Sivuja päivitetty 20.5.2016

Suomen historian dokumentteja

Innehållsförteckning på svenska Contents in English        Dokumentteja muutettu 2-3 kk:n sisällä.
Tekstidokumentin kieli on muu kuin suomi.


Ruotsin vallan aika n. 1200-1809
Frans Ferdinand, Sarajewo, 1914
Helsinki ruotsinvallan loppuaikana 1803.
Krigsmuseet, Tukholma.
Paavi Aleksanteri III:n kirje Upsalan arkkipiispalle ja jaarli Guttormille 9.9.vuonna 1165...1181. Rakentamalla linnoituksia voidaan estää suomalaisten luopuminen kristillisestä uskosta (latinaksi).
Paavi Innocentius IV:n suojelukirje kristillistä uskoa tunnustaville Suomessa 27.8.1247
Kuningas Birger Maununpojan suojelukirje Karjalan naisille 1.10.1316.
Mikael Agricola julkaisi Uuden Testamentin suomennettuna 1548. Ohessa on ote Luukkaan evankeliumista (jouluevankeliumi). - Martin Lutherin suosituskirje mm. Mikael Agricolasta Ruotsin kuninkaalle 20.4.1539 latinaksi ja ruotsiksi. Koko Uusi Testamentti (pdf, 155 MB, Kansalliskirjasto)
Georg Northin lyhyt kuvaus Suomesta vuodelta 1561. (Englanniksi)
Täyssinän rauhansopimus 18.5.1595. Sopimuksessa ja sitä seuraavissa rajankäynneissä määritettiin Suomen itäraja eteläisen Suomen osalta tarkasti. Pohjoisessa sen todettiin päättyvänJäämereen. Viron ensi kerran v. 1561 tapahtunut siirtyminen Ruotsin alaisuuteen tunnustettiin.
Kuningas Kustaa Adolfin vahvistuskirja maapäivien koollekutsumisesta Helsinkiin v. 1616, marrask. 1615. (ruotsiksi)
Stolbovan rauhansopimus ja Ruotsin suurvalta-ajan alku 27.2.1617. (ruotsiksi)
Åbo Akademin perustamiskirja 26.3.1640 (alkuperäisteksti ja vuoden 1899 versio ruotsiksi). Yliopisto siirtyi Turun palon jälkeen 1827 Helsinkiin ja muutti nimensä Keisarilliseksi Aleksanterin yliopistoksi.
Geographisch Delineation öffver näst omliggiande Bijar wedh Helsingfors stadh. Ensimmäinen tunnettu Helsinkiä ja ympäristöä kuvaava kartta 1640-luvulta.
1662. Ensimmäinen painettu kartta Suomen suuriruhtinaskunnasta. Julkaisija alankomaalainen kartankustantaja Joan Bleau. Kartta pohjautuu ruotsalaisen Anders Buren (Andreas Bureus) kartta-aineistoon. (Fredriksonin karttakokoelma, Jyväskylän yliopisto)
Kenraalikuvernööri Carl Nierothin kirje ruton vastustamisesta 29.10.1710.
Uudenkaupungin rauhansopimus 30.8.1721. Tukholmassa painettu sopimusteksti (ruotsiksi, saksaksi (näillä sivuilla) ja venäjäksi (Hronos)). Rajan eteläosan kulkua: Hamina-Virolahti ja Virolahti-Viipuri (Krigsarkivet, Tukholma).
Everstiluutnantti L. Gründelin selostus Kajaanin linnasta 15.4.1724 (ruotsiksi).
Ranskan tiedeakatemian lähettämä Moreau de Maupertuis'n retkikunta mittasi 1736 Tornionjokilaaksossa maapallon geodeettisia suhteita.
Turun rauhassa 7.8.1743 itäraja läheni Kymijoelle. Ruotsin puolustuksen vahvistamiseksi aloitettiin 1748 Suomenlinnan (Viaporin) merilinnoituksen rakentaminen. (Suomenlinnan hoitokunta). Augustin Ehrensvärdin hautamonumentti linnoituksessa.
Turun kaupungin taloudellisten olojen kuvaus. Niclas Wasströmin väitöskirja vuodelta 1749 (ruotsiksi, Kansalliskirjasto, Doria verkkopalvelu).
Kansallinen voitto. Anders Chydeniuksen tutkielma vuodelta 1765. Se on osin vastauksena hänen kirjansa "Källan Til Rikets Wan-Magt" (Valtakunnan voimattomuuden lähde) aiheuttamaan polemiikkiin. (Project Runeberg)
Kuninkaallisen Maj:tin ja Waltakunnan Säätyjen wahwistama Hallitusmuoto, Annettu Tukholmassa 21 p:nä Elokuuta 1772.
Kuning:sen Maj:tin Sota-Artikelit (Sotaväen rikoslaki) Hänen Sotajoukollens Maalla ja Merellä. Annetut Stockholmin Linnasa sinä 31 päiwänä Maalis-Kuusa 1798. Suomenkielinen käännös vuodelta 1800.
St. Barthélemy. Ruotsin Länsi-Intian siirtomaan historiaa.
Postinkuljettaja Wiraan-Kirja vuodelta 1804. Sivulta selviää, mistä hokema "pois, pois, postin tieltä, ..." johtuu.
Kunink. Maj:in Armollinen Julistus Viaporin Linnoituksen Siirtymisen vuoksi 6.5.1808.

alkuun Venäjän vallan aika 1809-1917
Aleksanteri I
Aleksanteri I. (1777-1825) Venäjän keisari.
W.L. Borowikowskin (1757-1825)
tekemäksi väitetty maalaus, 1800-l. alku
Deutsches Historisches Museum, Berlin
Salainen liittosopimus Venäjän ja Ranskan välillä 7.7.1807. Britannian sopimus Ruotsille mannermaasulkemuksen haittojen korvaamisesta 8.2.1808 (englanniksi). Venäjän sodanjulistus Ruotsille 10.2.1808 (ranskaksi). Venäjän armeijan ylipäällikön kehoitus (julistus) suomalaisille vastarinnasta luopumiseen (ruotsiksi) 22.2.1808. Aleksanteri I:n julistus (senaikaisella suomella) Euroopan hallituksille Suomen liittämisestä Venäjän valtakuntaan 28.3.1808. Vara-amiraali Cronstedtin Viaporin luovutussopimus 6.4.1808 ((ranskaksi)).Olkijoen aseleposopimus 19.11.1808 (tehty ranskaksi). Sen suomennos (PDF, Raahen kaupunki). Keisari Aleksanteri I:n hallitsijanvakuutus 27.3.1809. Venäjäksi.
Venäjän ja Ruotsin välinen Haminan rauhansopimus 17.9.1809. Alkuperäinen ranskankielinen sopimusteksti. Kartta vuodelta 1809 (Helsingin Yliopiston Kirjasto). Valtakunnanrajan kulku Märketin luodolla.
Aleksanteri I:n 20.11.1811 antama asetus Waihetus- Laina- ja Depositioni-Contorista Suomen Suuren-Ruhtinanmaasa (myöhemmin Suomen Pankki) suomeksi ja ruotsiksi. Venäjäksi.
Suomen tilastollinen vuosikirja 1875
Väentiheys Suomessa 1875. Lähde:
Le Grand-Duché de Finlande. Notice
statistique. Exposition universelle
de 1878 à Paris. Par K.E.F. Ignatius.
Directeur du bureau de statistique.
Hänen Keisarillisen Majesteettinsa julistus 11. joulukuuta 1811 koskien Viipurin kuvernementin liittämistä Suomeen. Alkuperäinen saksaksi.
Suomen valtiokalenteri (ruotsiksi) karkausvuodelle 1812.
Keisarillisen Majesteetin armollinen asetus kiellosta tuoda painokirjoituksia ulkomailta ilman ennakkosensuuria. 2.8.1823.
Venäjän ja Ruotsi-Norjan välinen Lappia koskeva rajasopimus 14.5.1826 norjaksi ja ranskaksi. Kartta (reproducerad i Sverges Traktater, 1896).
Topografisk Öfversigt öfver Finland i boken Finland och dess invånare av Friedr. Rühs. Översättning. Andra Upplagan, tillökt och omarbetad av Adolf Iwar Arwidsson. Stockholm, 1827. (ruotsiksi) Kartta: Helsinki ympäristöineen 1838. Helsingin keskustaa G.A. Kajanuksen kartassa 1863 (1,2 Mb).
Elias Lönnrotin ja muiden aikalaisten 1832-1874 Kainuusta keräämiä kansanrunoja. (Kuhmon Kulttuurikornitsa.) Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustavan kokouksen pöytäkirja 23.2.1831. Elias Lönnrotin Kalevalan nimeämistä koskeva kirje Kuhmosta 12.4.1835.
Venäjän keisarikunnan tilastollinen yhteenveto. Historiantutkija ja myöhemmin yliopiston rehtori Gabriel Reinin (1800-1867) katsaus Keisarikunnan sääty- ja hallintorakenteisiin ja vielä tuolloin voimassa olleeseen maaorjuuteen ("livegna"), keisarihuoneelle myönnettyihin määrärahoihin, maantieteeseen, kauppaan ym. Helsinki, 1838 (ruotsiksi).
Suomen valtiokalenteri (ruotsiksi) karkausvuodelle 1840.
Suurimmat yritykset Suomen teollisuudessa 1844-1974 (pdf, Riitta Hjerppe)
Professori ja kielentutkija Jacob Grimmin kirje Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle 19.12.1845.
Storfurstendömet FINLAND. Ur Lärobok i den äldre och nyare physiska och politiska Geographien. Örebro 1854. (ruotsiksi)
Kalmbergin sotatopografinen kartta 1855-56. Eteläinen Suomi. Ohessa Helsingin, Turun, Tampereen ja Viipurin ympäristö. Alkup. mittakaava 1:100000.
Ahvenanmaan linnoittamattomuutta koskeva sopimus vuoden 1856 päivitetty versio vuodelta 1921. (Finlex). Vuoden 1856 sopimuksen neuvottelijat toteava versio ruotsiksi. Vastaava vuoden 1921 versio ruotsiksi (Ålands kulturstiftelse)
Fredr. Wilh. Pipping: Luettelo Suomeksi präntätyistä kirjoista, kuin myös muutamista muista teoksista, joissa löytyy joku kirjoitus Suomen kielellä, tahi joku johdatus sitä tuntemaan. 1857. (Google-kirjat, 18 + 756 + 12 s. Kopioitavissa sieltä myös PDF-tiedostona, 29 MB)
Suomalaisten suku-nimistä. Aug. Ahlqvistin kirjoitus SUOMI-aikakausikirjassa 1860.
Keisarillisen Majesteetin armollinen asetus passeista 17.6.1862.
Suomen Suuriruhtinaanmaan toisten valtiopäivien avajaisten pöytäkirja 18.9.1863. Päättäjäisten pöytäkirja ja päätösasiakirja 15.4.1864. Valtiopäiväjärjestys 15.4.1869. Ritarihuonejärjestys 21.4.1869.
Kartta 1843
Maanmittaushallituksen 1843 julkaisema
kartta 1:100 000 Helsingin (Helsinge),
Espoon, Kirkkonummen ja Siuntion pitäjistä.
(Kansallisarkisto, digitoitu verkkoaineisto.)
Siestarjoki 1826
Oheisessa Schubertin kartassa
vuodelta 1826 kivääritehtaan aluetta
ei ole vielä erotettu. Pietarin kuvernementin
puolella näkyy myös Redukyl'-Retukylä.
Kotlinin saari (suom. Retusaari),
jolla Kronstadt sijaitsee, kuului aiemmin
Retukylän maihin.
Keisarillisen Majesteetin armollinen kuulutus, koskeva Rajajoen kivääritehtaan eroittamista Suomesta 15.2.1864. Valtiopäivien v. 1882 anomuksen liitekartta Jäämeren rannikkoalueesta (Hakkapeliitta-lehti 1/1933)
Senaatin karttojen Helsingin ympäristöä koskevia lehtiä (osakopioita). Mittaus 1872-73: keskustaa, Viapori, Viikki-Herttoniemi, Kruunuvuoren selkä-Laajasalo, Viherlaakso-Kilo-Mankkaa-Leppävaara, Kaarela-Huopalahti-Tali. Muita kaupunkeja: Turku, Lahti, Tampere. (Kansallisarkisto).
I.J. Inbergin palkittu Suomen rautatie- ja matkailukartta vuodelta 1875.
Kansainwälinen Meteri-Sowinto 1875. Alkuperäinen ranskankielinen sopimusteksti.
Leo Mechelinin puhe (Vanhalla) Ylioppilastalolla Zachris Topeliukselle hänen 70-vuotispäivänään 14.1.1888. Johan Ludvig Runebergin yksityiskirjaston luettelo.
Keisarillisen Majesteetin armollinen käskykirje Suomenmaan kenraalikuvernöörille huolestumisesta, jonka ovat aikaan saattaneet muutamat toimenpiteet, joihin on ryhdytty sitä tarkoitusta varten, että saavutettaisiin likempi yhdistys Suuriruhtinaanmaan ja muitten Wenäjän valtakunnan osien välillä 28.2.1891.
Turun tuomiokirkkoa koskeva katkelma August Ramsayn matkaoppaasta Suomi 1895. Tuomiokirkon kello lyö kaksitoista 12.7.1997 (mp3).
1896. G.W. Edlund: Helsingin albumi. 34 kuvaa Helsingistä. Kartta (Suomen Matkailija-Yhdistys): Helsinki 1897.
Suomenmaan kartta 1898. I. Uschakoffin tarkka paikannimihakemisto ja -kuvaus (maatilat, teollisuuslaitokset, pitäjät, järvet, joet, kanavat jne.). WWW-linkki avaa asianomaisen karttalehden viereiseen ruutuun.
1899 deputation
Keisarillisen Majesteetin armollinen julistuskirja perussäännöksistä koskien niitten lakien valmistamista, tarkastamista ja julkaisemista, joita annetaan Keisarikuntaa varten, Suomen Suuriruhtinaanmaa siihen luettuna 3 p:ltä Helmikuuta 1899.
Senate Square
Senaatintori.
(Suurempi kuva)
Keisarin puheille 13-20.3.1899 pyrkineen kansalaislähetystön jäsenet (Ulrika Juselius). Lähetystössä oli 471 jäsentä 484:stä Suomen kunnasta. Sen mukana oli kansan keskuudesta kahdessa viikossa kerätty n. 520,000 nimeä sisältävä adressi - pyyntö Suomen perustuslaillisten oikeuksien palauttamisesta. Nikolai II ei ottanut lähetystöä Pietarhovissa vastaan.
Pro Finlandia 1899. 1 050:n Euroopan tiedemiehen ja merkkihenkilön adressi Suomen perustuslaillisten oikeuksien puolesta. Selonteko allekirjoittajille 5.7.1899 lähetystön vastaanotosta Pietarissa.
Keisarillisen Majesteetin armollinen käskykirje Suomenmaan kenraalikuvernöörille 8 p:ltä Kesäkuuta 1899 sen levottomuuden tunteesta, minkä Suomen Suuriruhtinaanmaan asevelvollisuuden tulossa oleva muutos sekä tämän vuoden Helmikuun 3 päivänä annetun Julistuskirjan julkaiseminen on synnyttänyt.


1900


kartat
Federleys teckningar
Alexander Federleyn viehättäviä
kuvia 1900-luvun alun Suomesta.
Keisarillisen Majesteetin armollinen julistuskirja venäjänkielen käytäntöön ottamisesta asiain käsittelyssä eräissä Suomen Suuriruhtinaanmaan hallintovirastoissa 20.6.1900.
Maistraatin 26.11.1900 vahvistamat Helsingin sähköraitioteiden liikenteessä noudatettavat järjestyssäännöt.
Leninin kirjoitus Suomen kansan vastalause Münchenissä ilmestyneessä "Iskra"-lehdessä 20.11.1901. Käännös.
Suomen kaupunkien karttoja vuodelta 1902.
Säätytalon päätykolmion otsikkoryhmä paljastettiin 21.11.1903.
Venäläiset sotilastopografiset kartat Helsingin alueesta 1902..1911.
Pöytäkirja pidetty 7 p:nä marrask. 1904 Naisasialiitto Unioonin keskustelukokouksessa naisten valtiollista äänioikeutta varten.
1906. Suurlakon jälkeen suppeassa piirissä heräsi ajatus varustautua sotilaallisen koulutukseen. Tarkoitusta varten perustettiin urheiluseurana Voima-liitto. Santarmit olivat pian selvillä hankkeesta ja seura hajoitettiin vuoden lopulla, osalliset haastettiin oikeuteen, mutta ketään ei kuitenkaan hovioikeudessa tuomittu. Liiton sihteerinä toimi P.K. Mannelin Eero Kalskeen nimellä. Venäjän viranomaiset ja lehdistö kiinnittivät asiaan kyllä huomiota ja A. Rumjantseff julkaisi Pietarissa 1907 pamfletin "Финляндія вооружается!" (Suomi varustautuu!) (sivu kirjasta). Siinä hyökättiin kenraalikuvernööri Gerardia, ministerivaltiosihteeri Langhoffia ja senaattori Leo Mecheliniä vastaan. Kirjasta ilmestyi ilman kääntäjän nimeä myös ruotsinnos Helsingissä. Osaa Kalskeen nimissä julkaistuista kirjoituksista on pidetty väärennöksinä.
Kansan marssi. Sävel Oskar Merikanto, sanat J.H. Erkko (pdf, Helsingin Kaiku, Kuvallinen viikkolehti, N:o 6, 10.2.1906)
Pöytäkirja tehty Suomen Ammattijärjestön perustavassa kokouksessa Tampereella huhtikuun 15, 16 ja 17 p. 1907.
Alexander Federleyn viehättäviä kuvia 1900-luvun alun Suomesta.
Armollinen käsky automobiililiikettä koskevan kansainvälisen liittokirjan vahvistamisesta 12(25).2.1910.
Venäjän Valtakunnanneuvoston ja Valtakunnanduuman hyväksymä Laki niiden Suomea koskevain lakien ja asetusten säätämisen järjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys 17 (30) kesäkuuta 1910. Tällä lailla tosiasiallisesti lakkautettiin Suomen valtiosääntö. Se annettiin ilman Suomen eduskunnan hyväksymistä. Viimeinen keisarin asettama kenraalikuvernööri Seyn. Venäläisen aateliston näkemys: N.N. Korevon esitelmä Venäjän keisarikunnan yhdistetyn aateliston kokouksessa 17/30 p:nä maaliskuuta v. 1910 (Tukholmassa 1912 painatettu käännös)
Venäjän Valtakunnanneuvoston ja Valtakunnanduuman hyväksymä ja keisarin 20.1.1912 vahvistama laki muiden Venäjän alamaisten saattamisesta oikeuksissaan yhdenvertaisiksi Suomen kansalaisten kanssa. Suomen Eduskunta kieltäytyi antamasta siitä Venäjän vuoden v. 1910 laissa todettua pelkkää lausuntoa.
Venäjän ministerineuvoston päätös suomalaisten osanotosta kansainvälisiin rautatiekongresseihin ja kansainvälisiin näyttelyihin 20.1.1912.
Suomen Vakuutus-Vuosikirja 1912. Suomalaisia ja ulkomaalaisia yhtiöitä. 
NIMILUETTELO poliittisista pakolaisista, jotka ovat saapuneet
Venäjän rajalle (Tornioon) junalla 353. Numero 4 on Tukholmasta
saapunut Vladimir Uljanov. Hänen iäkseen oli ilmoitettu 57 vuotta.
No. 9 on Nadezhda Uljanova (Krupskaja) ja no. 11 on Inessa
Armand. Perhe Zinovjev (Radomylski) ovat no:t 26, 24 ja 33.
Saapumispäivä on 2.4.1917 vanhaa lukua. Lähde: Kansallisarkisto.
Digitoitu aineisto. Suomenmaalainen santarmihallinto,
Tornion rautatie- ja vesialueen komendantti.
Korkeimmanomakätisesti allekirjoitettu Armollinen Julistus, Koskeva Suomen Suuriruhtinaanmaan ja sen rannikkovesialueen julistamista sotatilaan 30.7.1914. Armollinen Julistuskirja sodan julistamisesta Venäjän ja Saksan välillä 20.7.(2.8.)1914, Venäjän ja Itävalta-Unkarin välillä 26.7.(8.8.)1914, Venäjän ja Turkin välillä 20.10.(2.11.)1914 ja Armollinen Manifesti sodan julistamisesta Bulgarialle 5(18).10.1915. Seynin uskollisuudenilmaus 4.8.1914. Suomalaisten ilmaisuja sotaponnisteluihin osallistumisesta 1914. Keisarihymni (Bozhe tsarja hrani) Pietarin filharmoninen orkesteri 1915, mp3 (Russian Anthems museum)
Keisarin asettaman, todellisen valtioneuvoksen N.N. Korevon johtaman valmistelukunnan ehdotukset suomalaisten virkamiesten virkarikosten saattamisesta keisarikunnan oikeuslaitoksen ratkaistaviksi, tuomareiden erottamattomuuden uudelleenjärjestämiseksi, syyttäjälaitoksen uudelleenjärjestämiseksi, virastojen kollegiaalisen johdon lakkauttamisesta, oppilaitosten ja Aleksanterin yliopiston, posti- ja lennätinlaitoksen, rautateitten ym. laitosten saattaminen keisarikunnan ministeriöiden alaisiksi  ym. (Helsingin Sanomat 18.11.1914.)
Tampereen Telefooni Luettelo joulukuulta 1914.
Helsingin maa- ja merilinnoitus 1914-17 (John Lagerstedt ja Markku Saari)
Preussin sotaministerin päätös Lockstedtin koulutusosaston perustamisesta 26.8.1915. Helmikuussa alkanut 200:n jääkärin koulutus laajennettiin tällä 2000:een henkeen. Saksaksi. Venäjän Suomen santarmihallinnon päällikön kenraali A.M. Jereminin katsaus jääkäriliikkeen syntyyn Suomessa (pdf, Hakkapeliitta nro 25-26, 1933, ss. 46-47.).Suomenmaalaista santarmiupseeristoa, kuva (Suomen Kuvalehti, n:o 18, 1917)
Eniten verotetut Helsingissä 14.3.1917.
Julistuskirja 2/15 p:ltä maaliskuuta 1917 keisari Nikolai II:n kruunustaluopumisesta.
Väliaikaisen Hallituksen julistuskirja 7/20 p:ltä maaliskuuta 1917 Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiosäännön vakuuttamisesta sekä jälleen saattamisesta täysin toteutetuksi. Venäjäksi.
Suomen Senaatin päätös 21 p:ltä maaliskuuta 1917 entisen keisarin Nikolai II:n ja hänen perheensä jäsenten muotokuvien ym. poistamisesta virkahuoneista.
Laki Suomen korkeimman valtiovallan käyttämisestä (ns. valtalaki) 25.7.1917.
Väliaikaisen hallituksen julistuskirja Suomen eduskunnan hajoittamisesta 31.7.1917.
Suomen Aleksanterin-Yliopiston ohjelma lukuvuodelle 1917-1918.
Lokakuun 2-3. päivän 1917 eduskuntavaaleissa valitun eduskunnan jäsenet, heidän puolueryhmänsä sekä asunto-osoitteensa Helsingissä. (pdf, Eduskunnan kalenteri, 1917)
Stalinin puhe SDP:n edustajakokouksessa Helsingissä 27.11.1917
Suomen Eduskunnan kirjelmä 27 päivänä marraskuuta 1917 maan hallituksen asettamisesta. Venäjäksi. Ilmoitus venäjänkielisen asetuskokoelman päättymisestä 21.12.1917.

alkuunItsenäisyyden aika, 6.12.1917-
Olympische Spiele Berlin 1936
Suomalaiset juoksijat Salminen,
Askola (kuvassa) ja Iso-Hollo Berliinin
olympiakisoissa 1936. Kolmikko sai
10 000 metrin juoksussa kolmoisvoiton.
Kuva: Leni Riefenstal: Schönheit
im olympischen Kampf,
Im Deutschen Verlag, Berlin, 1936.
Eduskunnan 6.12.1917 hyväksymä itsenäisyysjulistus. Senaatintori 6.12.1977. Kansankomissaarien neuvoston tunnustus Suomen itsenäisyydelle 31(18 v.l.).12.1917.

Vuosien 1917-1920 aineistoa: Suomen ja Venäjän suhteet, kansalaissota, kuninkaan valitseminen

Ns. Hyrsylän mutka vuoden 1930
1:100 000 kartassa. Viranomaisten
viivyttelyn takia alue jäi ennen talvisotaa
evakuoimatta. Hyrsylän mutkan ja Suojärven
siviiliväestöä yhteensä 1700 henkeä, vietiin
vankileireille Neuvosto-Karjalaan.
102 henkeä menehtyi leireillä.

Tarton rauhansopimus 1920 (Einar Lukkonen). Välirauhansopimus 13.8.1920 sekä neuvostovenäläisiä kannanottoja "Wapaus"-lehdestä.
Vuonna 1922 annettu laki ulkomaalaisten Suomessa sijaitsevista hoidotta jätetyistä kiinteistöistä. Lähinnä Kannakselle jääneet huvilat siirtyvät viiden vuoden kuluessa valtiolle, jos omistajat eivät tule omaisuuttaan vaatimaan. Tällaisia kiinteistöjä oli yli 2,000.
Pääkaupunkiseudun kartta 1:400000 vuodelta 1923. Kahden lehden yhdistelmä ja rajaus Maanmittaushallituksen toimittamasta Suomen Kartasta, jonka ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1920.
Lyhyt katsaus lentoliikenteeseen Suomessa 1924-1937 Suomen Ylioppilaskuntien Liiton julkaisussa "Suomi - Pohjolan etuvartio" 1937 (englanniksi).
Maanmittaushallituksen julkaisema Suomen pienoiskartta vuodelta 1929 (pdf, 5 MB).
Lapuan liike. Kokoomuspuolueen kannanotto kommunistivaarasta 1929. Talonpoikaismarssi 7.7.1930 (Kuvasivuja teoksesta Talonpoikain marssi, 1930, 1,2,3,4). Arvo Kokko: Lapuan laki. Talonpoikaisliike Suomessa v. 1930 I (Tieto Kustannus Oy, 1930, ss. 1-86) ja ulkomaisia kannanottoja Lapuan liikkeestä (sama teos, ss. 87-100).
Presidentti K.J. Ståhlbergin vaalipuhe Kansallisen Edistyspuolueen vaalikokouksessa 7.9.1930. Presidentti Ståhlbergin kyyditys Helsingistä Joensuuhun 14.10.1930. Eduskunnan puhemiehen Kyösti Kallion tervehdyspuhe presidenttiparin palattua 16.10.1930 ja presidentti Ståhlbergin vastauspuhe.
Neuvostoliitossa käydyn ns. teollisuuspuolueen oikeusjutun asiakirjojen suomenkielisen laitoksen johdanto Suomea koskevine osineen (s.l., [1930]). Inkerin suomenkielisten kollektiivitalouksien pamfletti niihin Suomessa kohdistettua valhepropagandaa vastaan "Totuus Inkerin talonpoikain asiassa" (s.l., [1931]). Boris Spekken matkakuvaus "Suomi tänään" (Leningrad, 1933).
Suomen ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus 21.1.1932 sekä sen jatkamista koskeva pöytäkirja. 7.4.1934. Kuva jatkopöytäkirjan allekirjoittamisesta.
Mäntsälän kapina 27.2.-6.3.1932. Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle 9.3.1932. Kapinallisten julistus Mäntsälässä 28.2., Vihtori Kosolan julistus Hämeenlinnassa 29.2., presidentti Svinhufvudin julistus radioteitse suojeluskuntalaisille 1.3., presidentin käskykirje suojeluskunnille 2.3., presidentin julistus radiossa suojeluskuntalaisille ja kansalaisille 2.3. Kapinallisten lehtikehotus jatkaa kapinaa 3.3. "Ajan Suunnan" päätoimittaja, evl Arne Somersalon selostus Mäntsälän kapinasta (1932) nostetuista syytteistä (pdf, 1 MB).
Helsingin puhelinluettelon No. 55 vuodelta 1937-38 tilaajaohjeet.
Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus ja sen salainen lisäpöytäkirja 23.8.1939. Salaisessa lisäpöytäkirjassa Suomi ja Baltian maat liitettiin Neuvostoliiton etupiiriin siinä tapauksessa, että alueilla, jotka kuuluvat näihin maihin, tapahtuu alueellis-poliittisia uudelleenjärjestelyjä. Saksan historiallisen museon sopimuksia koskevat sivut (saksaksi). Sopimus ja salainen lisäpöytäkirja venäjäksi. Pravdan etusivu 24.8.1939. Molotovin puhe Korkeimmalle neuvostolle 31.8.1939. Saksan ja Neuvostoliiton joukkojen yhteisparaati Brest-Litovskissa 1939. Vuoden 1939 Neuvostoliiton-Saksan hyökkäämättömyyssopimuksen poliittisesta ja oikeudellisesta arvioinnista (Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton kansanedustajien kongressin päätös 24.joulukuuta 1989)
Presidentti Svinhufvudin kalenterimerkintä 30.11.1939
hänen kotonaan Luumäen Kotkaniemessä.
Pravdan, New York Timesin, Dagens Nyheterin
ja Völkischer Beobachterin
etusivut 1.12.1939.
Suomen asema Saksan ja Venäjän välisessä suurvaltapolitiikassa. Dokumentteja ja kannanottoja: Saksan dokumentteja (käännös) | Deutsche Dokumente | Pohjoismaisia dokumentteja (käännös) | Svenska | British diplomatic dispatches | U.S. foreign relation documents. Ajankohdan maailmanpolitiikka Saksan diplomaattikirjeenvaihdon 1939-1941 heijastamana (engl. käännettynä).
Suomi Neuvostoliiton ulkopolitiikassa 1939-1940. Neuvostoliiton ulkoasiain kansankomissariaatin ja muuta dokumenttiaineistoa. Tiivistelmät dokumenttien sisällöstä.
Uusi Suomi 3.9.1939: Olympiakisojen valmistelutöitä ei keskeytetä.

Talvisota 1939-1940

Molotovin selostus Korkeimmalle neuvostolle Neuvostoliiton ulkopolitiikasta 21.10.1939. Pääministeri A. K. Cajanderin puhe Helsingin Messuhallissa 23.11.1939. Pravdassa 26.11.1939 julkaistu artikkeli "Ilveilijä pääministerin paikalla" vastauksena Cajanderin puheeseen. Alkuperäinen teksti.
Suomen tilannetta koskeva selostus Puna-armeijan propagandatyöntekijöille, marraskuu 1939 (Propagandist RKKA). Armeijakunnan komentajan selostus Kemijärvi-Nurmes-Oulu alueelle suunnitellun hyökkäysoperaation etenemistavoitteista ja aikataulusta 25.11.1939. Venäjäksi. Neuvostoliiton nootti väitetystä suomalaisen tykistön tulituksesta 26.11. rajan yli Mainilaan ja sitä seurannut diplomaattinen kirjeenvaihto. Molotovin radiopuhe 29.11.1939 hyökkäämättömyyssopimuksen yksipuolisesta irtisanomisesta (Propagandist RKKA). Amerikkalainen lehtimies H.B. Elliston tapahtuma-aikaan rajalta.
Yhdysvaltain presidentti Rooseveltin lehdistölausunto 1.12.1939. Kuusisen hallituksen julistus 1.12.1939. Neuvostoliiton USA:n suurlähettilään sähkösanoma ulkoasian kansankomissariaatille 2.12.1939. Kuusisen hallituksen ystävyyssopimus Moskova 2.12.1939 (Andrew Heninen). Voittoisa Suomen Kansanhallitus (Pravda). Molotov torjuu siviilikohteiden pommitukset 4.12.1939. Talvisodan aikana suomalaisten asemiin pudotetun lentolehtisen teksti.
Talvisodan jälkeen Karjalan autonomisesta tasavallasta
muodostettiin 16. neuvostotasavalta vuosiksi 1940-1956.
Suomelta vallatut alueet Viipuri ml. liitettiin tähän uuteen
tasavaltaan. Tyhjiin suomalaiskoteihin muutti väkeä Ukrainasta
ja muualta Venäjältä. Vuoden 1944 Moskovan rauhan jälkeen
Viipuri ja muita alueita erotettiin Karjalan neuvostotasavallasta ja
liitettiin Leningradin alueeseen. (Kartta v. 1940: Kansalliskirjasto)
Kansainliiton yleiskokouksen 14.12.1939 hyväksymä selostus ja päätöslauselma ja neuvoston päätöslauselma, jossa todetaan Neuvostoliiton menettäneen jäsenyytensä. The Timesin pääkirjoitus "Suomi Genèvessä" 11.12.1939. Pravdan lausunto erottamisesta 16.12.1939. Presidentti Kallion radiopuhe rintamamiehille 17.12.1939.
 Englannin parlamentin talvisotaa koskevia ilmoituksia ja kannanottoja, englanniksi: Pääministeri Chamberlainin ilmoitus alahuoneelle 30.11.1939, parlamentin jäsenet vaativat apua Suomelle (esim. 13.12. 1939 ja 1.2.1940). Talvisodan päättyessä pääministeri Chamberlain antoi lausunnon alahuoneessa ja ulkoministeri Halifax ylähuoneessa. (Hansard, the Official Report of debates in the British Parliament).
Hitlerin, Ribbentropin ja Kuusisen onnittelut Stalinille 21.12.1939. Presidentti Kallion radiopuhe 1.1.1940. Kuusisen tervehdys Voroshiloville 23.2.1940 vielä Suomen kansanhallituksen "pääministerinä". Rooseveltin lausunto talvisodan päättyessä. Tiltu äänessä jatkosodan aikana. Radiotunnus 1970-luvulta.
Viron puolustusvoimien ylipäällikön, kenraali Johan Laidonerin puhe Tallinnan upseerikasinolla 1.1.1940 (viroksi). Taloussopimus Saksan ja Neuvostoliiton välillä (Suomen Kansanarmeijan lehti 'Narodnaja Armija' 14.2.1940).
Ruotsin sotilasasiamiehen, Carl Kempffin, vierailu päämajassa Mikkelissä 25.1.1940 (ruots).
Presidentti Roosevelt tuomitsee Neuvostoliiton hyökkäyksen Suomeen, 10.2.1940: Välähdys uutiskatsauksesta (36s, mkv; Turner Cold War series, 1 (1996),YouTube).
Valtioneuvoston istunnon 9.3.1940 klo 22.00 keskustelujen pikakirjoitusmuistio (julkaistu kirjassa "Murhenäytelmän vuorosanat. Talvisodan hallituksen keskustelut")

Talvisodan suomalaisia ja ulkomaalaisia lehtiartikkeleita ym.
Venäläiset, suomalaisille sotilaille tarkoitetut rintamalehdet.
Suomi Neuvostoliiton ulkopolitiikassa 1939-1940. Neuvostoliiton ulkoasiain kansankomissariaatin ja muuta dokumenttiaineistoa. Tiivistelmät dokumenttien sisällöstä.

Välirauha ja jatkosota 1940-

Ylipäällikön päiväkäsky talvisodan päättymisen jälkeen 14.3.1940. Tasavallan presidentin Kyösti Kallion puhe 14.3.1940. Neuvostoliiton Luoteisrintaman sotaneuvoston päiväkäsky 14.3.1940. Urho Kekkosen puhe eduskunnan suljetussa istunnossa 15.3.1940. Ruotsin kruununprinssin puhe Suomen avusta 23.3.1940.
Saksan johtavan päivälehden "Völkischer Beobachter'in" uutinen ja pääkirjoitus talvisodan rauhasta 14.3.1940
Ulkoasiain Kansankomissaari V.M. Molotovin selostus Neuvostoliiton Korkeimman Neuvoston VI "sessiassa" maaliskuun 29 pnä v. 1940. Venäjäksi. Petsamo. Viipuri ja enin osa Viipurin lääniä on "vapautettu"; rintamalle pudotetun propagandalehden pääotsikot 14.3.1940.
 Hangon ja Porkkalan sotilastukikohta-alueet 1940-41 ja 1944-56.
Ruotsin kommunistisen puolueen pää-äänenkannattajan näkemys Englannin tekemän provokatiivisen Norjan puolueettomuuden loukkauksen vaikutuksista Pohjolassa 9.4.1940. Saksan Moskovan suurlähettilään raportti ulkoministeriölleen: Neuvostojohto huojentunut Saksan hyökkäyksestä Norjaan 11.4.1940
Laki alueluovutuksen johdosta menetetyn omaisuuden korvaamisesta 9.8.1940.
Osuusliike Elannon r.l. edustajiston vaalien 10.11.1940 tulos.

1941

Eduskunnan puhemiehen Väinö Hakkilan radiopuhe 21.7.1941
Ratkaisun hetkiä. Tasavallan Presidentti Risto Rytin puheita 1939-1941 (pdf)
Stalin Churchillille ja Rooseveltille heinä-elokuu, 1941
British-US-Finnish diplomatic messages autumn 1941 (pdf)
Itä-Karjalan sotilashallinto
Julistus Suomesta luovutetun ja takaisin valloitetun alueen palauttamisesta valtakunnan yhteyteen 6.12.1941.

1942

Translitteroitu salainen äänite Hitlerin ja Mannerheimin keskustelusta 4.6.1942
Äänisen aallot - Waves of Onega (eng)

1943

Johannes Virolaisen tilastollinen kirjoitus luovutetun alueen omaisuusvahingoista Aseveljien kalenterissa 1943
Vorošilovin aselepokysymyksien komissio. Luonnos asiakirjaksi Suomen ehdottomasta antautumisesta. 13.10.1943 (Venäjän ulkoministeriön arkiston verkkosivut)
P.E. Svinhufvud: Testamentti kansalleni. Tukholma 1943 (pdf) (Työväenliikkeen kirjasto)

1944

Helmikuun 1944 pommitukset Helsingissä (eng)
Paasikiven ja Carl Enckellin neuvottelut rauhansopimuksesta 27. ja 29.3.1944 Moskovassa. Enckellin keskustelumuistiinpanot (Toivo T. Kaila: Sotaansyyllisemme Säätytalossa, ss. 51-68. WSOY 1946)
Ison-Britannian, Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen julistus Saksan satelliittivaltioille — Unkarille, Romanialle, Bulgarialle ja Suomelle. Julkaistu Ison-Britannian ja Neuvostoliiton sanomalehdissä (heninen.net)
Välirauhansopimus 19.9.1944 (heninen.net)

1947

Pariisin rauhansopimus 10.2.1947 (Finlex)

1948

YYA-sopimus. Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä, 6.4.1948 (heninen.net)
SKDL:n (Mauri Ryömä) pamfletti "Marshallin kakku" Marshall-apua vastaan. Sisältää myös tiedonannon Suomen hallituksen vastauksesta Englannin ja Ranskan hallitusten 4.7.1948 Suomelle osoittamaan kutsuun osallistua Pariisin ao. konferenssiin sekä lehdistökommentteja.

Suomen asema Saksan ja Venäjän välisessä suurvaltapolitiikassa. Dokumentteja ja kannanottoja: Saksan dokumentteja (käännös) | Deutsche Dokumente | Pohjoismaisia dokumentteja (käännös) | Svenska | British diplomatic dispatches | U.S. foreign relation documents.
Suomi Neuvostoliiton ulkopolitiikassa 1939-1940. Neuvostoliiton ulkoasiain kansankomissariaatin ja muuta dokumenttiaineistoa. Tiivistelmät dokumenttien sisällöstä.


To the top
Takaisin kotisivulle

Palaute ja kommentit ovat tervetulleita


Takaisin alkuun