selostus Neuvostoliiton ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin ja Suomen Neuvostoliiton lähettilään A.S. Yrjö-Koskisen keskustelusta
- Neuvostoliitto haluaa jatkaa kauppasopimusneuvotteluja, Ahvenanmaahan ei uutta kantaa, Neuvostoliiton kauppareiteistä Suomessa, puolalainen sukellusvene voi piileksiä Suomenkin satamissa
19. syysk. 1939
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin sähkösanoma V.K. Derevjanskille, Neuvostoliiton täysivaltaiselle edustajalle Suomessa
- Suomen ulkoministerin pikainen saapuminen Moskovaan toivottavaa
6. lokak. 1939
Selostus Neuvostoliiton ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin ja Suomen Neuvostoliiton lähettilään A.S. Yrjö-Koskisen keskustelusta
- Molotov ihmettelee Suomen hallituksen hidastelua neuvostohallituksen kysymyksiin vastatessa, Latviassa asiat selvisivät samana iltana
7. lokak. 1939
SNTL:n täysivaltaisen edustajan Suomessa V.K. Derevjanskin sähkösanoma Neuvostoliiton Ulkoasiain kansankomissariaatille
- Suomi on tiedustellut tukea Englannista ja Saksasta, Suomessa laajat sotavalmistelut
9. lokak. 1939
SNTL:n täysivaltaisen edustajan Suomessa V.K. Derevjanskin sähkösanoma Neuvostoliiton Ulkoasiain kansankomissariaatille
- Suomi mobilisoi, lehdet kehoittavat vastustamaan Neuvostoliiton Suomea koskevia vaatimuksia
11. lokak. 1939
SNTL:n väliaikaisen asiainhoitajan M. Judanovin sähkösanoma Neuvostoliiton Ulkoasiain kansankomissariaatille
- Cajander rauhoittelee, ehkä saarista voidaan puhua, yleisö erittäin neuvostovastaista, lehdistö maltillisempaa, kaupunkeja evakuoidaan
13. lokak. 1939
Sisäasiainkomissaari Berijan raportti NKVD:n tiedustelun tietoon Lontoossa tulleista Englannin Helsingin lähettilään sähkösanomista hallitukselleen.
- USA, Ruotsi eikä Englanti pysty antamaan neuvoja Suomen hallitukselle. Saksasta ei ole mitään apua luvassa.
13. lokak. 1939
SNTL:n hallituksen muistio Suomen hallitukselle
- Neuvostoliitto haluaa turvaa Leningradille sekä Suomenlahden rannikoille, Kalastajasaarennon keinotekoinen raja oikaistava, tukikohta Hangosta ja laivastolle Lappohja ankkuripaikaksi, Suomenlahden saaret; vastineeksi maata Repolasta ja Porajärveltä, hyökkäämättömyyssopimukseen esto vihamielisille liitoille, Karjalan kannaksen linnoitusvyöhyke purettava, Suomi voi siirtää omia sotajoukkojaan Ahvenanmaalle
14. lokak. 1939
Suomen hallituksen muistio, joka jätettiin herroille Stalin ja Molotov
- Suomi ymmärtää Neuvostoliiton pyrkimyksiä saada aikaan taatumpi puolustus Leningradin turvaamiseksi. Suomi haluaa, kuten se jo useampaan otteeseen aikaisemmin on esittänyt, pysyä ystävällisissä ja hyvissä suhteissa Neuvostoliittoon. Suomen hallitus on valmis tekemään sopimuksen siitä, että seuraavat Suomenlahdessa sijaitsevat saaret luovutetaan aluekorvausta vastaan Neuvostoliitolle: Seiskari, Peninsaari, Lavansaari ja Tytärsaaret. Ottaen huomioon Leningradin läheisyyden Suomen rajasta Suomen hallitus on valmis tekemään sopimuksen rajan korjauksesta Karjalan kannaksella, aluekorvausta vastaan, siinä, missä raja sanotulta kannalta katsoen on Neuvostoliitolle epämukava, ja jotta rajan korjauksen kautta Leningradin turvallisuus tehostuisi. Raja tulisi kulkemaan Haapalan itäpuolelta Rajajoesta suoraan Suomenlahteen Kellomäen kirkon itäpuolitse. Näin ollen poistuisi n.s. Kuokkalan mutka. Mikäli on kysymys Hangon satamasta ja sataman ympärillä olevasta alueesta sekä Lappohjan lahdesta, täytyy Suomen hallituksen pitää kiinni Suomen koskemattomuudesta. Ajatus, että Suomen alueelle pysyväisesti ja pitemmäksi ajaksi sijoitettaisiin toisen valtakunnan sotavoimia, ei ole hyväksyttävissä Suomen kannalta.
23. lokak. 1939
SNTL:n hallituksen muistio Suomen hallitukselle
- Neuvostoliiton vaatimukset minimalistisia, Neuvostoliitto ei luovu vaatimasta Hankoa, neuvostohallitus ei voi hyväksyä suomalaisten 10 kilometrin kaistaletta Kannaksella, jotakin Neuvostoliiton ehdotuksesta voi tinkiä, mutta ei Koivistoa
23. lokak. 1939
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin sähkösanoma V.K. Derevjanskille, Neuvostoliiton täysvaltaiselle edustajalle Suomessa
- Huhutaan, että suomalaisten vaikeneminen merkitsee neuvottelujen katkeamista, ottakaa selvää
28. lokak. 1939
Ulkoasiainkomissaari Molotovin selostus Korkeimmalle neuvostolle 31. lokak. 1939
Suomen ulkoministeriön ilmoitus Molotovin puheen johdosta, 1.11.1939
- Suomi myös tahtonut ottaa huomioon Neuvostoliiton pyrkimykset Leningradin turvallisuuden tehostamiseksi omaa turvallisuuttaan kuitenkaan vaarantamatta. On ennenaikaista sanoa mitään siitä, tuleeko komissaari Molotovin lausunto millään tavalla vaikuttamaan Suomen hallituksen omaksumaan kantaan. Joka tapauksessa on mainittu lausunto aiheuttanut sen, että neuvottelujen jatkamisessa tapahtuu luonnollinen viivytys. Suomen ulkoministeriö huomauttaa, että Neuvostoliitto on Suomen kanssa vuonna 1932 tekemässään hyökkäämättömyyssopimuksessa sitoutunut kunnioittamaan Tarton rauhansopimuksessa määrättyjä Suomen ja Neuvostoliiton rajoja sekä ratkaisemaan kaikki näiden maiden väliset erimielisyydet rauhanomaisin keinoin.
1. marrask. 1939
Selostus SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin keskustelusta Ruotsin Neuvostoliiton lähettilään Wintherin kanssa
- Ruotsin puuttuminen asiatonta, Ruotsi ei suojellut Suomea tsaarien sortoakaan vastaan
2. marrask. 1939
V.K. Derevjanskin, SNTL:n täysvaltaisen edustajan Suomessa,
sähkösanoma Neuvostoliiton Ulkoasiain kansankomissariaatille
- Cajanderin puheen pääkohtia: Neuvostoliiton vaatimukset eivät sille elintärkeitä, vaatimukset vaarantavat Suomen riippumattomuuden ja heikentävät puolustusta, Suomi puolustautuu viimeiseen mieheen. Kuten näette hallitus ja sotilaat lietsovat jännitystä, evakkomatkoilla kuolemantapaukset lisääntyvät
4. marrask. 1939
M.G. Judanovin, SNTL:n väliaikaisen asiainhoitajan Suomessa, sähkösanoma Neuvostoliiton Ulkoasiain kansankomissariaatille
- Erkon puheesta on monia versioita, Englannin lähettiläs kehottaa hylkäämään Neuvostoliiton vaatimukset ja yllyttää sotaan
4. marrask. 1939
M. Judanovin, SNTL:n väliaikaisen asiainhoitajan Suomessa, sähkösanoma Neuvostoliiton Ulkoasiain kansankomissariaatille
- Erkon puhe, sotilaallisia valmisteluja, Ruotsista ilmatorjuntavälineitä
4. marrask. 1939
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin kirjelmä Neuvostoliiton-Suomen Moskovan neuvottelujen Suomen valtuuskunnan johtajille J.K. Paasikivelle ja V.A. Tannerille
- Neuvostoliiton hallitus ehdotti Suomen hallitukselle, Hangon sataman seuduilla sijaitsevan vastaavan maa-alueen myyntiä Neuvostoliitolle. Sellainen ratkaisu tekisi aiheettomaksi ne väitteet, jotka lähtevät siitä, että tämä maapalsta on Suomen aluetta, koska, sen tultua myydyksi Neuvostoliitolle, se tulisi jo Neuvostoliiton alueeksi. On selvää, että jos Hangon alue taikka Hangosta itäänpäin olevat saaret myydään taikka vaihdetaan vastaavaan alueeseen Neuvostoliitossa, ne eivät enää voi olla Suomen alueella eikä Suomen rajojen sisäpuolella. Yllä olevan johdosta katson, että herrojen Paasikiven ja Tannerin muistioon kuluvan marraskuun 9 päivältä sisältyvä seuraava vastaväite "Suomi ei voi myöntää vieraalle valtakunnalle sotilaallisia tukikohtia oman alueensa ja omien rajojensa sisällä" on asiaton ja merkitsee Neuvostoliiton hallituksen asenteen vää- ristelemistä.
9. marrask. 1939
M. Judanovin, SNTL:n väliaikaisen asiainhoitajan Suomessa, tiedonanto Neuvostoliiton Ulkoasiain kansankomissariaatille
- Kaikki hallitsevat piirit ml. sosialidemokraatit ovat rohkaisseet kansaa aseelliseen vastarintaan Neuvostoliiton "agressiivisia aikeita" vastaan, teollisuus on muunnettu sotatarviketeollisuudeksi, sotilaalliset ym. valmistelut osoittavat, että hallitsevat piirit eivät ole halukkaita sopimaan, sotilaallinen seikkailu ei ole poissuljettu, Erkon lausunto, Venäjä kuvataan sortajana, armeijaan kutsuttu yli 25 ikäluokkaa. Reserviläiset purnaavat: kuukausi on kulunut, mutta Neuvostoliitto ei näytä vievän heidän maataan, kuri löystyy, karkureita on, reserviläiset hakauksessa suojeluskuntalaisten kanssa, puukot heiluvat, juopuneet sotilaat metelöivät Helsingin kaduilla. Vanhoja juoksuhautoja kunnostetaan, uusia kaivetaan, sotakustannukset suunnattomat, talous heikkenee, kansa ei merkitse sota-obligaatioita ym.
12. marrask. 1939
TASS:in Neuvostoliiton ja Suomen neuvotteluja koskeva kumoava lausunto
- "Daily Expressin" väite, että Stalin on hylännyt Suomen tarjouksen, kumotaan. Suomalaiset eivät hyväksy minimivaatimuksia vaan osoittavat sovinnonhalun puutetta
12. marrask. 1939*
Paasikiven ja Tannerin kirjelmä komissaari Molotoville
- kun neuvotteluissa ole onnistuttu löytämään pohjaa suunnitellulle Neuvostoliiton ja Suomen väliselle sopimukselle, olemme katsoneet tarkoituksenmukaiseksi matkustaa tänä iltana takaisin Helsinkiin
13. marrask. 1939*
I.M. Maiskin, SNTL:n täysvaltaisen edustajan Iso-Britanniassa, sähkösanoma Neuvostoliiton Ulkoasiain kansankomissaarille V.M. Molotoville
- (Suomea koskien: Churchillille sopii se, että Neuvostoliitto on vaikuttavin voima Itämerellä, Neuvostoliiton vaatimukset Kannaksella ja Hangossa ovat legitiimejä. Maiskin mielestä brittidiplomaatit Suomessa ja Skandinaviassa ovat toista mieltä. Jos väite pitää paikkansa, he toimivat Churchillin mielestä maataan vastaan, voimankäyttö Suomessa olisi kuitenkin vahingollista Neuvostoliiton-Britannian suhteille)
13. marrask.1939
Yhdeksännen armeijakunnan komentajan selonteko Leningradin sotilaspiirin komentajalle joukkojen etenemis- vaiheista ja nopeudesta suunnitellussa hyökkäysoperaatiossa 25. marrask. 1939
Pravda: Ilveilijä pääministerin tehtävässä 26. marrask. 1939 (*)
Pravda: Suomen sotilasklikin röyhkeä provokaatio
- Mainilan laukaukset
26. marrask. 1939*
SNTL:n hallituksen nootti, joka on jätetty Suomen lähettiläälle sen johdosta, että Suomen sotajoukkojen puolelta on provokatiivisesti tulitettu Neuvostoliiton sotavoimia
- Neuvostohallitus pitää tapahtumaa huonona johtamisena eikä vastaa tulitukseen. Suomalaiset joukot vedettävä 20-25 km päähän rajasta
26. marrask. 1939*
SNTL:n Suomen väliaikaisen asiainhoitajan M. Judanovin sähkösanoma Neuvostoliiton Ulkoasiain kansankomissariaatille
- Erkko pyrkii ruotsalaisessa lehtihaastattelussa esittämään välikohtauksen "Venäjän provokaationa", jo ennen neuvostohallituksen noottia. Suomalaisia joukkoja kuljetettiin Kannakselle, Helsingissä korostettu sotilaallinen valmius
27. marrask. 1939
Neuvostohallituksen vastaus Suomen hallituksen noottiin. A. Suomen hallituksen nootti. B. Neuvostohallituksen vastausnootti
- Suomen hallituksen vastaus kiistää laukaukset ja osoittaa syvää vihamielisyyttä Neuvostoliittoa kohtaan. Suomen hallituksen toimien vuoksi Neuvostoliitto katsoo olevansa vapaa hyökkäämättömyyssopimuksen ehdoista
28. marrask. 1939*
Suomen sotilasklikin uusia provokaatioita
- suomalaisten uusia hyökkäyksiä rajan yli Kalastajasaarennolla ja Käsnäselän alueella
28. marrask. 1939*
SNTL:n poliittisten ja taloudellisten edustajien poiskutsuminen Suomesta
- Suomen jatkuvat hyökkäykset estävät normaalien suhteiden ylläpidon, Neuvostoliiton poliittiset ja kaupalliset edustajat kutsutaan kotiin
29. marrask. 1939*
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin nootti Suomen Neuvostoliiton lähettiläs A.S. Yrjö-Koskiselle 29. marrask. 1939
Neuvostoliiton ja Suomen konflikti. Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajan V.M. Molotovin radiopuhe
- Suomesta on tullut ulkomaisten yllyttäjien vuoksi sotapesäke. He ovat katkaisseet neuvottelut kaikista myönnytyksistämme huolimatta. Joukkojamme on tulitettu. Neuvostohallitus ei voi enää sietää tilannetta, josta täysi vastuu on Suomen hallituksella. Vedämme heti edustajamme maasta pois, puna-armeijalle ja laivastolle on annettu määräys hälytysvalmiudesta, neuvostohallitus suhtautuu myötämielisesti ajatukseen molempien Karjaloiden kansojen yhdistämiseen, mutta silloin Suomessa pitää olla ystävällismielinen hallitus. Väite, että Neuvostoliitto haluaisi sekaantua Suomen ulkoisiin tai sisäisiin asioihin on solvausta. Neuvostoliiton tarkoituksena on vain turvata rajat ja erityisesti 3,5 miljoonan asukkaan Leningrad, sellaista ei voi jättää Suomen nykyisten pahantahtoisten hallitsijoiden varaan. Meillä on epäilemättä ratkaisu siihen SNTL:n ja Suomen rikkumattoman ystävyyden pohjalta
29. marrask. 1939**
Sisäasiain kansankomissariaatin määräys Suomen Kansanhallituksen majoittumisen ja liikkumisen turvaamisesta Terijoella sen valtauksen jälkeen
29. marrask. 1939
SNTL:n ulkoasiain apulaiskansankomissaarin V.P. Potemkinin sähkösanoma Neuvostoliiton täysivaltaiselle edustajalle Suomessa V.K. Derevjanskille
- tänään jätettiin Yrjö-Koskiselle nootti diplomaattisuhteiden lakkaamisesta. Derevjanskin ja koko henkilökunnan tulee välittömästi poistua perheineen Suomesta, ilmoittakaa lähtöpäivä ja reitti kiireellisesti
29. marrask. 1939
SNTL:n täysivaltaisen edustajan USA:ssa, K.A. Umanskin, sähkösanoma Neuvostoliiton Ulkoasioiden kansankomissariaatille
- Suomen lähettiläälle on ilmoitettu, että USA on valmis välittämään. Pikaista vastausta odotetaan, jotta Suomi voidaan esittää uhrina
29. marrask. 1939
SNTL:n täysivaltaisen edustajan USA:ssa, K.A. Umanskin, sähkösanoma Neuvostoliiton Ulkoasioiden kansankomissariaatille
- Neuvostovastainen lehtikampanja on saavuttanut huippunsa. (Amerikkalaisen lehdistön ja hallinnon arviointia)
30. marrask. 1939
Diplomaattisten suhteiden perustaminen Neuvostoliiton ja Suomen demokraattisen tasavallan välille
Suomen Kansanhallituksen julistus "Terijoella" 1.12.1939
1. jouluk. 1939**
Keskinäisen avun ja ystävyyden sopimuksen solmimisesta Neuvostoliiton ja Suomen demokraattisen tasavallan välillä (Heninen) 2. jouluk. 1939**
V.M. Molotovin audienssi Amerikan lähettiläs Steinhardtille
- Rooseveltin käsitys siviilikohteiden pommituksesta on väärinkäsitys. Tietenkään Amerikasta, joka on 8,000 km:n päässä, asiaa ei näe, mutta tämä on fakta. Cajanderin hallituksen korvaaminen Tannerin hallituksella ei auta asiaa. Tannerin nimitys olisi epäonnistunut, hän oli neuvottelujen paha henki, pelkästään Paasikiven kanssa olisi jo sovittu. Lisäksi Kuusisen hallitus muuttaa neuvotteluilmapiirin ja antaa neuvostohallitukselle toivon kriisin tyydyttävästä ratkaisusta
USA:n suurlähettiläs Steinhardtin raportti ulkoministeriölleen 2.12.1939
2. jouluk. 1939*
SNTL:n ulkoasiain apulaiskansankomissaarin S.A. Lozovskin kirje SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotoville
- Ruotsin hallituksen esitys toimia Suomen etujen valvojana on tarpeeton. Neuvostoliitto on tunnustanut Kuusisen hallituksen, jolle tehtävä on siirtynyt
2. jouluk. 1939
K.A. Umanskin, SNTL:n täysivaltaisen edustajan USA:ssa sähkösanoma Neuvostoliiton Ulkoasiain kansankomissariaatille 2. jouluk. 1939
Tulan piirin NKVD:n raportti väestön mielialoista.
- Suomelle annetaan kova isku, väestö nousee siellä hallitsijoitaan vastaan; mutta myös NL joutuu sotaan Englannin ja Ranskan kanssa ja häviää, Neuvostoliitolle tulee loppu, väite Suomen hyökkäyksestä on NL:n provokaatio. Tarkoituksena on valloittaa Suomi
2. jouluk. 1939
Sähkösanomien vaihto Ulkoasiain kansankomissariaatin ja Kansainliiton pääsihteerin kesken Suomen kysymyksestä
- Suomen kirje Kansainliitolle. Molotov: Neuvostoliitto ei ole sodassa Suomea vastaan, joten käsittely on tarpeetonta, asiat on ratkaistu sopimuksella Suomen demokraattisen hallituksen kanssa. Neuvostoliitto ei tule osallistumaan käsittelyyn, esitetyt kirjeet ovat loukkaavia ja niistä puuttuu kunnioitus Neuvostoliittoa kohtaan
4. jouluk. 1939**
Selostus SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin keskustelusta Saksan Neuvostoliiton suurlähettilään F. Schulenburgin kanssa
- (Suomea koskien:) Ruotsin lähettiläs jätti tosiaan hänelle (Molotoville) Suomen ns. hallituksen neuvottelutarjouksen. Keskustelu on tarpeetonta, kun Neuvostoliitto tunnustaa vain demokraattisen hallituksen. Emme ole sodassa Suomen kanssa, puna-armeija avustaa tätä hallitusta, huolimatta sääoloista ja hankalasta sijainnista, uskomme etenemisen tapahtuvan nopeasti, valkosuomalaisten piilottamat englantilaiset miinat ovat hankalia
4. jouluk. 1939
K.A. Umanskin, SNTL:n täysivaltaisen edustajan USA:ssa sähkösanoma Neuvostoliiton Ulkoasiain kansankomissariaatille
- USA:n hallinto uskoo "silminnäkijöiden" kuvauksiin siviilikohteiden pommituksista, neuvostovastainen kampanja on kiihtynyt, tämä kaikki selittää Rooseveltin "moraalisen saarron", lentokonetoimituksissa vertailua siviilikohteiden pommittajaan, Japaniin
4. jouluk. 1939
Ruotsin lähettilään Wintherin audienssi V.M. Molotovin luona
- Neuvostohallitus ei tunnusta Suomen ns. hallitusta, joka on jo lähtenyt Helsingistä tuntemattomaan paikkaan
4. jouluk. 1939*
SNTL:n ulkoasiain kansankomissariaatin nootti suurlähetystöille ja lähetystöille Moskovassa
- Suomen demokraattisen hallituksen pyynnöstä Suomi julistetaan merisaartoon. Joulukuun 9:stä päivästä lukien [Suomen kuvattu] alue on vaarallinen. Niiden alusten, jotka eivät noudata varoitusta, turvallisuutta ei voida taata.
Neuvostoliiton laivaston esikunnan päällikkö tiedustelee Saksan höyryalusten mahdollisuutta huoltaa Neuvostoliiton sukellusveneitä matkalla pohjois-Ruotsiin.
Neuvostohallituksen protesti Englannille puolueettomien maiden ja Saksan välisen kauppamerenkulun estämisestä, 10.12.1939
[7. jouluk. 1939]
Selostus SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin keskustelusta Saksan Neuvostoliiton suurlähettilään F. Schulenburgin kanssa
- Suomi saa Ruotsista apua, mutta erityisen julkeaa on Italian toiminta. Italia lähetti lehtitietojen mukaan 50 konetta ohjaajineen. On tietoja, että ne kulkevat Saksan läpi. Schulenburg totesi Skandinavian olevan vihamielisen Saksaa kohtaan. Hän piti lehtitietoja yrityksenä vahingoittaa Saksan ja Neuvostoliiton suhteita
9. jouluk. 1939
A.A. Shkvartsevin, SNTL:n täysivaltaisen edustajan Saksassa, sähkösanoma Neuvostoliiton ulkoasian kansankomissaari V.M. Molotoville
- Aseiden kulussa Saksan läpi on kysymys vanhasta tilauksesta. Ne on uudessa tilanteessa pysäytetty. Saksa on torjunut myös läpikulkua koskevan Suomen pyynnön. Saksa valittaa, että TASS päästää tällaisen uutisen läpi tarkastuttamatta sitä Saksan viranomaisilla. Jatkossa pyydetään ennen uutisointia ottamaan yhteys Saksan lähetystöön Moskovassa. — Muu asia: Neuvostoliiton kaikkia tavarapyyntöjä Saksasta ei voida sodan vuoksi toteuttaa
Saksan ulkoministeriön muistio asiasta 11.12.1939
11. jouluk. 1939
I.M. Maiskin, SNTL:n täysivaltaisen edustajan Iso-Britanniassa, päiväkirjasta
- Sota Suomessa etenee hitaasti, kaikki luonnonolot ovat meitä vastaan. Kannaksella on vahva suojarakennelma, tämä kaikki voitetaan, mutta ajan kanssa. Etenemisen hidastuminen tuo jatkon jo 2 viikkoa kestäneelle neuvostovastaiselle kampanjalle. Englanti aikoo myös julkistaa "Valkoisen kirjan" kesän neuvotteluista Neuvostoliiton kanssa, ja siinä tullaan syyttämään Neuvostoliittoa. Huomenna julkistetaan Kansainliiton päätös erottamisasiassa, se ei tule sisältämään avointa sotilaallista tukea, täällä mietitään, kumpi on vihollinen n:o 1 — Saksa vai SNTL, diplomaattisuhteiden katkaisusta ei kuitenkaan puhuta. Muutamin poikkeuksin kaikki ystävämme ovat panneet päänsä pensaaseen. Mitä nopeammin asiat ratkeavat, sitä nopeammin asiat hoituvat. Britit rakastavat tällaisia "jo tapahtuneita tosiasioita"
12. jouluk. 1939
Ilmoitus neuvostohallituksen vastauksesta Kansainliiton komitean presidentin, herra Caiero da Mattan, sähkösanomaan
- da Matta tiedustelee, pysäyttääkö Neuvostoliitto välittömästi sotatoimet ja suostuu neuvotteluihin Liiton välityksellä. Molotov viittaa aiempiin ilmoituksiin ja toteaa, että Neuvostoliitto ei osallistu käsittelyyn
13. jouluk. 1939**
I.M. Maiskin, SNTL:n täysivaltaisen edustajan Iso-Britanniassa, päiväkirja
- Kansainliitto erotti Neuvostoliiton, Englanti ja Ranska ohjasivat kaiken, Englanti jatkaa kuitenkin normaaleja suhteita, nyt Neuvostoliitto on vapaa, ei syytä huoleen
15. jouluk. 1939
Pravda: Kansainliitto. TASS:in mielipide. 16. jouluk. 1939(*)
Selostus (osa) SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin keskustelusta Saksan Neuvostoliiton suurlähettilään F. Schulenburgin kanssa
- Schulenburg ilmoittaa neuvostosukellusveneiden torpedoineen saksalaisaluksia, myös ennen saartoa. Molotov torjuu syytöksen ja epäilee provokaatiota, Schulenburg: tarvitaan takeita, ettei toistu, koska Saksa on halukas jatkamaan kauppasuhteita Suomeen. Molotov ei lupaa mitään, Saksa toimii Englannin suhteen kuten Neuvostoliitto Suomen suhteen, toteaa Molotov
17. jouluk. 1939
I.M. Maiskin, SNTL:n täysivaltaisen edustajan Iso-Britanniassa, päiväkirja
- Neuvostovastaisuus on hieman vähentynyt. Syitä: Vaikka Mannerheim & kumpp. meluaisivat kuinka paljon tahansa, Suomen kysymys on ratkaistu. Mitä järkeä on Englanin hallituksella heristää nyrkkiä ja pilata neuvostosuhteet, kun eivät voi "pelastaa" Suomea? "Kominternin vastaisen" blokin farssi Genevessä on saanut "vasemmistolaiset" mietteliäksi. Vaikutelmani on, että jatkossa Englannin suhteet ovat vaarassa huonontua, jopa katketa.
21. jouluk. 1939
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin sähkösanoma I.M. Maiskille, SNTL:n täysvaltaiselle edustajalle Iso-Britanniassa
- Viitaten raporttiinne Englannin ja Neuvostoliiton suhteiden huonontumisesta, on todettava, että toteutimme Leningradin turvallisuuden vaatimat toimenpiteet muusta välittämättä. Puheet Neuvostoliiton ja Saksan liitosta Englantia ja Ranskaa vastaan ovat perättömiä. Tulemme likvidoimaan Mannerheimin-Tannerin klikin ja viemään sodan päättäväisesti loppuun saakka
25. jouluk. 1939
NKP(b):n keskuskomitean pääsihteerin J.V. Stalinin sähkösanoma Saksan valtakunnan johtajalle, A. Hitlerille
- kiitos onnentoivotuksista 60-vuotispäivänä
Moscow Newsin uutinen 1.1.1940
26. jouluk. 1939
Ruotsin hallituksen muistio Englannin ja Ranskan hallituksille
- Ruotsi yrittää avustaa Suomea kaikin käytetävissä olevin tavoin suoraa sotilaallista hyökkäystä paitsi. Avustukset ovat huomattavia ja vain pieni osa on tuotu julkisuuteen. Kysymyksessä olevaa materiaalia on lähetetty niin paljon, että se vaarantaa Ruotsin turvallisuuden. Sen täytyy hankkia korvaavaa materialia. Mahdolliset kahden Itämeren maan [Venäjän, Saksan] yhteistoimet, sen lisäksi, että niillä oli seurauksia Ruotsille, murtaisivat Suomen vastarinnan ja sikäli kuin Ruotsin hallitus näkee, ei ole estettävissä Itämeren ulkopuolelta. Tästä johtuen Ruotsin hallitus toivoo, että apu annetaan sellaisessa muodossa, että Ruotsi ei joudu mukaan kansainvälisiin toimiin.
4. tammik. 1940
Saksan suurlähettilään keskustelu Molotovin kanssa Venäjän-Suomen konfliktista
- [Schulenburg:] Tähän tilanteeseen jouduttiin siksi, että neuvostohallitus ei ollut riittävästi varautunut sellaiseen sotaan, koska se odotti Suomen, kuten Baltian maiden, lopulta taipuvan sen vaatimuksiin. Suomen hallituksen väärä arvio tilanteesta sai neuvostohallituksen käyttämään voimaa välttääkseen arvovaltatappion sen jälkeen kun se oli tuonut esille tiukan minimiohjelmansa Molotovin puheessa korkeimmassa neuvostossa. Kun kysyin, kuinka neuvostohallitus suhtautuu kolmansien maiden, erityisesti Ruotsin ja Norjan, tuen mahdollisuuteen, Molotov sanoi, että neuvostohallitus on selvillä vaarasta, joka syntyisi, jos Englanti ja Ranska käyttäisivät Ruotsia ja Norjaa omiin tarkoituksiinsa ja ovat siksi varoittaneet noita kahta hallitusta tammikuun 5:nä ja 6:na asiankuuluvilla nooteilla. Neuvostohallitus on lisäksi odottanut, että Saksa käyttäisi vaikutusvaltaansa Ruotsissa sopivalla tavalla. Kun huomautin, että suomalaiset eivät aivan asian luonnosta johtuen voi odottaa lopullista voittoa ja ovat siksi ehkä valmiita ryhtymään neuvotteluihin neuvostohallituksen kanssa, Molotov ei, mielenkiintoista kyllä, antanut täysin kielteistä vastausta vaan vastasi sanoilla, että se on "myöhäistä, kovin myöhäistä" ja suomalaisten olisi syytä ensiksi hyväksyä Neuvostoliiton vaatimukset.
8. tammik. 1940 (d)
Leningradin sotilaspiirin esikunnan kumoava lausunto
- toisella kolmen viikon jaksolla tilanne pysynyt samana. Uutistoimistot, kuten Havas, levittävät tietoa neuvostojoukkojen tappioista, esikunnalla ei ole aikaa kumota niitä kaikkia. Puheet 44:nnen divisioonan 14,000 tappioista ovat naurettavia, kun divisoonan koko on vain 10,000, tappiot ovat vain 900 lähinnä pakkasen, ei suomalaisten joukkojen vuoksi. Ulkomaiset juoruämmät ovat visusti hiljaa mm. suomalaisten 2,000 hengen tappioista, suojeluskuntalaiset surmasivat kylmäverisesti haavoittuneensa, jotteivät ne jää neuvostojoukkojen vangeiksi. Suomalaiset eivät ole katkaisseet Muurmannin rataa. Saksalaiset "asiantuntijat" eivät ole järjestämässä neuvostojoukkoja uusiksi Petsamossa eikä muualla. Ei voi uskoa, että ulkomaiset propagandamaakarit ovat vajonneet näin alas
14. tammik. 1940*
Neuvostoliiton ja Ruotsin sekä Neuvostoliiton ja Norjan suhteet
- (Ulkoasiain kansankomissariaatti:) Ruotsissa ja Norjassa vallitsee voimakas neuvostovastainen mieliala. "Vapaaehtoisia" värvätään Suomeen. Lehdistön ja julkisuuden henkilöiden toiminta ei sopusoinnussa maiden puolueettomuuden kanssa. Asian jatkuminen tällaisenaan voi johtaa selkkauksiin Neuvostoliiton kanssa. (Ruotsi ja Norja:) Kauppatavaroiden läpikulku ei ole vihamielistä toimintaa. Värväystoiminta on Norjasa laissa kiellettyä, mutta yksityisten omaehtoista matkustusta ei voi estää. Ruotsissa värväystoimiston toimivat yksityisten henkilöiden toimesta. Hallitus ei osallistu niihin mitenkään. (Neuvostoliitto:) Vastaukset, erityisesti Ruotsin, eivät ole tyydyttäviä.
15. tammik. 1940**
Saksan Viron lähettilään keskustelu Venäjän ja Suomen konfliktista kenraali Laidonerin kanssa
- Kenraali selitti, että hän oli uleisesti saanut sen vaikutelman Stalinin lausunnoista, että tämä ei todellakaan pyrkinyt liittämään Suomea Neuvostoliiton valtioalueeseen. Enemmänkin näytti siltä, että hän, kuten Baltian maiden tapauksessakin, tyytyisi tiettyjen strategisten kohteiden hankintaan sekä Neuvostoliiton-Suomen suhteiden selkeytymiseen siten, että Suomi ei voisi astua Neuvostoliiton vihollisten puolelle. Hän nähtävästi piti tätä ratkaisua riittävänä ja Neuvostoliiton kokonaisintressejä tarkastellen edullisempana kuin liittämistä. Kuitenkin nyt on selvää, että kun Neuvostoliitto on alkanut, se tulee jatkamaan taistelua jopa yksinomaan arvovaltasyistä, se ei voi sallia suunnan muuttamista sen perusteella, että venäläiset joukot ovat kärsineet tappioita suomalaisille. Suomalaiset, ääritunteenomaisessa nojautumisessa skandinaavis-brittiläiseen suuntaan ovat pitkälti sokeutuneet tosiasiallisille realiteeteille ja puolestaan aliarvioineet venäläiset. Ensiksi luultiin, että viimeksimainitut eivät ole tosissaan; tämä osoittautui kuvitelmaksi. Sitten suomalaiset asetivat suuria toiveita Kansainliiton päätökseen Genèvessä, useiden maiden sympatiajulistuksiin, niiden etunenässä Englanti ja Ranska, ja satunnaiseen tukeen lahjojen, vapaaehtoisten ym. muodossa; nämä myös osoittautuivat kuvitelmiksi. Suomi ei tule saamaan mitään todellista apua muiden maiden sotajoukkojen muodossa huolimatta kaikista sympatian julistuksista, päinvastoin, se kuten Puolalle kävi, tullaan jättämään yksin. Ulkoministeri Tanner on samanaikaisesti tehnyt virheen pamauttamalla jälleen päähän äärimmäisen tunneherkkiä ja harmissaan olevia neuvostovenäläisiä poleemisilla sanakäänteillään, joten on epätodennäköistä, että tämä neuvostovenäläisten erityisesti inhoaman herran myötävaikutuksella saataisiin mitään yhteisymmärrystä aikaan. Kenraali ei pitänyt Kuusisen hallitusta minään todellisena esteenä, sillä hän uskoi, että Stalin hylkää Kuusisen epäröimättä, jos se johtaa venäläisille hyväksyttävältä näyttävään ratkaisuun, sillä Kuusinen esitti Stalinille vain keulakuvaa, ei mitään todellinen voimatekijää.
19. tammik. 1940 (d)
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin keskustelu USA:n Neuvostoliiton suurlähettilään L.A. Steinhardtin kanssa
- useat hallitukset ovat pyytäneet pres. Rooseveltiä tutkimaan, voiko konfliktia ratkaista, Roosevelthan tunnusti SNTL:n aikaisempien presidenttien kannanotoista ja yleisestä mielipiteestä poiketen. Häntä on pyydetty katkaisemaan suhteet, mutta hän ei ole tehnyt niin. Republikaanien presidenttiehdokkaat vaativat tätä. Molotov totesi, että yksi syy Hooverin epäonnistumiseen oli neuvostovihamielisyys. Lähettiläs tiedusteli presidentiltä neuvoja, onko mitään mahdollisuutta konfliktin ratkaisemiseen. Molotov totesi, että mikään ei ole mahdotonta. Molotov ilmoitti kuuntelevansa lähettilään mielipiteitä. Lähettilään pelkäämiä kaatuneista johtuvia tautiepidemioita Molotov piti liioiteltuina. Lähettiläs totesi tämän sanotuksi vain ohimennen. Tärkeämpää on sotatoimien lopetus. Ehkä ajankohta ei ole sovelias? Molotov totesi, että nyt ajankohta ei sovi, mutta mitään ylitsepääsemätöntä ei ole asian ratkaisussa. Pohjana on se sopimus, joka on solmittu Suomen demokraattisen hallituksen kanssa. Lähettiläs totesi, että aluekysymystä tärkeämpi on riippumattomuus. Neuvostoliitolle ystävällinen hallitus voidaan helposti valita. Paasikivestä Molotov lausui hyvää. Molotov ei halunnut täsmentää, millä tavalla Suomi voi uhata Neuvostoliittoa, mutta tässä maailmantilanteessa Suomesta voisi tulla sodan pesäke. Suomen itsenäisyyteen SNTL:lla ei ole vaatimuksia. Molotov tietää, että Suomen hallitus nyt suostuisi aiempiin ehtoihin, mutta kun verta on vuodatettu, se on osoitus sen vihamielisyydestä ja aiemmat vaatimukset eivät riitä. Molotov ei halua tarkentaa ehtoja, mutta neuvottelut alkavat muutaman päivän kuluttua. Puhutut ehdot täytetään tänään tai huomenna. Jos Amerikan hallituksella on muita ehdotuksia, niin neuvostohallitus on valmis kuuntelemaan
1. helmik. 1940
Leningradin sotilaspiirin esikunnan kumoava lausunto
- ulkomaiset ostetut uutisagentit levittävät perättömiä tietoja suomalaisten pommituksista Neuvostoliiton alueella. Voi olla, kun länsirintamalla Euroopassa tapahtuu mittasuhteiltaan mikroskooppisia operaatioita, niin jo muutaman komppanian yhteenotto täällä on "suuri tapahtuma"
4. helmik. 1940*
Presidentti Roosevelt tuomitsee Neuvostoliiton hyökkäyksen Suomeen, 10.2.1940: Välähdys uutiskatsauksesta (36s, mkv; Turner Cold War series, 1 (1996),YouTube). Alatekstit suomeksi.
- Roosevelt: "Soviet Union is run by a dictatorship, a dictatorship as absolute as any other dictatorship in the world. It has allied itself with another dictatorship and it has invaded a neighbor so infinitesimally small that it could do no conceivable possible harm to the Soviet Union."
Feb. 10, 1940
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin sähkösanoma I.M. Maiskille, SNTL:n täysvaltaiselle edustajalle Iso-Britanniassa
- perusteluja sille, miksi vaatimukset ulotettiin Viipuriin saakka
21. helmik. 1940
Leningradin sotilaspiirin esikunnasta
- väitteet siviilien lentopommituksista, myrkkykaasuista ym. ovat mielikuvituksen tuotetta
4. maalisk. 1940*
SNTL:n ulkoasiain apulaiskansankomissaari S.A. Lozovskin sähkösanoma K.A. Umanskille, SNTL:n täysvaltaiselle edustajalle USA:ssa
- kitka USA:n ja SNTL:n välillä perustuu väärinkäsitykseen. Rooseveltin valinta presidentiksi on hyvä asia, kampanja USA:ssa on vahingoittanut suhteita, Neuvostoliitto ei ole tehnyt mitään USA:n vastaista. Rauhasta puhuminen on ennenaikaista, jääräpäinen Rytin-Tannerin hallitus ei vieläkään ymmärrä mitään, sotilaat ovat rauhaa vastaan, kuten hallitus tällä hetkellä, Neuvostoliiton talous on itseriittoinen. Keskustelu käytiin ystävällisessä ja eloisassa hengessä
4. maalisk. 1940
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin keskustelu Saksan Neuvostoliiton suurlähettilään F. Schulenburgin kanssa
- (Suomea koskien:) Lähettiläs toivoo, että Suomen kaupunkeja vallatessa puna-armeija ei aseta rajoituksia Saksan kunniakonsuleille. Lähettiläs onnittelee Molotovia puna-armeijan menestyksistä ja pyytää ilmoittamaan, jos asiassa ilmenee uutta. Molotov toteaa, että Viipurin tapaus tulee ratkaista. Kaupunki vallataan muutaman päivän sisällä. Ruotsalaisten kautta on tullut neuvotteluehdotus, mutta ennen vihollisuuksien alkua olleet ehdot eivät ole voimassa. Molotov luettelee aluevaatimukset, ja toteaa niiden olevan minimivaatimuksia ja sotilaat ovat eri mieltä
5. maalisk. 1940
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin keskustelu USA:n Neuvostoliiton suurlähettilään L. Steinhardtin kanssa
- Steinhardt on tehnyt kaikkensa estääkseen USA:n ja Neuvostoliiton suhteiden huononemisen, mutta USA:ssa presidenttiin kohdistuu kova painostus. Amerikassa on 15 milj. skandinaavia, joilla on merkittävä vaikutus yleisöön. En halua sekaantua neuvotteluihin, joita tietojen mukaan täällä jo olevan Suomen valtuuskunnan kanssa käydään, mutta jos voimme auttaa konfliktin päättymiseen, kertokaa se meille. Uskon, että konfliktin päätyttyä suhteet palaavat ennalleen. — Lähettiläs kommentoi lisäksi (ulkoministeri) Wellesin matkaa Euroopassa. USA:n presidentti haluaa olla selvillä jokaisen sotaa käyvän maan motiiveista.
8. maalisk. 1940
Ranskan pääministeri avusta Suomelle
- Hra Daladier antoi tänään parlamentissa lausunnon Suomea koskevien välikysymysten johdosta. Helmikuun 5:ntenä asiasta päätettiin korkeimmassa Sotaneuvostossa. Sikäli kun kysymys on Ranskan joukoista, joukkoja on alettu koota 26. helmikuuta lähtien. Ne ovat valmiina. Mutta ennen väliintuloa Suomen hallituksen tulee esittää pyyntö. Ilmoitus sai aplodeja vasemmalta ja keskustasta. Oikealla oli hiljaista.
12 maalisk. 1940
Neuvostoliiton ja Suomen välisen rauhansopimuksen solmimisesta
(suom. muualla)
12. maalisk. 1940**
"Pravdan" uutinen rauhansopimuksesta
- Neuvostoliiton vaatimukset luoteisrajan turvaamisesta on täysin täytetty. Neuvostoliiton rauhanpolitiikan uutta voittoa ei suurella tyytyväisyydellä tervehdi vain neuvostokansa vaan myös työläiset kautta maailman. Rauha mahdollistaa vahvat molemminpuoliset suhteet. — Neuvostoliitolla on kulkuoikeus Petsamon läpi Norjaan ja tavarankuljetusoikeus Ruotsiin. SNTL ja Suomi eivät liity toistensa vastaisiin liittoutumiin. Ehdot ovat yhdenmukaisia neuvostohallituksen päämiehen tov. Molotovin radiopuheen kanssa. Rauhanpolitiikkansa mukaisesti Neuvostoliitto ei uhkaa toisten maiden riippumattomuutta. Sen naapuri ei kuitenkaan ole, toisin kuin neuvostohallitus puolestaan, aina kunnioittanut neuvostokansan oikeuksia ja etuja vaan on valmistellut sotatukikohtaa aivan Leningradin lähelle. Neuvostohallituksen velvollisuus kansalleen, joka ei halua osallistua imperialististen valtojen yhteentörmäykseen, on toteuttaa omaa politiikkaansa ja olla osallistumatta sotaan, joka on tuonut ennennäkemättömiä onnettomuuksia maailman kansoille. Sopimukset Baltian maiden kanssa vahvistivat rauhaa itäisessä Euroopassa. Neuvostohallituksen ehdottama rauha on hyödyllinen molemmille. — Loka-marraskuussa pidettyjä neuvotteluja ei saatu päätökseen Neuvostoliitosta riippumattomista syistä. Englantilais-ranskalaiset imperialistiset piirit kiihottivat Suomen sotaan Neuvostoliittoa vastaan kuten Puolaa ja muita maita aikanaan lupaamalla illusoorisia turvatakuita. Kolme kuukautta riitti illuusioiden romahduttamiseen. Maailmalle kerrottiin neuvostovastaisia solvauksia ja valheita. Urhokas puna-armeija mursi Kannaksen linnoitukset, jotka englantilais-ranskalainen tekniikka julisti murtamattomiksi. Isänmaallisuuden innoittamana puna-armeijan ja -laivaston sotilaat, komentajat ja poliittiset työntekijät osoittivat, ettei ole linnoituksia, joita bolshevikit, puna-armeija, Neuvostoliiton luotettava suojelija ja vihollisten kauhistuttava miekka ei voi valloittaa. Imperialistien suunnitelmat ovat sortuneet. Kansainliiton hämärä esiintulo ei auttanut. Turhaan imperialistinen lehdistö kutsui vapaaehtoisia taistelemaan Neuvostoliittoa vastaan. Miljoonien työtätekevien myötätunto oli Neuvostoliiton puolella. — Neuvostoliitto on saavuttanut mitä se halusi. Puna-armeijan uroteot säilyvät ikuisesti neuvostokansan mielissä. Rauha vallitsee Neuvostoliiton rajoilla. Tämä on suuri Stalinin rauhanpolitiikan voitto. Sotakiihkoilijat kärsivät suuren tappion. Ne menettivät yhden tärkeimmistä tukikohdistaan kampanjassa Neuvostoliitoa vastaan. Neuvostoliitto seisoo horjumattomana rauhan vartijana, työtätekevien tukena ja toivona.
(vastaava "Völkischer Beobachterin" pääkirjoitus, engl.)
13. maalisk. 1940 (*)
Päiväkäsky n:o 42 luoteisrintaman joukoille
- Toverit, puna-armeijalaiset, komentajat, komissaarit ja poliittiset työntekijät! Sota Suomen ja Neuvostoliiton välillä on lakannut. Puna-armeija mahtavine voimineen tuo rauhan ja turvallisuuden rajoillemme. Englantilais-ranskalaiset sotaprovokaattorit heittivät Suomen rikolliseen seikkailuun SNTL:ää vastaan. Puolueen ja hallituksen tahdosta puna-armeija antoi iskun sotakiihkoilijoille. Vihollinen yritti vastustaa puna-armeijaa vahvistamalla englantilaisten ja ranskalaisten johdolla rakennettua "Mannerheim-linjaa". Suurimmat uhat olivat luonnonolot. Mutta mikään sellainen ei pysäytä Leninin ja Stalinin rakentamaa armeijaa. Mannerheim-linjan betoni jauhautui tomuksi. Ei yksikään armeija ole hyökännyt niin modernia linnoitusta vastaan. Rynnäköillä ei ole valloitettu Saksan ja Ranskan rajojen linnoituksia. — Luoteisrintaman joukot kirjoittavat uuden ihmeellisen urotekojen sivun puna-armeijan historiaan. Koko neuvostokansa on ylpeä poikiensa teoista, jotka toivat voiton vihollisesta, turvan rajoillemme ja pysyvän rauhan Itämeren ja Jäämeren rannikoille. Luoteisrintaman sotaneuvosto kiittää kaikkia urhoollisuudesta ja isänmaan tehtävän rohkeasta rehellisestä täyttämisestä. Alaslasketut liput kunnioittavat niitä neuvostokansan poikia, jotka menettivät henkensä kotimaansa kunnian, arvokkuuden ja turvallisuuden puolesta. Tervehdimme ja toivomme pikaista parantumista haavoittuneille. — Eläköön voittoisa puna-armeija! Eläköön suuri johtajamme, jonka nimissä joukkomme menivät taisteluun ja voittivat, kallis toveri Stalin! S. Timoshenko, A. Zhdanov, I. Sorodin
14. maalisk. 1940
Neuvotteluista ns. "puolustusliiton" solmimisesta Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä
- TASS on valtuutettu ilmoittamaan, että kuten Norjan parlamentin puhemiehen Hambron puheista ilmenee, "puolustusliitto" on suunnattu Neuvostoliittoa vastaan ja on rauhansopimuksen vastainen
20 maalisk. 1940**
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin keskustelu Suomen tasavallan hallituksen valtuuskunnan kanssa
- rauhansopimuksen soveltaminen, rajakomissio, Antikaisen ja Taimin vapauttaminen, Hanko, puolustusliitto rauhansopimuksen vastainen
21. maalisk. 1940
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin keskustelu Ruotsin kuningaskunnan Neuvostoliiton lähettilään P. Assarssonin kanssa
- Ruotsin mielestä puolustusliitto on mitä tarpeellisin, se estäisi myös revanshistisia ajatuksia Suomessa. Ruotsi toivoo, että Neuvostoliitto pidättäytyisi lausunnoistaan, ennenkuin liiton linja on tullut julkisuuteen. Molotov: Neuvostoliitto ei voi toimia niin niillä perusteilla, jotka TASS on esittänyt: erityisesti Hambron lausunto korostuu.— Jos Ruotsi muuttaa puolueettomuuspolitiikkaansa, Neuvostoliitto tarkistaa suhteensa siihen. Ruotsi toteaa, ettei yksittäisiin lausuntoihin pidä panna painoa.
25. maalisk. 1940
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin keskustelu Norjan kuningaskunnan Neuvostoliiton lähettilään E. Masengin kanssa
- samantapaisia kommentteja kuin Assarssonille
25. maalisk. 1940
Hallituksen ulkopolitiikka. SNTL:n Kansankomisaarien neuvoston puheenjohtajan ja Neuvostoliiton ulkoasiain kansankomissaarin selostus Neuvostoliiton Korkeimman neuvoston VI istuntokauden kokouksessa
Englannin asianhoitaja Moskovassa kommentoi Molotovin puhetta, 31.3.1940
29. maalisk. 1940(*)
Ilmoitus Petsamon luovuttamisesta suomalaisille
- asian virallinen toteaminen
9. huhtik. 1940*
Leningradin sotilapiirin esikunnan tiedotus
- Suomi on ilmoittanut virallisiksi tappioikseen 66,406 henkilöä, kaatuneita 19,576 ja kadonneita 3,263. — Leningradin sotilaspiirin esikunnan velvollisuus on tiedottaa, että ilmoitetut luvut vääristävät vahvasti suomalaisten todellisia tappioita. Suomi menetti taisteluissa kaikkiaan vähintään 85,000 kuollutta, haavoittuneet mukaanlukien ovat tappiot yli 250,000. Kun Suomen armeijan koko on 600,000, niin taistelun päättyessä Suomi oli tosiasiallisesti ilman armeijaa. — Huolimatta kehuskelustaan suomalaiset saivat jakaa Napoleonin armeijan kohtalon Venäjällä, antautua heti ensimmäisen vakavan neuvostojoukkojen hyökkäyksen jälkeen Kannaksella, huolimatta siitä, että ne saivat huomattavaa apua Norjasta, Ruotsista, Englannista, USA:sta, Ranskasta ja muista maista. Suomalaiset puhuvat "suurista tappioista" viimeisen hyökkäysvaiheen aikana, mutta eivät sano, kuinka suurista. Leningradin esikunnan laskelmien mukaan 11. helmikuuta, jolloin neuvostojoukot aloittivat hyökkäyksensä 12. maaliskuuta, päivää ennen rauhaa, menetykset olivat vähintään keskimäärin 2,000 päivässä. — Esikunnan täytyy julkaista nämä tiedot kumotakseen Suomen, Euroopan ja Amerikan lehdistön naurettavat valheet suomalaisten tilanteesta.
3 kesäk. 1940*
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin keskustelu Suomen tasavallan Neuvostoliiton lähettilään J. Paasikiven kanssa
- Molotov kutsui lähettiläs Paasikiven luokseen ja sanoi, että Neuvostoliitto on kiinnostunut Petsamon nikkelikaivosalueesta ja haluaisi saada toimiluvan. Jos suomalaiset haluavat, voidaan perustaa yhteisyritys. Tietäen, että Suomen hallitus on jo myöntänyt toimiluvat, Neuvostoliitto haluaa kuitenkin saada tyydyttävän vastauksen. Paasikivi myönteli, ellei laillisia esteitä ole. Hän ilmoittaa hallitukselle. Mutta asia ei ole selvä, kun englantilais-kanadalaisella yhtiöllä on jo toimilupa. Tov. Molotov totesi, että se on muodollisuus ja korosti, että neuvostohallitus on kiinnostunut kaivoksista. — Molotov keskusteli Suomen hallituksen lausumasta koskien Enson alueen vaihtoa toiseen Neuvostoliiton alueeseen. Paasikiven mukaan Neuvostoliiton ehdottama alue ei vastaa Ensoa.
Paasikiven sähke 23.6.1940.
23. kesäk. 1940
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin keskustelu Suomen tasavallan Neuvostoliiton lähettilään J. Paasikiven kanssa
- Suomen hallitus on osoittanut halukkuutensa myydä 50 % Neuvostoliitolle nykyisen toimilupayhtiön malmista. Saksalaiset ovat myös kiinnostuneet malmista ja tiettyjä lupauksia on annettu. Tov. Molotov totesi, että tämä ei ole vastaus, koska halutaan toimilupa tai yhteisyhtiö suomalaisten kanssa.
Paasikiven sähke 27.6.1940. Sähke 28.6.1940. Sähke 10.7.1940.
27. kesäk. 1940
Kommunikea SNTL:n ja Suomen välisen kauppasopimuksen allekirjoittamisesta
- SNTL:n ja Suomen välillä on solmittu kauppasopimus. Kummankin puolen kaupan laajuus on 7,5 milj. dollaria vuodessa. Suomi toimittaa hinaajia, proomuja, sähkölaitteita, kuparikaapelia, nahkaa, teknistä paperia, eläinrasvoja, lihaa ja muita tuotteita. Neuvostoliitto toimittaa ruista ja vehnää, öljytuotteita, mangaanimalmia, puuvillaa, tupakkaa ja muita tuotteita.
28. kesäk. 1940**
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin keskustelu Suomen tasavallan Neuvostoliiton lähettilään J. Paasikiven kanssa
- Paasikivi kertoi, että englantilais-kanadalaisen yhtiön eliminoimisessa ei ole ongelmia ja että neuvottelut kanssamme alkavat pian. Tov. Molotov esitti toivomuksen, että Suomi ei aseista Ahvenanmaan saaria. Asian toteamiseksi Neuvostoliitto haluaa perustaa saarille konsulaatin. Lopuksi tov. Molotov ojensi muistion rajalinjasta Enson kohdalla.
3. heinäk. 1940
Neuvostoliiton Ulkoasioiden kansankomissariaatin Hangon kauttakulkusopimusluonnoksen perustelut (ote) 9. heinäk. 1940 (s)
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin sähkösanoma A.A. Shkvartseville, Neuvostoliiton täysivaltaiselle edustajalle Saksassa
- (Suomea koskeva osa:) Saksan hallitus ei hyväksy Saksan kansalaisten omaisuuden takavarikointia Länsi-Ukrainassa, Länsi Valko-Venäjällä ja Suomessa sekä esittää noilla alueilla asuneiden Saksan kansalaisten irtaimen omaisuuden, erityisesti Käkisalmen paperitehtaan, palauttamista tai korvaamista. — Osoitin, että Schulenburgin ehdotus omaisuuden palauttamisesta on mahdoton.
13. heinäk. 1940
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin keskustelu Saksan Neuvostoliiton suurlähettilään F. Schulenburgin kanssa
- (Suomea koskeva osuus:) Saksan hallitus esitti muistion, jossa se toteaa olevansa vakuuttunut, että neuvostohallitus ottaa huomioon ja turvaa Saksan taloudelliset edut Baltian maissa. Poliittiseen puoleen Saksa ei puutu. Schulenburg totesi, että Saksan hallitus hyväksyy neuvostohallituksen ehdotuksen ja että se saa 60% Petsamon nikkelimalmista. Saksan hallitus on käynyt pitkään neuvotteluja Suomen hallituksen kanssa toimiluvan siirrosta ja nikkelijalostamon rakentamisesta ja varaa oikeuden tehdä tästä ehdotuksia neuvostohallitukselle. Tov. Molotov totesi, että Saksa eikä Suomi ole ilmoittanut ajoissa maiden välisistä neuvotteluista. Neuvostoliitto on neuvotellut toimiluvasta Suomen kanssa. Suomalaiset ovat suhtautuneet myönteisesti asiaan ja katsottiin tarvittavan vain kuukausi toimiluvan siirtoon englantilais-kanadalaiselta yhtiöltä. Neuvostoliitolla on Petsamon alueella vuosien 1920 ja 1940 sopimusten mukaan erityisiä poliittisia ja taloudellisia intressejä. Schulenburg totesi, että hän raportoi hallitukselleen erityisesti tästä.
17. heinäk. 1940
Komissaari Molotov valittaa Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyden seuran vastustusta.
Samoin 4.8.1940. Paasikiven vastaus 22.8.1940.
24. heinäk. 1940 (s)
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin keskustelu Ruotsin kuningaskunnan apulaisulkoministerin E. Bohemanin kanssa
- Bohemanin neuvottelut Mikojanin kanssa on onnellisesti saatu loppuun. Ruotsin hallitus on tehnyt suuria uhrauksia saadakseen neuvottelut hyvään tulokseen. Baltiassa Ruotsilla on merkittäviä omaisuusintressejä. Lainat hallitukselle ja yksityisille nousevat 35 milj. kruunuun. Maissa on nyt kansallistettuja ruotsalaisten omistamia tehtaita. Niiden nimellisarvo on 30 milj. kruunua. Luvut ovat vain alustavia. — Ruotsin hallitus haluaa sopia niistä neuvostohallituksen kanssa. Hyväntahdon eleenä Ruotsi palauttaa sillä olleen noiden maiden kullan. Se tekee näin, koska se luottaa täysin neuvostohallituksen haluun kunnioittaa ruotsalaisten oikeuksia ja etuja. Tov. Molotov vastasi, että Ruotsin ei tule olla pahoillaan siitä, että se palautti kullan. Molotov ei tunne Ruotsin esittämiä vaatimuksia. Niitä pitää tutkia. — Osaa luotosta käytettiin Neuvostoliittoa vastaan ja on selvää, että niistä ei voi keskustella. Asiaan palataan ja ehkä jotakin voidaan tehdä Ruotsin eduksi. Boheman kiisti, että lainoja olisi käytetty Neuvostoliittoa vastaan. Ne olivat teollisuusrakennusten rakennuslainoja. Tov. Molotov sanoi että hänen tulee ennen ratkaisua tutustua asiaan. Boheman ilmoitti haluavansa jättää listan Ruotsin vaatimuksista. Molotov kieltäytyi ottamasta sitä vastaan ja totesi, että sitä tarvitaan toisessa vaiheessa, kun ko. maiden hallitukset ja ulkoasian kansankomissariaatin edustajat tutustuvat asiaan. Molotov lupasi kiirehtiä asiaa. — Boheman totesi, että Ruotsin hallitus on kiinnostunut rauhan säilyttämisestä maankolkassamme ja tiedustelee Molotovin näkemystä. Ruotsin hallitus haluaa, että suhteet ovat hyvät ja haluaa myötävaikuttaa sellaiseen. Sotilaalliset valmistelut, joihin suomalaiset ovat ryhtyneet Neuvostoliiton rajoilla ja SNTL:lle vihamieliset lausumat, joita on annettu eräissä Suomen hallituspiireissä, ovat herättäneet oikeutettua hämmennystä Neuvostoliitossa. Kuten lausumat "se ei ole suomalainen, joka sietää tilanteen, jonka rauhansopimus on aiheuttanut" tai "joka ei kannata, että menetetty palautetaan". Näin on erityisesti Mannerheim puhunut. Assarsson torjuu väitteet Mannerheimin revanssiajatuksista. Mannerheim oli sotaa vastaan, sanoo Paasikivi. Boheman on varma, että valtaosa suomalaisista on hyvien suhteiden kannalla. Tannerin ero osoittaa sen. Sotilaalliset toimet Neuvostoliiton rajoilla perustunevat kaikkialle muuallekin levinneeseen pelkoon. — Tov. Molotov on samaa mieltä, että Suomen kansa ei halua sotaa Neuvostoliiton kanssa. Minkään maan kansalaiset eivät halua sotaa. Mutta hallituspiireissä voi olla toisia mielialoja. Jos sotaa Neuvostoliittoa vastaan äänesti vain kaksi ihmistä, kuten Assarsson sanoi, eikö se kerro seikkailupolitiikan olemassaolosta Suomen hallituspiireissä. Tanner ei ole täysin poistunut. Hän on häipynyt varjoihin, mutta hänellä on liittolaisia hallituksessa. Suomen hallitus inspiroi neuvostovastaisuutta. Neuvostoliitto on selvillä sotilaallisista valmisteluista, mutta ei tiedä, mitä suomalaiset tahtovat tällä. Suomen hallitus pelaa kaksoispeliä: se on taistelevinaan neuvostovastaisuutta vastaan, mutta todellisuudessa tukee sitä. Neuvostoliitto on puoleltaan parantanut suhteita suostumalla Suomen toiveisiin taloudellisella alalla. — Bogeman sanoi, että tov. Molotov on riittämättömästi informoitu. Seikkailupoliittiset elementit, joita on, eivät määrää Suomen politiikkaa. Hänellä oli Rytin kanssa äsken pitkä keskustelu. — Neuvostohallitus on informoitu sotilaallisista toimista Suomen puolella. Ehkä ne ovat seurausta Neuvostoliiton puolen valmisteluista. Neuvostoliitolla - Euroopan suurimmalla vallalla - ei ole mitään pelättävää. Erityisesti, kun Neuvostoliiton sotavoimat ovat edelleen koskemattomia. Poloiset suomalaiset eivät pysty tekemään mitään Neuvostoliitolle. — Tov. Molotov sanoi, että hänen informaationsa voi olla puutteellista, mutta se on oikeaa. Siitä huolimatta meidän täytyy olla kärsivällisiä.
19. elok. 1940
Pravda: Neuvostoliiton-Saksan sopimuksen vuosipäivä
- Vuosi sitten solmittiin Moskovassa Neuvostoliiton ja Saksan hyökkäämättömyyssopimus. Tämä sopimus on yksi aikamme historian tärkeimpiä dokumentteja. Se merkitsi täyskäännöstä Neuvostoliiton-Saksan suhteissa ja "oli käännekohta Euroopan historiassa, eikä vain Euroopan" (Molotov). Se lopetti vihamielisyydet Saksan ja Neuvostoliiton välillä, joita sotaprovokaattorit olivat keinotekoisesti lietsoneet. Neuvostoliiton ja Saksan kansojen ystävyys ajoi ne umpikujaan. Kuten historia on osoittanut, vihanpito ei ole koskaan tuonut etua ei Saksan eikä Neuvostoliiton kansoille. Yhteiskuntajärjestelmien eron ei tule olla este hyville naapuruussuhteille. Stalin on määritellyt johdonmukaisen rauhanpolitiikan 18. puoluekokouksessa. Saksa on määritellyt suhteensa samalta pohjalta, Neuvostoliiton suurella osuudella kansainvälisessä politiikassa ja sen vaikutuksella kaikessa kansainvälisessä kehityksessä. Sopimus solmittiin silloin, kun sodan pilvet olivat Euroopan yllä ennen sellaiseen vähitellen tapahtuvaa valmistautumista Lontoon ja Pariisin diplomaattikanslioissa. — Myöhemmät tapahtumat vahvistivat, että sotaprovokaattorit odottivat sodan puhkeamista kahden Saksan ja Neuvostoliiton, kahden Euroopan suuren valtion välillä. Sellaiset suunnitelmat tulivat vastoin niiden laatijoiden tahtoa julki. Tämä tarkoitus, aseellisen konfliktin provosointi Neuvostoliiton ja Saksan välille, palveli surullisen kuuluisaa politiikkaa, englantilais-ranskalaisen diplomatian "asioihin puuttumattomuutta", kauttaaltaan müncheniläistä politiikkaa, pyrkimyksellä yllyttää Saksa Neuvostoliiton kimppuun. —Tov. Stalin antoi 18. puoluekokouksessa murhaavan luonnehdinnan ns. puuttumattomuuspolitiikasta, mikä on osa imperialistista sotaa Euroopassa. Sotaa, johonka englantilais-ranskalaiset imperialistit halusivat sitoa Neuvostoliiton. Hän peräänkuulutti valppautta, etteivät sotaprovokaattorit vie maatamme konflikteihin. Neuvotteluissa Englannin ja Ranskan kanssa Neuvostoliitto pyrki toteuttamaan valtiollista tehtävää länsirajojen varmistamisessa ja vahvistaa rauhaa, kun taas englantilais-ranskalainen diplomatia, Neuvostoliiton tavoitteet ignoroiden, organisoi sotaa pyrkien vetämään Neuvostoliiton siihen mukaan. — Näiden imperialistien manööverit romahtivat Moskovassa ja Berliinissä. Syystä niin Saksan kuin Neuvostoliiton kansat pitivät tätä historiallista dokumenttia, joka laskee perustan näiden kansojen ystävyydelle, sen politiikan voittona, joka suuntautuu sodan sytyttämistä vastaan. Sopimuksen allekirjoittamisella koko itä-Euroopasta poistettiin uhka joutua sotanäyttämöksi. Englantilais-ranskalainen imperialistinen lehdistö otti Neuvostoliiton-Saksan sopimuksen solmimisen vastaan sotajalalla, nosti kiukkuisen ulvonnan, kehitti raivokkaan parjauskampanjan Neuvostoliittoa vastaan. Uutinen Neuvostoliiton-Saksan sopimuksesta oli viimeinen varoitus imperialistisen sodan organisoijille ja innostajille. Tämä ei kuitenkaan tehonnut. Ensimmäiseksi uhriksin tuli läpeensä mätä Puolan valtio, joka riensi sotaseikkailuun laskien surullisen kuuluisien Lontoon ja Pariisin "takuiden" varaan. Paanien Puola sortui kuin korttitalo saamatta mitään apua liittolaisiltaan. Takaiskusta huolimatta englantilais-ranskalainen blokki ei luopunut suunnitelmistaan. — Saksan-Neuvostoliiton kauppasopimus 28.9.1939 loi vahvan pohjan itäisen Euroopan pysyvälle rauhalle. Puolan sorruttua Saksa ehdotti Englannille ja Ranskalle sodan lopettamista. Neuvostoliitto tuki Saksan ehdotusta. Mutta nämä eivät saaneet vastakaikua. Kaikkien niiden kansojen kärsimyksen jatkuivat, jotka nuo sotaorganisaattorit olivat saaneet vedettyä sotaansa. Saksan-Neuvostoliiton sopimus helpotti Neuvostoliittoa säilyttämään puolueettomuusasemansa ja sen rauhanpolitiikan toteuttamista. — Vuosi on kulunut. Saksan ja Neuvostoliiton sopimus on läpäissyt tutkinnon, vielä siten, että tämä tutkinto suoritettiin erityisissä olosuhteissa, olosuhteissa, joissa sota on laajentunut valtaviin mittasuhteisiin suurimpien kapitalististen maiden kesken, joissa tunnetut kansainväliset ainekset jatkuvasti ja sitkeästi yrittävät ajaa kiilaa Neuvostoliiton-Saksan suhteisiin.
23. elok. 1940(*)
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin keskustelu Suomen tasavallan Neuvostoliiton lähettilään J. Paasikiven kanssa
- Audienssissa Paasikivelle hän puhui kolmesta asiasta: Tarvitsemme rautatiekuljetuksia Hankoon ja asian tulee järjestyä tänä vuonna. Ei ole vaikeaa sopia yksityiskohdista nopeasti. — Vaadin Suomen hallituksen vastauksen kiirehtimistä Neuvostoliiton toimilupaa koskien tai suomalais-neuvostoliittolaisen sekayhtiön muodostamisesta Petsamossa, jossa nyt on englantilais-kanadalaisen yhtiön toimilupa. Paasikivi lupasi kiirehtiä vastausta. — Suomen vastaus Ahvenanmaata koskien voi olla pohjana eräin muutoksin, jotka ilmoitan teille erikseen. Paasikivi viittasi "kansainvälisen" sopimuksen muuttamisen vaikeuteen. Viittasin olosuhteiden muuttuneen vuodesta 1921 ja pysyin lujasti vaatimustemme takana.
30. elok. 1940
Lähettiläs Paasikiven ja komissaari Molotovin keskustelu Petsamon nikkelistä 14. syysk. 1940 (s)
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin keskustelu Saksan Neuvostoliiton asiainhoitajan V. Tippelskirchin kanssa
- Huippusalainen. Erikoiskannet. Jakelu: Stalin, Molotov, Voroshilov, Kaganovitsh, Mikojan. — Tippelskirch totesi, että hänellä on Ribbentropin nimissä kaksi tärkeää tiedonantoa. Molotov kiitti Japania koskevasta ennakkoilmoituksesta. Hän totesi, että vuoden 1939 sopimuksen 4 pykälän mukaisesti Neuvostoliitto olisi ilmoittanut ennalta, jos olisi sellaisia tekemässä. Siinä todetaan, että "osapuolet eivät osallistu mihinkään sopimuksiin, jotka suoraan tai epäsuorasti kohdistuvat toista osapuolta vastaan." Velvoite on molemminpuolinen. Siksi on aivan luonnollista, että Saksan hallitus informoi neuvostohallitusta etukäteen sopimuksen tekemisestä. — Tuoreiden Berliinin tietojen mukaan Saksa on tehnyt Suomen kanssa sopimuksen sotilasasioissa. Tov. Molotov kysyi Tippelskirchiltä, pitääkö tämä paikkansa. Tämä vastasi, ettei tiedä. Molotov luki Neuvostoliiton Berliinin lähettilään sähkeitä. Saksan ulkoministeriön lehdistökonferenssissa 25 syyskuuta osastopäällikkö Schmidt kertoi, että Suomen hallitus julkaisi kommunikean saksalaisten joukkojen läpikulusta Suomesta Norjaan. United Press uutisoi 24. syyskuuta saksalaisten joukkojen saapumisesta Vaasaan sekä sen mukana tulleiden korkeiden saksalaisten upseerin yöpymisestä kaupungin hotelleissa. Tippelskirch toisti, ettei tunne asiaa. Neuvostohallitus haluaa saada täyden tiedon, salaisine pöytäkirjoineen, asiaa koskevasta sopimuksesta. Sopimus koskee myös Neuvostoliiton intressejä Suomessa. Se koskee sopimuksen kohtia 3 ja 4. Mikäli Saksan hallituksen tulkinta on tämä, tov. Molotov odottaa, että pyyntöön suostutaan.
Asiainhoitaja Tippelskirchin raportti ulkoministeriölleen 27.9.1940
26. syysk. 1940
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin keskustelu Suomen tasavallan Neuvostoliiton lähettilään J. Paasikiven kanssa
- Ahvenanmaan sopimuksesta. Yksityiskohtia. Molotov ironisoi Suomen näkemystä kansainvälisten sopimuspuolten informoinnista: Onko Suomi ilmoittanut myös Puolalle, Virolle, Latvialle ja Liettualle? Miksi Italia on mukana? Sopimusmuutos ei voi astua voimaan Suomessakaan ilman normaalia ratifiointi-instrumenttien vaihtoa? Molotov: No miksi rauhansopimus 12.3.1940 astui heti voimaan ja se ratifioitiin vasta myöhemmin? — Molotov kysyi, onko Paasikivellä mitään asioita hänelle. Ei ollut. Hänellä puolestaan oli pari asiaa. Hän halusi Saksan joukkojen kuljetusta koskevan sopimustekstit sekä tiedon, mille Norjan alueille ne menevät. Paasikivi sanoi, ettei hänellä ole virallista tietoa asiasta. — Tov. Molotov sanoi, että heillä on tietoa Suomen ja Ruotsin sopimuksesta. Se on rauhansopimuksen 3. pykälän vastaista. Paasikivi totesi, että mitään tällaista ei ole. Tov. Molotov muistutti Paasikivelle, että nikkelikonsessiosta ei ole vastausta ja kiirehti asiaa.
Paasikiven sähke 28.9.1940. Sähke 29.9.1940.
Englannin lähettilään, Malletin, keskustelu Tukholmassa Ruotsin ulkoministeri Güntherin and Neuvostoliiton lähettilään Mme. Kollontayn kanssa, 27.9.1940.
- Saksan sopimus Suomen kanssa joukkojen siirrosta pohjois-Norjaan. Hra Günther kertoi, että se oli tullut täydellisenä yllätyksenä hänelle ja Suomen täkäläiselle lähettiläälle. Hän oli taipuvainen pitämään sitä varoituksena Venäjälle pitää kädet irti Suomesta ja myönsi, että siitä oli joitakin epäsuoria etuja Ruotsillekin. Hän jatkoi kertomalla minulle luottamuksellisia lukuja saksalaisten joukkojen siirrosta Ruotsin läpi. Ne alkoivat viime viikon alussa. Selvää oli, että ne olivat Suomessa eniten pitääkseen Venäjää silmällä ja ollakseen paikalla, jos tulee uhka Petsamon sataman ja nikkelikaivosten kaappaukseen. Iltapäivällä minulla oli tilaisuus tavata neuvostokollegani. Mme. Kollontay kysyi minulta, mitä mieltä olin Vaasan kauttakulkukysymyksestä. Sanoin, että ei se minusta ole sotilaallisesti suurimerkityksellistä, koska Jäämerentielle siirrettävien joukkojen määrä ei voi olla suuri. Hän sanoi, että oli puhunut tästä sotilasasiamiehensa kanssa ja olivat tulleet samaan johtopäätökseen. Myöhemmin Mme. Kollontai palasi Vaasan kauttakulkuun, joka ilmeisesti askarrutti ja huolestutti häntä. Yritin kysellä, oliko Saksan hallitus antanut Moskovalle ennakkotietoa aikeistaan. Hän teki selväksi, että jos hänen hallituksensa on tiennyt, se ei olisi informoinut häntä. Vaikutelmani oli, että neuvostohallitus on pitänyt asioita salassa.
27. syysk. 1940
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin keskustelu Suomen tasavallan Neuvostoliiton lähettilään J. Paasikiven kanssa
- Keskustelua Ahvenanmaan sopimuksen ratifiointimenettelystä: Molotov vetoaa talvisodan rauhaan ja siihen, ratifiointi oli jälkikäteen. Paasikivi pitää kiinni Suomen lainsäädännöstä.
Paasikiven sähke 1.10.1940.
30. syysk. 1940
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin keskustelu Suomen tasavallan Neuvostoliiton lähettilään J. Paasikiven kanssa
- Ahvenanmaan sopimuksen järjestelyistä. — Saksalaisten joukkojen kauttakulusta. Koskee noin 2,000 henkilöä. Minne ovat menossa, Suomi ei tiedä, täältä ne menevät Kirkkoniemeen. Suomen alueelle ei jäädä. Tov. Molotov kysyi, onko sopimus kertaluontoinen ja onko tuo 2 tuh. henkeä jo kuljetettu. Paasikivi lupasi tiedustella asiaa. — Suomen ja Ruotsin välillä ei ole mitään salaista sopimusta, johon Molotov viittasi. — Nikkelisopimuksesta Paasikivi lupasi vastausta muutaman päivän sisällä. Tov. Molotov ihmetteli, mistä viivytyksessä on kysymys. Paasikivi sanoi, että Suomen hallitus ei ole päässyt sopimukseen englantilais-kanadalaisen yhtiön kanssa, joka ei suostu siihen. Tov. Molotov sanoi, että Suomen hallituksen on tolkutonta viitata tuohon yhtiöön, kun Englannin suurlähettiläs Cripps sanoi jo heinäkuun 23. päivä, että Englannin hallitus on iloinen, jos Neuvostoliitto ja Suomi pääsevät sopimukseen nikkelin yhteisestä hyödyntämisestä ja lupasi Englannin teknistä apuakin siihen. Paasikivi lupasi välittää tämän Crippsin viestin hallitukselleen. Molotov pyysi kiirehtimään asiaa.
9. lokak. 1940
SNTL:n ja Suomen Moskovassa solmittu sopimus Ahvenanmaan saarista [11 lokak. 1940**]
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin keskustelu
Ruotsin kuningaskunnan Neuvostoliiton lähettilään P. Assarssonin kanssa
- Lukuun ottamatta erityissopimusta Saksan kanssa saksalaisomaisuudesta, Ruotsi on ainoa, jolle tarjotaan korvausta Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Tov. Molotov toivoo, että Ruotsi tämän hyväksyy. Saksan tai saksalaisten omaisuudelle länsi-Ukrainassa ja Valkovenäjällä, Bessarabiassa eikä pohjois-Bukovinassa ei ole tehty korvaustarjousta. Näitä alueita koskien SNTL on solminut sopimuksen ilman kompensaatioehtoja. — Assarsson välittää tämän hallitukselleen ja kiitti tov. Molotovia hyvästä tahdosta. Assarsson tiedusteli, jatketaanko yhteistyötä Ruotsin kanssa vesivoimalaitoksen rakentamisessa Latviassa. Molotov vastasi, ettei tunne asiaa ja lupasi lähettiläälle vastauksen. — Lähettiläs välittää säännöstelyministeri Ericksonin ja tov. Kollontain terveiset, joiden kanssa hän oli keskustellut Tukholmassa yleistilanteesta ja saksalaisten joukkojen kauttakulkusta pohjois-Suomen läpi. Lähettilään mukaan Ruotsi tuntee itsensä "suljetuksi" joka puolelta. Tilanteesta Norjassa ollaan levottomia. Tov. Molotov vastasi, että tästä voi olla samaa mieltä. Ruotsin ja Neuvostoliiton tulisi lähentyä ja tehdä yhteistyötä. Tämä johtopäätös täytyy tehdä. Assarsson vastasi, että samaa toivotaan Ruotsissa. — Hän totesi, että Ruotsissa ollaan huolestuneita Suomen tilanteesta. Se haluaa antaa Suomelle neuvon olla hyvissä suhteissa Neuvostoliiton kanssa oman etunsa vuoksi. Tov. Molotov pitää tätä toivottavana. Lähettiläs sanoi, että ennen lähtöään hän puhui joidenkin Ruotsin hallituksen edustajien kanssa. He olivat samaa mieltä. Nykyinen Suomen hallitus on lojaali ja korrekti suhteissaan SNTL:ään, mutta Suomessa on aineksia, jotka toimivat toiseen suuntaan. Tov. Molotov vastasi, että neuvostohallitus ei ole täysin tyytyväinen Suomen hallituksen asenteeseen, vaikka jotakin edistystä Neuvostoliiton ja Suomen suhteissa vielä on. Sellainen on Ahvenanmaan demilitarisointisopimus. Saksalaisten joukkojen kauttakulusta tov. Molotov sanoi, että hänellä on jotakin tietoa asiasta Suomesta ja Saksasta, mutta ei tekemään asiaa täysin selväksi. — Assarsson totesi, että nykyisin Suomen hallitus suhtautuu ruotsalaisiin suurella arvonannolla. Kanava Ruotsin hallituksen kautta on myös käytettävissä. Tov. Molotov kiitti tästä ja totesi, että hän ottaa ehkä tulevaisuudessa tämän huomioon. Molotov lisäsi, että hän on todennut Paasikivelle, että suhteet eivät ole täysin kunnossa. — Lähettiläs totesi, että Ruotsissa ollaan Suomesta kiinnostuneita. 700 vuoden yhteys on tähän syynä. He haluavat pelastaa Suomen tulevilta vaarallisilta peleiltä, he haluavat toimia yhdessä neuvostohallituksen kanssa tähän suuntaan. Ruotsi haluaa nähdä Suomen itsenäisenä. Suomessa ollaan huolestuneita, että jotkin ainekset haluavat muuttaa Moskovan avulla Suomen hallitusta. Tov. Molotov sanoi, että hän ei ole koskaan kuullut SNTL.n vaatimuksista muuttaa Suomen hallitusta. Sen suomalaiset ovat keksineet. Tosin emme voi kieltää myötätuntoamme "Neuvostoliiton ystävyyden seuran" ahdistelussa, jonka kanssa sivumennen sanoen neuvostohallituksella ei ole mitään tekemistä, tai [huolta] Suomen sotavalmisteluista Neuvostoliiton rajoilla. Ne eivät meitä pelota, mutta ne antavat kuvan mielipiteistä. — Lähettiläs sanoi, että suomalaiset pelkäävät, että tov. Molotov vaatii Rytin ja Wittingin lähtöä hallituksesta, joilla on lojaali mielipide SNTL:ää kohtaan. Edelleen lähettiläs totesi, että myös Ruotsi panostaa paljon puolustuksen vahvistamiseen ja jos joku vaatii tukikohtia Ruotsista, Ruotsin kansa ja Ruotsin hallitus sellaista vastustaa. Tov. Molotov sanoi, että neuvostohallitus ei voi olla samaa mieltä meneillään olevasta kansan kiihottamisesta neuvostovastaisuuteen. Esimerkiksi tämä kiihoitus on esitetty lausumina "se ei voi olla suomalainen, joka tyytyy maaliskuun 12. päivän sopimukseen". Assarsson sanoi, ettei Suomen hallitus itse käy sellaista agitointia. Ryti, Witting, Paasikivi kannattavat hyviä suhteita SNTL:ään. "Sen vuoksi Paasikiven tulee pysytellä kaukana hallituksesta" — sanoi tov. Molotov ja päätti keskustelun.
11. lokak. 1940
Englannin Moskovan lähettilään, Sir Stafford Scrippsin, keskustelu Ruotsin lähettilään Assarssonin kanssa
- Ruotsin lähettiläs oli nähnyt Molotovin 18.10. Molotov oli kovin huolissaan Saksan joukoista. Neuvostohallitus ei tule unohtamaan tätä tapahtumaa, josta Ruotsin lähettilään tuntemuksen mukaan hän syytti enemmän Saksaa kuin Suomea. Hän oli kovin ärsyyntynyt Suomen lehdistön ja yleisön Saksalle myönteisistä ja neuvostovastaisista tunteista. Vaikka Molotov sanoi, että hän luottaa täkäläiseen Suomen lähettilääseen ja Suomen pääministeriin, jotka ovat aidosti halukkaita ystävällisiin tunteisiin Venäjää kohtaan, niin on muita, joilla on erilainen näkemys. Ruotsin lähettiläs totesi, että hänen mielestään Suomen asenne saksalaisten joukkojen saapumiseen on hölmöä. Jos se johtaa hankauksiin Venäjän kanssa, Ruotsi ei voi auttaa, kun se on heidän oma syynsä. Hän oli vakuuttunut, että neuvostokansassa ja -hallituksessa on 90 prosentin vihamielisyys Saksaa kohtaan. Molotov on kovin saksanmielinen ja brittivastainen.
Oct. 19, 1940
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin keskustelu Suomen tasavallan Neuvostoliiton lähettilään J. Paasikiven kanssa
- Paasikivi saapui kutsusta. Tov. Molotov kiinnitti ensiksi huomiota Suomen hallituksen vastauksen puuttumiseen nikkelitoimilupaan suostumisessa, jossa Suomen hallitus on jo luvannut myydä Neuvostoliitolle 10 % nikkelimalmista tänä vuonna ja asian toimeenpanossa. Toiseksi raivokkaaseen neuvostovastaiseen kampanjaan Suomessa. Samalla tov. Molotov totesi, että viittaukset englantilais-kanadalaisen toimiluvan vastustukseen ovat epätyydyttäviä, samoin viittaukset Englannin hallituksen kielteiseen vastaukseen, joka on annettu Englannin suurlähettiläälle Helsingissä, ilmaantui vasta nyt, kun taas tunnettu Crippsin vastaus tov. Lozovskille annettiin jo heinäkuussa. Tov. Molotov totesi myös, että SNTL:lle vihamielinen kiihotus , mitä tarkoitusta palvelevat kymmenet Suomessa julkaistut neuvostovastaiset kirjat, joista ei Suomelle mitään hyvää voi seurata. Kaikki tämä, sanoi tov. Molotov, todistaa Suomen hallituksen haluttomuutta saada aikaan normaalit taloudelliset ja poliittiset suhteet SNTL:oon ja johtavat vastatoimiin Neuvostoliiton puolelta.— Paasikivi yritti puolustautua. Hän lupasi tiedottaa viidessä päivässä Suomen hallituksen vastauksesta. Edelleen Paasikivi sanoi, että myöskään saksalaiset eivät saa nikkelimalmia, kun kaivos ei toimi, ja että neuvostovastaista agitaatiota hän ei tunne, mutta palaa tähän kysymykseen. — Lisäksi Paasikivi ojensi muistion Vuoksen vedenpinnan säätelystä sekä Enson vesivoimalaitoksen rakentamisesta sekä muistion SNTL:n ja Suomen välisen sopimuksen solmimisesta rajavälikohtausten ehkäisystä, sopimusehdotuksen sekä ehdotuksen toimeenpanopöytäkirjaksi.
Paasikiven sähke keskustelusta Vyshinskin kanssa 30.10.1940. Sähke keskustelusta Molotovin kanssa.
1 marrask.1940
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaarin ensimmäisen sijaisen A.J. Vyshinskin keskustelu Suomen tasavallan Neuvostoliiton lähettilään J.K. Paasikiven kanssa
- 1) Ryti oli Paasikiven tietojen mukaan keskustellut Helsingissä SNTL:n lähettilään Zotovin kanssa NL:lle myönnettävästä Petsamon nikkelitoimiluvasta. Ryti ilmoitti, että Suomi voi suostua sopimukseen, jos Englanti siihen suostuu. Vastasin Paasikivelle, että asiasta on hiljan puhuttu Englannin Moskovan suurlähettilään Crippsin kanssa. Tämä totesi, että Englannin Helsingin suurlähettilään tiedot eivät ole ajan tasalla ja että hän, Cripps, on saanut hallitukseltaan sähkösanoman, jossa Englannin hallitus vahvistaa jälleen, että sillä ei ole vastaväitteitä toimiluvan siirtämiseksi NL:lle tai neuvostoliittolais-suomalaiselle sekayhtiölle. — Samalla painotin, että näin meillä on Englannin hallituksen periaatteellinen suostumus vaikka varauksin, jotka Cripps viimeksi teki väliaikaisista ehdoista, ja siten, sen seurauksena kaikki muu on Suomen hallituksen asiaa. Paasikivi yritti useasti todeta, että Englannin hallitus on suostunut väliaikaisiin ennemminkin kuin pysyviin NL:n toimiluvan ehtoihin, mutta kun sanoin, että asian ratkaisu on nyt Suomen hallituksella, Paasikivi kysyi, olemmeko keskustelleet asiasta Saksan hallituksen kanssa. Vastasin, että Saksan hallitus ei ole esittänyt vastalausettaan Suomen hallituksen suostumiselle toimiluvan myöntämiselle NL:lle ja että Molotovin ja Saksan Moskovan suurlähettiläs Schulenburgin keskusteluissa päästiin sopimukseen siitä, että vuonna 1940 Saksa saa 60% ja SNTL 40% Petsamossa louhitusta malmista. Paasikivi palasi asiaan uudelleen tiedustellen Saksan suurlähettilään suostumista. Vastasin näihin Paasikiven yrityksiin, etten näe mitään tarvetta sellaiseen, koska Saksan hallituksen suhtautuminen on täysin selvä eikä vaadi mitään täsmennystä. — Sanoin Paasikivelle, että on jo aika lopettaa vitkuttelu ja byrokratia Suomen hallituksen puolelta, koska nyt kaikki formaaliset maininnat Suomen puolelta on poistettu ja sopimisen edellytykset on saavutettu. Paasikivi lupasi olla välittämästi yhteydessä hallitukseensa ja antaa vastauksen. 2) Paasikivi ilmoitti, että 1.11. SNTL:n konsuli Maarianhaminassa antoi suomalaisille kartan miinakentistä, jotka on räjäytettävä SNTL:n konsulin valvonnassa ja että asiantila on kunnossa. — 3) Paasikivi ilmoitti, että hän sai kaksi tuntia ennen tätä keskustelua vastauksen neuvostovastaista kirjallisuutta koskevana viestiinsä. Suomen hallitus selitti tämänkaltaisen kirjallisuuden ilmestymistä sensuurin puuttumisella. Paasikivi sanoi lukeneensa yhden V.M. Molotovin esittämästä viidestä kirjasta ja raportoi siitä Helsinkiin. Hänen tehtävänsä on ilmoittaa, että tämä kirja on "säädytön ja sisällöltään sopimaton" ja sen Suomen viranomaiset ovat jo takavarikoineet ja että Suomen hallitus esittää pahoittelunsa. Kaikki muutkin kirjat tutkitaan ja jos ne myös havaitaan neuvostovastaisiksi, ne takavarikoidaan. 4) Keskustelun päätteeksi Paasikivi ojensi minulle muistion suomalaisia arkistoja koskevista kysymyksistä SNTL:lle siirtyneellä alueella. Vastasin Paasikivelle, että tunnen muistion ja vastaan hänelle 10-11.11.
Suomen ulkoministeriön ilmoitus Neuvostoliiton Suomen lähettiläälle 31.10.1940. Paasikiven sähke keskustelusta 6.11. Englannin ilmoitus Suomelle 7.11.
5. marrask.1940
Kommunikea SNTL:n Kansankomisaarien neuvoston puheenjohtajan ja ulkoasiain kansankomissaarin V.M. Molotovin matkasta Berliiniin
- Saksan hallituksen kutsusta ja vastauksena Saksan ulkoministerin von Ribbentropin viimevuotiseen vierailuun Moskovassa SNTL:n Kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja ja ulkoasiain kansankomissaari Molotov vierailee lähiaikoina Berliinissä kummankin maan ystävällisten suhteiden puitteissa, jatkamalla henkilösuhteiden uudistamista ja syventämällä meneillään olevaa mielipiteiden vaihtoa
10. marrask. 1940**
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaarin ensimmäisen sijaisen A.J. Vyshinskin keskustelu Suomen tasavallan Neuvostoliiton lähettilään J.K. Paasikiven kanssa
- Paasikivi sanoi, että ensiksi hänellä on ilmoitus Petsamon nikkeliesiintymän louhintaa koskevan toimiluvan NL:lle tai Neuvostoliiton-Suomen sekayhtiölle myöntämiseen liittyvä ilmoitus. Suomen hallituksen mielestä asia ei ole täysin selvä Englannin esittämien varaumien vuoksi ja siksi vaikeuksia on tullut esille. Suomen hallitus pyysi Lontoon lähettilästään selventämään Englannin asennoitumista. Lähettiläs raportoi Suomen hallitukselle, että englantilaiset eivät ole asiaa lopullisesti päättäneet ja eivät voi antaa Suomelle vastausta. Paasikivi lausui, että jos neuvostohallitus ratkaisee kysymyksen englantilaisten kanssa, niin sitten Suomen hallitus ratkaisee toimiluvan sen mukaan. Englannin Helsingin lähettiläs Vereker antoi marraskuun alussa lausunnon, joka on ristiriidassa Englannin Moskovan suurlähettilään Crippsin kanssa. Lopuksi Paasikivi sanoi, että Suomen hallituksen mielestä Neuvostoliiton hallituksen, suurvaltana, tulee keskustella muiden suurvaltojen (Englanti, Saksa) kanssa. Paasikivi sanoi, että Suomen hallituksen mielestä Englannin Helsingin lähettilään tieto on ratkaiseva ja siksi toimilupa-asiaa ei voi ratkaista. — Sellaisen vastauksen emme voi katsoa olevan tyydyttävän. Tämän kysymyksen ratkaisu on täysin Suomen hallituksella. Viittaus lähettilääseen ja siihen, että Suomen lakien mukaan asiaa ei voi Suomen puolelta ratkaista, on epäuskottava. Tämä ei ole yksityistä keskustelua vaan valtiollinen asia, joka riippuu täysin Suomen hallituksesta. Viime kerralla kerroin Paasikivelle, että Verekerin ilmoitus ei vastaa todellisuutta ja että Englannin hallitus on vahvistanut suostumuksensa toimilupien siirtoon SNTL:lle vaikkakin väliaikaiselta pohjalta. Mutta tätä varausta ei näissä oloissa tarvitse ottaa huomioon. On välttämätöntä päättää nykyinen sopimus ja solmia uusi sopimus kanssamme. Sanoin lopuksi Paasikivelle, että tämä kysymys tulee hoitaa heti ja lopullisesti, byrokratia on lopetettava ja käytännön toimiin tulee heti ryhtyä. Vaatimuksemme ovat selvät, vaadin myönteistä vastausta ja käytännön toimia toimiluvan siirtämiseksi. Sanoin lopuksi, että jos asiaa ei lähipäivinä ratkaista, tulemme reagoimaan siihen asianmukaisella tavalla. Paasikivi sanoi, että hän saattaa tämän hallitusten tietoon ja antaa heti vastauksen. — Sitten Paasikivi kysyi minulta, tunnenko Suomen lähetystön muistion 1. marraskuulta Vuoksen vedenpinnan säätelystä ja Enson vesivoimalaitoksen rakentamisesta. Vastasin, etten tunne tätä. — Lopuksi Paasikivi kysyi minulta, tunnenko Suomen ehdotusta sopimukseksi toimenpiteistä rajavälikohtausten ehkäisemiseksi. Vastasin, että tätä ehdotusta en ole ehtinyt hankkimaan.
Paasikiven sähke ulkoministeriölle 12.11.1940.
12. marrask.1940
SNTL:n Kansankomisaarien neuvoston puheenjohtajan ja Neuvostoliiton ulkoasiain kansankomissaarin V.M. Molotovin keskustelu Saksan valtakunnankansleri A. Hitlerin kanssa
Saksan ulkoministeriön muistio tästä keskustelusta
13. marrask.1940
SNTL:n Kansankomisaarien neuvoston puheenjohtajan ja Neuvostoliiton ulkoasiain kansankomissaarin V.M. Molotovin keskustelu Saksan Neuvostoliiton suurlähettilään F. Schulenburgin kanssa
- Schulenburg totesi, että hän haluaisi sanoa Ribbentropin puolesta muutaman sanan Suomea koskien säästääkseen aikaa keskusteluissa führerin kanssa — Neuvostoliiton oikeudet Suomea kohtaan ovat täysin voimassa. Ne eivät sisällä aluevaatimuksia. Molotov: Poliittisesti Saksan puolelta toivotaan selvyyttä Suomen kysymyksessä. Jos Saksa katsoo, että sillä on tarve uudistaa tai muuttaa viime vuoden sopimustamme, haluaisimme, sanoo tov. Molotov, tietää, haluaako Saksa pitää kaiken pöytäkirjassa sanotun, jotka niin Saksa kuin SNTL on pitänyt, poislukien tämän kysymyksen, jota ei ole ratkaistu. Vaikka olemmekin tyytyväisiä rauhansopimukseen Suomen kanssa, asia ei voi rajoittua sopimukseen. On tärkeää, että se on täytetty. Näemme Suomen hallituksen taholta horjuvuutta. Tämä horjuvuus ilmenee iskulauseina "ei ole suomalainen, jos tyytyy rauhansopimukseen 12. maaliskuuta 1940". Tällaisessa tilanteessa tulee olla varuillaan eikä luottaa paperiin. Lähettilään lausunnoista hän, tov. Molotov, voi havaita, että Saksa vahvistaa, että Suomi kuuluu SNTL:n etupiiriin. Hän, tov. Molotov, toivoo, että Saksan hallitus tekee asiasta käytännölliset johtopäätökset.
13. marrask.1940
Kommunikea SNTL:n Kansankomisaarien neuvoston puheenjohtajan ja Neuvostoliiton ulkoasiain kansankomissaarin V.M. Molotovin neuvotteluista Saksan hallituksen johtomiesten kanssa
- Berliinin vierailunsa aikana 12-13.11. tänä vuonna Kansankomissarien neuvoston puheenjohtaja V.M. Molotov tapasi valtakunnankansleri A. Hitlerin ja ulkoministeri herra von Ribbentropin. Mielipiteiden vaihto sujui molemmin puolisen luottamuksen ilmapiirissä ja yhteisymmärryksen luomiseksi kaikissa tärkeissä SNTL:ää ja Saksaa kiinnostavissa kysymyksissä. V.M. Molotovilla oli myös keskusteluja valtakunnanmarsalkka herra Göringin sekä herra Hitlerin sijaisen kansallissosialistisessa puolueessa herra Hessin kanssa. Marraskuun 14:n päivän aamulla Kansalliskomissaarien neuvoston puheenjohtaja ja ulkoasian kansankomissaari V.M. Molotov lähti Moskovaan.
14. marrask.1940**
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaarin ensimmäisen sijaisen A.J. Vyshinskin keskustelu Iso-Britannian Neuvostoliiton lähettilään R.S. Crippsin kanssa
- (Suomea koskeva osuus:) Cripps sanoi, että hän saapui kolmessa asiassa: — 3) Suomen hallitus on tiedustellut Englannin hallitukselta, mikä on sen asenne Petsamon nikkelitoimiluvan siirtoon tai neuvostoliittolais-suomalaiseen sekayhtiöön. Cripps vahvistaa aikaisemman lausumansa, mutta korostaa, että Britannian hallituksen myönteinen kanta tähän kysymykseen on mahdollinen, jos neuvostohallituksen puolelta annetaan vakuutus kahden ehdon noudattamisesta: nikkeli ei päädy saksalaisille; toimiluvan siirto on tilapäinen sodan loppumiseen saakka. Neuvostohallituksen suostuessa näihin ehtoihin, Englannin hallitus on valmis kaikkeen mahdolliseen apuun toimiluvan siirrossa tai sekayhtiön perustamisessa. — 3) Petsamon toimilupaa koskien vastasin Crippsille, että hänen lausumansa eroaa hänen aiemmin tiedottamastaan Britannian hallituksen lausunnosta, jonka toimitan hallituksellemme, mutta henkilökohtaisesti epäilen, ettei ehtoja hyväksytä. Korostin erityisesti, että puhe ei ole Britannian hallituksen myötävaikutuksesta vaan suostumuksesta, johon kuten olen lähettilään vastauksesta ymmärtänyt, Cripps on nyt tuonut uusia ehtoja. Cripps puolestaan vastasi, että näillä ehdoilla Britannian hallitus on vihdoinkin valmis painostamaan Suomen hallitusta siirtämään toimiluvan SNTL:lle.
19. marrask.1940
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin keskustelu Suomen tasavallan Neuvostoliiton lähettilään J. Paasikiven kanssa
- Tov. Molotov totesi, että kaikki esteet myönteiselle ratkaisulle nikkelitoimilupien siirrossa ovat yksinomaan Suomen hallituksen luomia. Suomen hallituksen viittaukset Englantiin ja Saksaan eivät ole aiheellisia. Berliinin matkan aikana Saksan hallituksen puolelta sanottiin tov. Molotoville, että sen lisäksi, että Saksa ei ole poliittisesti kiinnostunut Suomesta, myös se, että Saksa luopuu nikkelitoimiluvasta, ja mikä todellakin on vain Saksan heinäkuun kannanoton toistoa. Mitä Englantiin tulee, tov. Molotov sanoi, että tänään keskusteluissa Vyshinskin kanssa Cripps vahvisti uudelleen Englannin hallituksen tilapäisen suostumisen sopimuksen siirtoon Neuvostoliitolle, mutta Englanti ei halua nikkelin menevän Saksalle. Suomen hallituksen käsittämätön käyttäytyminen kannanoton suhteen, varsinkin kun olen siitä jo varoittanut, ei anna odottaa mitään. Kuten tunnettua, lähettiläs lupasi jo heinäkuussa kiirehtiä vastausta, mutta mitään myönteistä vastausta ei tähän päivään mennessä ole saatu. Vedämme tästä johtopäätöksen, että Suomen hallitus koettelee kärsivällisyyttämme, mutta kaikella kärsivällisyydellä on kuitenkin loppunsa. Tällä pohjalla tov. Molotov neuvoo Suomen hallitusta lopettamaan juonet yrittää byrokratialla olla ratkaisematta toimiluvan siirtoa Neuvostoliitolle ja ratkaisemaan ydinkysymys välittömällä vastauksella. — Paasikivi yritti jälleen viitata Englantiin ja kieltoon toimittaa malmia Saksalle ja Suomen lakeihin, jotka vaativat englantilais-kanadalaisen trustin suostumuksen toiminnan lopettamiseksi ja että tuota suostumusta ei ole. Paasikivi huomautti kuitenkin, että Suomen hallitus voi noudattaa Vyshinskin neuvoa erikoislain laatimiseksi toimiluvan lopettamiseksi. — Molotov vahvisti tämän hyödyllisyyden ja sitä paitsi Paasikivi viittasi Englannin hallituksen suostumukseen ja asiankuulumattomiin viittauksiinsa trustia koskien. Malmin toimittamistakoskien tov. Molotov sanoi, että tämän kysymyksen ratkaisee Suomen hallitus, jolla on se oikeus, mutta neuvostohallitus tavoittelee vain 50 % ja tänä vuonna vain 40 %. Jos Suomen hallitus pitää mukavampana, se voi tietysti myydä - kuten sillä on oikeus - kaiken malmin Neuvostoliitolle - jolloin kysymys miten ja kenelle malmia toimitetaan jää Suomen hallitukselta pois. Tämän jälkeen Paasikivi yritti tarttua siihen, että Englannin hallitus myöntyy vain tilapäiseen toimiluvan siirtoon ja että tämä muka mutkistaa kysymyksen ratkaisua. Siihen tov. Molotov sanoi: "Hyvä, allekirjoitetaan tänään väliaikainen sopimus nikkelitoimiluvan siirrosta Neuvostoliitolle sodan ajaksi, ja koko nikkelin myynnistä meille, ja kokonaan meidän huolemme on, kuinka tätä nikkeliä hyväksikäytetään." — Vastauksena tähän Paasikivi mutisi epäselvästi, että on muka uusi kysymyksen asettelu ja hän raportoi tästä, Helsinkiin. — Poistuessa Paasikivi kysyi, onko voimassa neuvostoliittolais-suomalaista yhteisyhtiötä koskevaa ehdotusta. Toveri Molotov vastasi myöntävästi.
Paasikiven sähke ulkoministeriölle 20.11.1940.
19. marrask.1940
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin keskustelu Saksan Neuvostoliiton suurlähettilään F. Schulenburgin kanssa (osa)
- (Petsamon nikkeli, ei tiivistelmää tässä)
25. marrask.1940
Saksan Moskovan suurlähettilään F. Schulenburgin viesti neuvostohallitukselta Saksan ulkoministeri von Ribbentropille
- [Neljän vallan sopimus hyväksytään] mikäli saksalaiset joukot viivytyksettä vedetään pois Suomesta, mikä vuoden 1939 sopimuksen mukaan kuuluu Neuvostoliiton vaikutuspiiriin. Samalla Neuvostoliitto sitoutuu varmistamaan ystävälliset suhteet Suomeen sekä suojaamaan Saksan taloudelliset edut (puun ja nikkelin vienti) Suomessa.
25. marrask.1940
SNTL:n täysivaltaisen edustajan Suomen tasavallassa poliittisesta kirjoitelmasta Neuvostoliiton ulkoasian kansankomissariaatille
- Aikaisempi Suomen ulkopolitiikka suuntautui Englantiin, jonka vaikutus maan niin taloudellisessa kuin poliittisessa elämässä on ollut varsin vahva, niin nyt, muuttuneesta tilanteesta kuin voimatasapainon muuttuessa lännessä johtuen, Suomi on kurssilla kohti Saksaa mutta ei samaan aikaan halua katkaista suhteita Englantiin, joka kontrolloi Suomen ulospääsyä pohjoisessa. — Saksan taloudellinen vaikutus Suomeen, joka on kytköksissä poliittiseen painostukseen, heijastui saksalaisten joukkojen kauttakulun ehtoihin Suomessa. — Kasvanut propaganda Saksan puolesta, fasistihallinnon ylistely, lakeijamainen saksalaisten liehakointi, halu "liittää" Suomi Saksan yleiseen vaikutuspiiriin, myöhästymistä peläten, ovat tavoitteena turvan saamiseksi Saksasta. Saksalaisten joukko-osastojen saapuminen Vaasan, Oulun ja Rovaniemen kaupunkeihin, asekuljetusten vahvistaminen, keskittämällä ne Suomen arimpiin osiin kuten myös polttainevarastojen perustaminen, lentokenttien laajentaminen, aseapu ovat hintana Suomen hallitseville piireille niiden vakavalle Saksan tuelle. — Saksalaisten joukkojen saapuminen voimistaa taantumuksellisten piirien neuvostovastaista toimintaa ja revanssimielialoja sotaväessä. Massivinen neuvostovastaisen kirjallisuuden julkaiseminen, kaikenlaisten sotilaallisten suojeluskuntaorganisaatioiden perustaminen, kasvava rauhan ja ystävyyden seuran jäsenten vainoaminen ja lopuksi, vuosien 1939/40 sodassa menehtyneiden palkitseminen kaikenlaisilla "kunnianosoituksilla" todistavat hallitsevien piirien vihamielisyydestä SNTL:ää vastaan. — Yksipuolinen suuntautuminen Saksan suuntaan ei ole suosiossa laajoissa kansalaispiireissä, koska se perusteiltaan johtaa samaan taloudelliseen ja poliittiseen orjuuteen, jota työtätekevät saivat kokea sotaan mennessä. — Rauhan ja ystävyyden seuran armeija, jonka voima kasvaa joka päivä, oppositiomielialan kasvu sosialidemokraattien, ammattiliittojen jne. piirissä ovat osoituksena vahvasta liikkeestä nykyistä taantumuksellista hallintoa vastaan ja lähentymisestä Neuvostoliittoa kohtaan rauhan ja levollisten olojen tuojana.
27. marrask.1940
Paasikiven sähke komissaari Molotovin ilmoituksesta 6.12.1940 Suomen ulkopolitiikan alistamista Ruotsille koskien
Toinen sähke Suomen presidentinvaaleja koskien. Aiempi viittaus 28.9.1940.
7. jouluk.1940 (s)
SNTL:n täysivaltaisen edustajan Saksassa V.G. Dekanozovin keskustelu Saksan ulkoministeri J. Ribbentropin kanssa
- (Suomea koskien:) Pyysin häneltä (Ribbentropilta) lupaa keskustella asiasta, jolle hallitukseni haluaa kiinnittää huomiota. Tukholman lähettiläältämme on saapunut raportti, että Suomen ja Ruotsin välillä on valmisteilla sopimus Suomen ulkopolitiikasta. Kysyin Ribbentropilta, onko hän tietoinen asiasta ja mikä on Saksan hallituksen kanta. Lisäsin, että neuvostohallituksen kanta on erittäin kielteinen. Mainitsin, että Neuvostoliiton-Suomen sopimuksella 12.3.1940 neuvostohallitus katsoo, että kysymys on itsenäisestä Suomen valtiosta, joka toteuttaa sen ehdot eikä vasallivaltio, jonka ulkopolitiikka on alistettu jollekin kolmannelle valtiolle. Ribbentrop vastasi tähän, ettei ole tietoinen tästä eikä usko sellaista olevan valmisteilla. Ruotsissa voi kuulla sellaista, mutta emme voi olettaa, että Suomella ja Ruotsilla on vakavia aikomuksia sopia sellaisesta. Minun täytyy lisätä, että Kollontain mukaan hän on ymmärtänyt keskustelemiensa henkilöiden kanssa, että tarkoituksena on vapauttaa Suomi Saksan vaikutuksesta. Sanoin, että hallitukseni on vahvasti tällaista vastaan. Ribbentrop ei sellaiseen usko. Tosin ruotsalaiset ja suomalaiset ovat veljeskansoja, ja sellaista ajattelua voi esiintyä, mutta tietoa ei ole kantautunut.
12. jouluk. 1940
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaarin ensimmäisen sijaisen A.J. Vyshinskin keskustelu Suomen tasavallan Neuvostoliiton lähettilään J. Paasikiven kanssa
- Pyysin klo 20 luokseni Paasikiven ja ojensin hänelle muistion Kantalahti-Kemijärvi rautatien rakentamiskysymyksestä. Minulle on kerrottu, että neuvostopuolella on rautatie rakennettu SNTL:n ja Suomen valtionrajalle. Sillä välin Suomen puolella ei ole rakennettu kilometriäkään tätä rautatietä. Kiinnittäen tähän Paasikiven huomiota, pyysin häntä tiedottamaan Helsinkiin, että Ulkoasiain kansankomissariaatti vaatii pikaista rautatierakentamisen valmistumista Suomen puolella. Paasikivi yritti torjua välittämäni tiedon, todeten, että Suomen puolella ei ainoatakaan tietä ole rakennettu tällä nopeudella. Vastasin Paasikivelle, että väite perustuu Suomen ulkoministeriön täysivaltaiselle edustajallemme antamaan tietoon. Paasikivi oli hieman kiusaantunut saadessaan tietää, että nojaa Ulkoministeriöstä saatuun viralliseen tietoon ja oli pakotettu julistamaan, että hän välittää lausuntoni Helsinkiin. Paasikivi lupasi vaikuttaa rakentamisen kiihdyttämiseksi. — Keskustelun lopuksi Paasikivi ojensi minulle pastori Reino Juleninia koskevan muistion, joka oli pidätetty 23.6. Narvassa. Paasikivi pyysi kiiruhtamaan pastorin toimittamista Suomeen. Lupasin tarkistaa asian ja antaa vastauksen nopeasti. (Liitemuistiota ei referoitu)
Ulkoministeri Wittingin selonteko Neuvostoliiton lähettiläs Zotoville 3.12.1940.
Ulkoasiain kansankomissariaatin muistio 18.12.1940 (ote).
18. jouluk. 1940
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin keskustelu Suomen tasavallan Neuvostoliiton lähettilään J.K. Paasikiven kanssa
- Aluksi tov. Molotov lausua hämmästyksensä siitä, ettei hänen lausuntonsa 6.12. ole saanut vastausta ei Suomen eikä Ruotsin hallitukselta eikä Suomen hallitus ole vastausta tähän mennessä antanut. Tov. Molotov tiedusteli, eikö tämä osoita, että Suomen politiikka on alisteinen Tukholmalle? — Paasikivi vastasi, että hän sai jo kolmantena päivänä vastauksen Suomen hallitukselta ja pyysi tov. Molotovin audienssia. Mutta kun hän kuuli, että tätä kysymystä oli jo Assarsson käsitellyt, hän ei pyytänyt audienssia, koska asia oli Suomelle ja Ruotsille yhteinen. Paasikivi luki sitten Suomen hallituksen vastauksen: "Tietojemme mukaan Ruotsin ulkoministeri Güntherin lausumaa Kollontaille, SNTL:n lähettiläälle Tukholmassa koskee jonkinlainen väärinkäsitys. Günther sanoi 27.11. että Ruotsin aloitteesta on nostettu esiin mahdollisuus läheisempään yhteistyöhön puolustus- ja ulkopolitiikan koordinoinnin pohjalta. Suomen Tukholman lähettiläs Wasastjerna kertoi Kollontaille, että mahdollisuutta Suomen ja Ruotsin puolueettomuuteen tutkitaan. Tämä ei merkitse, että Suomen ulkopolitiikan johto on alisteinen Tukholmalle. Suomen ulkoisiin sitoumuksiin tämä ei vaikuta vähäisimmässäkään määrin ja mahdollinen yhteistyö Ruotsin kanssa tapahtuu Moskovan rauhan 12.3.1940 pohjalta. Haluamme korostaa, että ulkopoliittisen yhteistyömme Ruotsin kanssa ensimmäinen premissi on nykyisten rajojen säilyttäminen. Güntherin lausuma Kollontaille osoittaa myös halua välttää salailua. Päin vastoin, Neuvostoliittoa informoidaan." — Tähän tov. Molotov sanoi, että Suomen hallituksen vastaus ei muuta neuvostohallituksen asennetta, minkä tov. Molotov totesi keskustelussa Paasikiven kanssa 6.12. Tov. Molotov lisäsi, että maaliskuussa SNTL:n Korkeimman neuvoston istunnossa todettiin, että sotilasliitto Suomen, Ruotsin ja Norjan kesken on SNTL:n ja Suomen välisen rauhansopimuksen vastaista. Nyt nähdään, että näitä suunnitelmia ei vain hylätty vaan esille tuli mahdollisuus alistaa Suomen ulkopolitiikka Tukholmalle. Lausunnossa 6.12. neuvostohallitus totesi selkeästi, että Suomen ulkopolitiikan alistaminen Tukholmalle on rauhansopimuksen mitätointiä ja Suomi on siirtymässä vasallivaltioksi, jolta kielletään vastuu sopimuksen toteuttamisessa. Neuvostohallitus on lausunut kantansa Suomen hallitukselle ja kuten tov. Molotov lausui 6.12. se ei ole vain paperilappunen vaan vakava varoitus. — Sitten tov. Molotov sanoi, että Assarssonin lausuma osoittaa, että Ruotsin hallitus uskoo, ettei Saksan hallituksella ole mitään näiden suunnitelmien toteuttamista vastaan. Tov. Molotov kysyy, eikö Saksa ole osallistunut näihin neuvotteluihin ja eikö Suomen hallitus ole saanut tästä lausuntoa Ruotsin hallitukselta? — Paasikivi vastasi tähän, ettei tiedä, mutta ei usko että Suomen hallitus olisi kääntynyt saksalaisten puoleen. Tov. Molotov kysyi Paasikiveltä, tietääkö hän, että Suomen hallitus olisi selvillä Englannin tai Amerikan asenteesta Ruotsin ja Suomen suunnitelmien suhteen? Paasikivi vastasi, ettei tiedä. Samalla Paasikivi kysyi, että jos näillä valtioilla ei ole mitään asiaa vastaan, vastustaisiko neuvostohallitus silloin? Tov. Molotov vastasi, että hän on tietoinen noiden valtioiden asenteesta, joista toisella on suora yhteys Ruotsin hallitukseen. Mitä SNTL:oon tulee, hän on ilmoittanut näkemyksensä ja arvionsa 6.12. Paasikivi väitti, että Suomen ja Ruotsin ulkopolitiikan koordinoinnilla Suomen hallitus pyrkii turvaamaan status quon, mutta näyttää siltä, että nämä vallat suhtautuvat siihen kielteisesti. Tähän tov. Molotov totesi, että suunnitelmat muuttaisivat status quota ja ovat rauhansopimuksen 12.3. vastaisia. — Vastauksena Paasikivi totesi, että rauhansopimus on pantu täysin täytäntöön. Tov. Molotov korosti, että valitettavasti rauhansopimusta ei ole vielä täysin toteutettu. Esimerkiksi tähän mennessä ei ole rautatietä Suomen alueelle. Tässä yhteydessä tov. Molotov pyysi Paasikiveä ilmoittamaan rakennustyöstä. Paasikivi lupasi tehdä näin lähipäivinä.
Ulkoministeriön sähke 11.12.1940 Paasikivelle. Paasikiven sähke ulkoministeriölle 18.12. Toinen sähke ulkoministeriölle 19.12.
Ulkoasioiden kansankomissariaatin muistio Paasikivelle Sallan rataa koskien 18.12.
18. jouluk. 1940
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaarin ensimmäisen sijaisen A.J. Vyshinskin keskustelu Suomen tasavallan Neuvostoliiton lähettilään J.K. Paasikiven kanssa
- Otin vastaan klo 21 Paasikiven, joka saapui omasta aloitteestaan. Paasikivi ojensi minulle 1) muistion Suomen hallituksen toiveesta sopia SNTL:n ja Suomen välille puutavaran uittosopimus. Muistion kanssa Paasikivi luovutti luonnoksen sopimukseksi. 2) Kaksi muistiota lentoyhteyden perustamiseksi sopimusteitse SNTL:n ja Suomen välille. Myös tässä Paasikivi luovutti hyväksymisluonnoksen. 3) Muistion Suomen puolen suostumuksesta myydä Neuvostoliitolle puutavaraa, joka sijaitsee SNTL:lle luovutetun Vuoksi-joen redillä (?). — Lupasin tutkia Suomen esittämiä asioita ja palata asiaan nopeasti. Paasikivi ojensi minulle V.M. Molotoville osoitetun kutsun Neuvostoliitolle osallistua Itämeren geodeettisen komission työhön. Suullisesti Paasikivi ilmoitti, että Suomen hallitus suostunut neuvostohallituksen toivomukseen varakonsulaatin avaamiseen Rovaniemellä. Paasikivi huomautti, että Suomen hallitus odottaa samanlaista positiivista ratkaisua kysymykseen Suomen konsulaatin avaamiseen Leningradissa. Kiitin Paasikiveä Suomen hallituksen myöntymisen esittämisestä Rovaniemen varakonsulaatin avaamisessa. Lupasin samalla kiirehtiä Suomen konsulaatin avaamista Leningradissa. — Ojensin sitten Paasikivelle muistion neuvostoviranomaisten suostumisesta Suomen kansalaisten Gefwertin ja Julosen luovutukseen. — Keskustelun päätteeksi kiinnitin Paasikiven huomiota tarpeeseen nopeuttaa Suomen vastausta Petsamon nikkelikaivosten hyödyntämiseen neuvostoliittolais-suomalaisesssa sekayhtiössä. Korostin, että Suomen valtuuskunnan poistumisesta Moskovasta on kulunut 6 päivää, mutta vastausta ei ole vielä saatu. Paasikivi arveli, että syynä ovat Suomen presidentinvaalit ja joulun aika. Paasikivi lupasi kiirehtiä asiaa ja että hänen tietojensa mukaan valtuuskunta palaa Moskovaan heti tammikuun 1. päivän jälkeen. — Kerroin sitten Paasikivelle, että lähteitteni mukaan, Suomen poliisiviranomaiset ovat saaneet aikaan täysin hyväksymättömän poliisikäytännön, väitteenä lähettilään turvallisuus, jolla työntekijämme eristetään ulkomaailmasta ja yhteiskuntapiireistä. Suomen poliisi terrorisoi neuvostolähetystön kävijöitä, altistaen heidät kaikenlaisille poliisin ikävyyksille. Lähettiläs Zotov sanoi tästä jo aikaisemmin Wittingille, mutta tilanne ei ole muuttunut paremmaksi. Sanoin Paasikivelle, että sellaiset ohjeet lähettilään kohtelusta eivät voi jatkua, jos Suomen viranomaiset eivät halua huonontaa suhteita Neuvostoliittoon. Vaadin tällaisen asiantilan lopettamista. Kuultuani lausuntoni Paasikivi lupasi välittömästi saattaa tämän asian hallituksensa tietoon. Paasikivi ilmaisi hämmästyksensä siitä mitä sanoin ja lupasi puolestaan ryhtyä tarpeellisiin toimiin osoitettujen epänormaalien toimien poistamiseksi.
Ulkoministeri Wittingin asiaa koskeva nootti ministeri Zotoville 21.12.1940
30. jouluk. 1940


*= julkaistu vain vuoden 1946 kokoelmassa, **= julkaistu 1946 ja myöhemmin, (*)= julkaistu tapahtuma-aikana, (ei merkintää)= julkaistu 1990-1998. (s) Suomen sinivalkoinen kirja.

Pääasialliset dokumenttien lähteet : 1) Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean korkein puoluekoulu. SNTL:n ulkopolitiikka. Dokumenttikokoelma. Osa IV. Moskova 1946. — 2) Venäjän Federaation ulkoministeriö. Ulkopolitiikan dokumentteja. 1939 XII:2. Moskova 1992. — 3) Sama. Ulkopolitiikan dokumentteja 1940—22. kesäkuuta 1941. XXIII:1. Moskova 1995. — 4) Sama. Ulkopolitiikan dokumentteja 1940—22. kesäkuuta 1941. XXIII:2. Moskova 1998. 5) [Suomen] ulkoasiainministeriön julkaisuja. Suomen sinivalkoinen kirja II. Neuvostoliiton suhtautuminen Suomeen Moskovan rauhan jälkeen. Helsinki 1941.

Muut lähteet on mainittu ko. dokumentin varsinaisen käännöksen tai venäjänkielisen tekstin ohessa.

Talvisodan dokumentteja on julkaistu Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuslaitoksen sivulla Tuntematon talvisota artikkeleissa L. Kolodnikova: Erinäisiä asiakirjoja ja Puuttuvat dokumentit. NKVD:n tiedusteluraportteja on julkaistu sivulla mainitussa kirjassa Tuntematon talvisota.


Niiden dokumenttien, joita ei ole julkaistu täydellisinä käännöksinä, tiivistelmät on laadittu Googlen koneelliseen käännökseen nojautuen. Laatija Pauli Kruhse. Arvoisia lukijoita pyydetään ystävällisesti oikaisemaan sivujen ylläpitäjälle havaitsemansa virheellisyydet.

To the Winter War | Talvisota | Vinterkriget

Main history page | Historiasivut | Historiasidorna