Sivuja päivitetty 26.1.2013

Suomen historian dokumentteja

Innehållsförteckning på svenska

Contents in English

Dokumentteja muutettu 2-3 kk:n sisällä.

Tekstidokumentin kieli on muu kuin suomi.

Ruotsin vallan aika n. 1200-1809

Helsinki ruotsinvallan loppuaikana 1803.
Krigsmuseet, Tukholma.

Paavi Aleksanteri III:n kirje Upsalan arkkipiispalle ja jaarli Guttormille 9.9.vuonna 1165...1181. Rakentamalla linnoituksia voidaan estää suomalaisten luopuminen kristillisestä uskosta (latinaksi).

Paavi Innocentius IV:n suojelukirje kristillistä uskoa tunnustaville Suomessa 27.8.1247

Kuningas Birger Maununpojan suojelukirje Karjalan naisille 1.10.1316.

Mikael Agricola julkaisi Uuden Testamentin suomennettuna 1548. Ohessa on ote Luukkaan evankeliumista (jouluevankeliumi). - Martin Lutherin suosituskirje mm. Mikael Agricolasta Ruotsin kuninkaalle 20.4.1539 latinaksi ja ruotsiksi. Koko Uusi Testamentti (pdf, 155 MB, Kansalliskirjasto)

Georg Northin lyhyt kuvaus Suomesta vuodelta 1561. (Englanniksi)

Täyssinän rauhansopimus 18.5.1595. Sopimuksessa ja sitä seuraavissa rajankäynneissä määritettiin Suomen itäraja eteläisen Suomen osalta tarkasti. Pohjoisessa sen todettiin päättyvänJäämereen. Viron ensi kerran v. 1561 tapahtunut siirtyminen Ruotsin alaisuuteen tunnustettiin.

Kuningas Kustaa Adolfin vahvistuskirja maapäivien koollekutsumisesta Helsinkiin v. 1616, marrask. 1615. (ruotsiksi)

Stolbovan rauhansopimus ja Ruotsin suurvalta-ajan alku 27.2.1617. (ruotsiksi)

Åbo Akademin perustamiskirja 26.3.1640 (alkuperäisteksti ja vuoden 1899 versio ruotsiksi). Yliopisto siirtyi Turun palon jälkeen 1827 Helsinkiin ja muutti nimensä Keisarilliseksi Aleksanterin yliopistoksi.

Geographisch Delineation öffver näst omliggiande Bijar wedh Helsingfors stadh. Ensimmäinen tunnettu Helsinkiä ja ympäristöä kuvaava kartta 1640-luvulta.

1662. Ensimmäinen painettu kartta Suomen suuriruhtinaskunnasta. Julkaisija alankomaalainen kartankustantaja Joan Bleau. Kartta pohjautuu ruotsalaisen Anders Buren (Andreas Bureus) kartta-aineistoon. (Fredriksonin karttakokoelma, Jyväskylän yliopisto)

Suomen tekstiiliteollisuuden isäksi kutsuttu Glas-
gow'ssa Skotlannissa v. 1771 syntynyt James Finlayson
kehittyi elämänsä aikana kehruukoneiden asiantuntijaksi.
Tsaari kutsui hänet Pietariin, mistä hän 1820 muutti Tam-
pereelle. Sinne hän perusti tekstiilitehtaan ja sai ilmaista
maata, koskivoimaa ja muita erioikeuksia. Kuvassa raas-
tinkone 1820-luvulta Tampereen Työväen museossa.
Se oli käytössä yli sata vuotta vuoteen 1928.

Kenraalikuvernööri Carl Nierothin kirje ruton vastustamisesta 29.10.1710.

Uudenkaupungin rauhansopimus 30.8.1721. Tukholmassa painettu sopimusteksti (ruotsiksi, saksaksi (näillä sivuilla) ja venäjäksi (Hronos)). Rajan eteläosan kulkua: Hamina-Virolahti ja Virolahti-Viipuri (Krigsarkivet, Tukholma).

Everstiluutnantti L. Gründelin selostus Kajaanin linnasta 15.4.1724 (ruotsiksi).

Ranskan tiedeakatemian lähettämä Moreau de Maupertuis'n retkikunta mittasi 1736 Tornionjokilaaksossa maapallon geodeettisia suhteita.

Turun rauhassa 7.8.1743 itäraja läheni Kymijoelle. Ruotsin puolustuksen vahvistamiseksi aloitettiin 1748 Suomenlinnan (Viaporin) merilinnoituksen rakentaminen. (Suomenlinnan hoitokunta). Augustin Ehrensvärdin hautamonumentti linnoituksessa.

Turun kaupungin taloudellisten olojen kuvaus. Niclas Wasströmin väitöskirja vuodelta 1749 (ruotsiksi, Kansalliskirjasto, Doria verkkopalvelu).

Kansallinen voitto. Anders Chydeniuksen tutkielma vuodelta 1765. Se on osin vastauksena hänen kirjansa "Källan Til Rikets Wan-Magt" (Valtakunnan voimattomuuden lähde) aiheuttamaan polemiikkiin. (Project Runeberg)

Kuninkaallisen Maj:tin ja Waltakunnan Säätyjen wahwistama Hallitusmuoto, Annettu Tukholmassa 21 p:nä Elokuuta 1772.

Kuning:sen Maj:tin Sota-Artikelit (Sotaväen rikoslaki) Hänen Sotajoukollens Maalla ja Merellä. Annetut Stockholmin Linnasa sinä 31 päiwänä Maalis-Kuusa 1798. Suomenkielinen käännös vuodelta 1800.

St. Barthélemy. Ruotsin Länsi-Intian siirtomaan historiaa.

Postinkuljettaja Wiraan-Kirja vuodelta 1804. Sivulta selviää, mistä hokema "pois, pois, postin tieltä, ..." johtuu.

Kunink. Maj:in Armollinen Julistus Viaporin Linnoituksen Siirtymisen vuoksi 6.5.1808.

Venäjän vallan aika 1809-1917

Salainen liittosopimus Venäjän ja Ranskan välillä 7.7.1807. Venäjän sodanjulistus Ruotsille 10.2.1808 (ranskaksi). Venäjän armeijan ylipäällikön kehoitus (julistus) suomalaisille vastarinnasta luopumiseen (ruotsiksi) 22.2.1808. Aleksanteri I:n julistus Euroopan hallituksille Suomen liittämisestä Venäjän valtakuntaan 28.3.1808. Olkijoen aseleposopimus 19.11.1808 (tehty ranskaksi). Sen suomennos (PDF, Raahen kaupunki). Keisari Aleksanteri I:n hallitsijanvakuutus 27.3.1809. Venäjäksi.

Venäjän ja Ruotsin välinen Haminan rauhansopimus 17.9.1809. Alkuperäinen ranskankielinen sopimusteksti. Kartta vuodelta 1809 (Helsingin Yliopiston Kirjasto). Valtakunnanrajan kulku Märketin luodolla.

Aleksanteri I:n 20.11.1811 antama asetus Waihetus- Laina- ja Depositioni-Contorista Suomen Suuren-Ruhtinanmaasa (myöhemmin Suomen Pankki) suomeksi ja ruotsiksi. Venäjäksi.

Väentiheys Suomessa 1875. Lähde:
Le Grand-Duché de Finlande. Notice
statistique. Exposition universelle
de 1878 à Paris. Par K.E.F. Ignatius.
Directeur du bureau de statistique.

Hänen Keisarillisen Majesteettinsa julistus 11. joulukuuta 1811 koskien Viipurin kuvernementin liittämistä Suomeen. Alkuperäinen saksaksi.

Suomen valtiokalenteri (ruotsiksi) karkausvuodelle 1812.

Keisarillisen Majesteetin armollinen asetus kiellosta tuoda painokirjoituksia ulkomailta ilman ennakkosensuuria. 2.8.1823.

Venäjän ja Ruotsi-Norjan välinen Lappia koskeva rajasopimus 14.5.1826 norjaksi ja ranskaksi. Kartta (reproducerad i Sverges Traktater, 1896).

Topografisk Öfversigt öfver Finland i boken Finland och dess invånare av Friedr. Rühs. Översättning. Andra Upplagan, tillökt och omarbetad av Adolf Iwar Arwidsson. Stockholm, 1827. (ruotsiksi) Kartta: Helsinki ympäristöineen 1838. Helsingin keskustaa G.A. Kajanuksen kartassa 1863 (1,2 Mb).

Elias Lönnrotin ja muiden aikalaisten 1832-1874 Kainuusta keräämiä kansanrunoja. (Kuhmon Kulttuurikornitsa.) Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustavan kokouksen pöytäkirja 23.2.1831. Elias Lönnrotin Kalevalan nimeämistä koskeva kirje Kuhmosta 12.4.1835.

Venäjän keisarikunnan tilastollinen yhteenveto. Historiantutkija ja myöhemmin yliopiston rehtori Gabriel Reinin (1800-1867) katsaus Keisarikunnan sääty- ja hallintorakenteisiin ja vielä tuolloin voimassa olleeseen maaorjuuteen ("livegna"), keisarihuoneelle myönnettyihin määrärahoihin, maantieteeseen, kauppaan ym. Helsinki, 1838 (ruotsiksi).

Suomen valtiokalenteri (ruotsiksi) karkausvuodelle 1840.

Suurimmat yritykset Suomen teollisuudessa 1844-1974 (pdf, Riitta Hjerppe)

Professori ja kielentutkija Jacob Grimmin kirje Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle 19.12.1845.

Storfurstendömet FINLAND. Ur Lärobok i den äldre och nyare physiska och politiska Geographien. Örebro 1854. (ruotsiksi)

Kalmbergin sotatopografinen kartta 1855-56. Eteläinen Suomi. Ohessa Helsingin, Turun, Tampereen ja Viipurin ympäristö. Alkup. mittakaava 1:100000.

Ahvenanmaan linnoittamattomuutta koskeva sopimus vuoden 1856 päivitetty versio vuodelta 1921. (Finlex). Vuoden 1856 sopimuksen neuvottelijat toteava versio ruotsiksi. Vastaava vuoden 1921 versio ruotsiksi (Ålands kulturstiftelse)

Fredr. Wilh. Pipping: Luettelo Suomeksi präntätyistä kirjoista, kuin myös muutamista muista teoksista, joissa löytyy joku kirjoitus Suomen kielellä, tahi joku johdatus sitä tuntemaan. 1857. (Google-kirjat, 18 + 756 + 12 s. Kopioitavissa sieltä myös PDF-tiedostona, 29 MB)

Suomalaisten suku-nimistä. Aug. Ahlqvistin kirjoitus SUOMI-aikakausikirjassa 1860.

Keisarillisen Majesteetin armollinen asetus passeista 17.6.1862.

Suomen Suuriruhtinaanmaan toisten valtiopäivien avajaisten pöytäkirja 18.9.1863. Päättäjäisten pöytäkirja ja päätösasiakirja 15.4.1864. Valtiopäiväjärjestys 15.4.1869. Ritarihuonejärjestys 21.4.1869.

Maanmittaushallituksen 1843 julkaisema
kartta 1:100 000 Helsingin (Helsinge),
Espoon, Kirkkonummen ja Siuntion pitäjistä.
(Kansallisarkisto, digitoitu verkkoaineisto.)

Oheisessa Schubertin kartassa
vuodelta 1826 kivääritehtaan aluetta
ei ole vielä erotettu. Pietarin kuvernementin
puolella näkyy myös Redukyl'-Retukylä.
Kotlinin saari (suom. Retusaari),
jolla Kronstadt sijaitsee, kuului aiemmin
Retukylän maihin.

Keisarillisen Majesteetin armollinen kuulutus, koskeva Rajajoen kivääritehtaan eroittamista Suomesta 15.2.1864

Senaatin karttojen Helsingin ympäristöä koskevia lehtiä (osakopioita). Mittaus 1872-73: keskustaa, Viapori, Viikki-Herttoniemi, Kruunuvuoren selkä-Laajasalo, Viherlaakso-Kilo-Mankkaa-Leppävaara, Kaarela-Huopalahti-Tali. Muita kaupunkeja: Turku, Lahti, Tampere. (Kansallisarkisto).

I.J. Inbergin palkittu Suomen rautatie- ja matkailukartta vuodelta 1875.

Kansainwälinen Meteri-Sowinto 1875. Alkuperäinen ranskankielinen sopimusteksti.

Leo Mechelinin puhe (Vanhalla) Ylioppilastalolla Zachris Topeliukselle hänen 70-vuotispäivänään 14.1.1888. Johan Ludvig Runebergin yksityiskirjaston luettelo.

Keisarillisen Majesteetin armollinen käskykirje Suomenmaan kenraalikuvernöörille huolestumisesta, jonka ovat aikaan saattaneet muutamat toimenpiteet, joihin on ryhdytty sitä tarkoitusta varten, että saavutettaisiin likempi yhdistys Suuriruhtinaanmaan ja muitten Wenäjän valtakunnan osien välillä 28.2.1891.

Turun tuomiokirkkoa koskeva katkelma August Ramsayn matkaoppaasta Suomi 1895. Tuomiokirkon kello lyö kaksitoista 12.7.1997 (mp3).

1896. G.W. Edlund: Helsingin albumi. 34 kuvaa Helsingistä. Kartta (Suomen Matkailija-Yhdistys): Helsinki 1897.

Suomenmaan kartta 1898. I. Uschakoffin tarkka paikannimihakemisto ja -kuvaus (maatilat, teollisuuslaitokset, pitäjät, järvet, joet, kanavat jne.). WWW-linkki avaa asianomaisen karttalehden viereiseen ruutuun.

Keisarillisen Majesteetin armollinen julistuskirja perussäännöksistä koskien niitten lakien valmistamista, tarkastamista ja julkaisemista, joita annetaan Keisarikuntaa varten, Suomen Suuriruhtinaanmaa siihen luettuna 3 p:ltä Helmikuuta 1899.

Senaatintori.
(Suurempi kuva)

Keisarin puheille 13-20.3.1899 pyrkineen kansalaislähetystön jäsenet (Ulrika Juselius). Lähetystössä oli 471 jäsentä 484:stä Suomen kunnasta. Sen mukana oli kansan keskuudesta kahdessa viikossa kerätty n. 520,000 nimeä sisältävä adressi - pyyntö Suomen perustuslaillisten oikeuksien palauttamisesta. Nikolai II ei ottanut lähetystöä Pietarhovissa vastaan.

Pro Finlandia 1899. 1 050:n Euroopan tiedemiehen ja merkkihenkilön adressi Suomen perustuslaillisten oikeuksien puolesta. Selonteko allekirjoittajille 5.7.1899 lähetystön vastaanotosta Pietarissa.

Keisarillisen Majesteetin armollinen käskykirje Suomenmaan kenraalikuvernöörille 8 p:ltä Kesäkuuta 1899 sen levottomuuden tunteesta, minkä Suomen Suuriruhtinaanmaan asevelvollisuuden tulossa oleva muutos sekä tämän vuoden Helmikuun 3 päivänä annetun Julistuskirjan julkaiseminen on synnyttänyt.

1900

Alexander Federleyn viehättäviä
kuvia 1900-luvun alun Suomesta.

Keisarillisen Majesteetin armollinen julistuskirja venäjänkielen käytäntöön ottamisesta asiain käsittelyssä eräissä Suomen Suuriruhtinaanmaan hallintovirastoissa 20.6.1900.

Maistraatin 26.11.1900 vahvistamat Helsingin sähköraitioteiden liikenteessä noudatettavat järjestyssäännöt.

Suomen kaupunkien karttoja vuodelta 1902.

Säätytalon päätykolmion otsikkoryhmä paljastettiin 21.11.1903.

Venäläiset sotilastopografiset kartat Helsingin alueesta 1902..1911.

Pöytäkirja pidetty 7 p:nä marrask. 1904 Naisasialiitto Unioonin keskustelukokouksessa naisten valtiollista äänioikeutta varten.

Pöytäkirja tehty Suomen Ammattijärjestön perustavassa kokouksessa Tampereella huhtikuun 15, 16 ja 17 p. 1907.

Alexander Federleyn viehättäviä kuvia 1900-luvun alun Suomesta.

Armollinen käsky automobiililiikettä koskevan kansainvälisen liittokirjan vahvistamisesta 12(25).2.1910.

Venäjän Valtakunnanneuvoston ja Valtakunnanduuman hyväksymä Laki niiden Suomea koskevain lakien ja asetusten säätämisen järjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys 17 (30) kesäkuuta 1910. Tällä lailla tosiasiallisesti lakkautettiin Suomen valtiosääntö. Se annettiin ilman Suomen eduskunnan hyväksymistä. Viimeinen keisarin asettama kenraalikuvernööri Seyn.

Venäjän Valtakunnanneuvoston ja Valtakunnanduuman hyväksymä ja keisarin 20.1.1912 vahvistama laki muiden Venäjän alamaisten saattamisesta oikeuksissaan yhdenvertaisiksi Suomen kansalaisten kanssa. Suomen Eduskunta kieltäytyi antamasta siitä Venäjän vuoden v. 1910 laissa todettua pelkkää lausuntoa.

Venäjän ministerineuvoston päätös suomalaisten osanotosta kansainvälisiin rautatiekongresseihin ja kansainvälisiin näyttelyihin 20.1.1912.

Suomen Vakuutus-Vuosikirja 1912. Suomalaisia ja ulkomaalaisia yhtiöitä.

Tampereen Telefooni Luettelo joulukuulta 1914.

Ruotsin ja Venäjän (Suomen) välinen raja.
Tornion rajavartioasema 1. maailmansodan aikana.
Kuvaaja E. Sundberg, Haaparanta. Lähde:
Michael Futrell, Underjordiskt i Norden, Bonniers 1963.

Korkeimmanomakätisesti allekirjoitettu Armollinen Julistus, Koskeva Suomen Suuriruhtinaanmaan ja sen rannikkovesialueen julistamista sotatilaan 30.7.1914. Armollinen Julistuskirja sodan julistamisesta Venäjän ja Saksan välillä 20.7.(2.8.)1914, Venäjän ja Itävalta-Unkarin välillä 26.7.(8.8.)1914, Venäjän ja Turkin välillä 20.10.(2.11.)1914 ja Armollinen Manifesti sodan julistamisesta Bulgarialle 5(18).10.1915. Seynin uskollisuudenilmaus 4.8.1914. Suomalaisten ilmaisuja sotaponnisteluihin osallistumisesta 1914. Keisarihymni (Bozhe tsarja hrani) Pietarin filharmoninen orkesteri 1915, mp3 (Muzej russkih gimnov)

Helsingin maa- ja merilinnoitus 1914-17 (John Lagerstedt ja Markku Saari)

Preussin sotaministerin päätös Lockstedtin koulutusosaston perustamisesta 26.8.1915. Helmikuussa alkanut 200:n jääkärin koulutus laajennettiin tällä 2000:een henkeen. Saksaksi.

Eniten verotetut Helsingissä 14.3.1917.

Julistuskirja 2/15 p:ltä maaliskuuta 1917 keisari Nikolai II:n kruunustaluopumisesta.

Väliaikaisen Hallituksen julistuskirja 7/20 p:ltä maaliskuuta 1917 Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiosäännön vakuuttamisesta sekä jälleen saattamisesta täysin toteutetuksi. Venäjäksi. Professori, valtioneuvos Edv. Hjeltin muistelma maaliskuulta 1917 manifestin syntyvaiheista. Postikortti vuodelta 1917. Seynin pidätys. Kerenski eduskunnassa 13.4.1917.

Suomen Senaatin päätös 21 p:ltä maaliskuuta 1917 entisen keisarin Nikolai II:n ja hänen perheensä jäsenten muotokuvien ym. poistamisesta virkahuoneista.

Laki Suomen korkeimman valtiovallan käyttämisestä (ns. valtalaki) 25.7.1917.

Väliaikaisen hallituksen julistuskirja Suomen eduskunnan hajoittamisesta 31.7.1917.

Suomen Aleksanterin-Yliopiston ohjelma lukuvuodelle 1917-1918.

Stalinin puhe SDP:n edustajakokouksessa Helsingissä 14.11.1917

Suomen Eduskunnan kirjelmä 27 päivänä marraskuuta 1917 maan hallituksen asettamisesta. Venäjäksi. Ilmoitus venäjänkielisen asetuskokoelman päättymisestä 21.12.1917.

Itsenäisyyden aika, 6.12.1917-

Veturi 293 Suomen asemalla Pietarissa.
Bolshevikkien johtaja Lenin palasi sillä
7.10.1917 lämmittäjäksi naamioituneena
organisoimaan vallankaappausta. Suomen
hallituksen lahja Neuvostoliitolle 1957.

Eduskunnan 6.12.1917 hyväksymä itsenäisyysjulistus. Senaatintori 6.12.1977.

Venäjän neuvostohallituksen ja toimeenpanevan keskuskomitean Suomen itsenäisyyden tunnustus. Joulukuun 18/31. päivänä 1917 ja joulukuun 23./tammikuun 4. päivänä 1918. Alkuperäinen venäjänkielinen teksti. Kuvaus tapahtumista Smolnassa 31.12.1917. Mannerheimin eronpyyntö Venäjän armeijasta. Lenin kommentoi Suomen itsenäisyyden tunnustamista Venäjän kommunistisen puolueen VIII puoluekokouksessa 19.3.1919

Vuosien 1917-19 aineistoa, mm. Työväen Vallankumouksellisen Keskusneuvoston Tiedonantolehti N:o 1 (14.11.1917), julistus hallitusvallan siirtymisestä vallankumoushallitukselle 28.1.1918, Brest-Litovskin rauhansopimus 3.3.1918, rauhansopimus Suomen ja Saksan välillä 8.3.1918, Vaasaan siirtyneen hallituksen julistus saksalaisten joukkojen maihinnoususta 5.4.1918, tiedonanto hallituksen palaamisesta Helsinkiin 6.5.1918. Vuoden 1918 Suomen asetuskokoelman säädöksiä. Vallankumoushallituksen julkaisemat asetuskokoelman lehdet. SKP:n perustaminen Moskovassa elokuussa 1918.

Tunnettujen kansalaisten vetoomus kuningaskuntaan siirtymisestä jne. 14.5.1918, vastaavasti tasavaltalaisen hallitusmuodon pysyttämisestä 27.5.1918 ja 12.6.1918 kuningasvallan puolesta.

Eduskunnan päätöksestä tiedottaminen kuninkaaksi valitulle Friedrich Karlille 4.11.1918 sekä hänen lopullinen kieltäytymisensä 14.12.1918.

Maanmittaushallituksen julkaisema
Suomen pienoiskartta-kirjanen
vuodelta 1929 (pdf, 5 MB).

Tarton rauhansopimus 1920 (Einar Lukkonen). Välirauhansopimus 13.8.1920 sekä neuvostovenäläisiä kannanottoja "Wapaus"-lehdestä.

Vuonna 1922 annettu laki ulkomaalaisten Suomessa sijaitsevista hoidotta jätetyistä kiinteistöistä. Lähinnä Kannakselle jääneet huvilat siirtyvät viiden vuoden kuluessa valtiolle, jos omistajat eivät tule omaisuuttaan vaatimaan. Tällaisia kiinteistöjä oli yli 2,000.

Pääkaupunkiseudun kartta 1:400000 vuodelta 1923. Kahden lehden yhdistelmä ja rajaus Maanmittaushallituksen toimittamasta Suomen Kartasta, jonka ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1920.

Lyhyt katsaus lentoliikenteeseen Suomessa 1924-1937 Suomen Ylioppilaskuntien Liiton julkaisussa "Suomi - Pohjolan etuvartio" 1937 (englanniksi).

Etelä-Suomi 1:3750000. Eine Karte von Süd-Finnland. Meyers Geographischer Handatlas, Leipzig, 1926. Maanmittaushallituksen julkaisema Suomen pienoiskartta vuodelta 1929 (pdf, 5 MB).

Lapuan liike. Kokoomuspuolueen kannanotto kommunistivaarasta 1929 (pdf). Talonpoikaismarssi 7.7.1930 (Kuvasivuja teoksesta Talonpoikain marssi, 1930, 1,2,3,4). Ulkomaisia kannanottoja Lapuan liikkeestä (Arvo Kokko, Lapuan laki, Tieto Kustannus Oy, 1930, ss. 87-100, pdf). Presidentti Ståhlbergin kyyditys Helsingistä Joensuuhun 14.10.1930. Eduskunnan puhemiehen Kyösti Kallion tervehdyspuhe presidenttiparin palattua 16.10.1930 ja presidentti Ståhlbergin vastauspuhe. Boris Spekken matkakuvaus "Suomi tänään", Leningrad, 1933 (pdf, 1,2MB).

Suomen ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus 21.1.1932 sekä sen jatkamista koskeva pöytäkirja. 7.4.1934. Kuva jatkopöytäkirjan allekirjoittamisesta.

Mäntsälän kapina 27.2.-6.3.1932. Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle 9.3.1932. Kapinallisten julistus Mäntsälässä 28.2., Vihtori Kosolan julistus Hämeenlinnassa 29.2., presidentti Svinhufvudin julistus radioteitse suojeluskuntalaisille 1.3., presidentin käskykirje suojeluskunnille 2.3., presidentin julistus radiossa suojeluskuntalaisille ja kansalaisille 2.3. Kapinallisten lehtikehotus jatkaa kapinaa 3.3.

Helsingin puhelinluettelon No. 55 vuodelta 1937-38 tilaajaohjeet.

Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus ja sen salainen lisäpöytäkirja 23.8.1939. Salaisessa lisäpöytäkirjassa Suomi ja Baltian maat liitettiin Neuvostoliiton etupiiriin siinä tapauksessa, että alueilla, jotka kuuluvat näihin maihin, tapahtuu alueellis-poliittisia uudelleenjärjestelyjä. Saksan historiallisen museon sopimuksia koskevat sivut (saksaksi). Sopimus ja salainen lisäpöytäkirja venäjäksi. Pravdan etusivu 24.8.1939. Molotovin puhe Korkeimmalle neuvostolle 31.8.1939. Saksan ja Neuvostoliiton joukkojen yhteisparaati Brest-Litovskissa 1939.

Presidentti Svinhufvudin kalenterimerkintä 30.11.1939
hänen kotonaan Luumäen Kotkaniemessä.
Pravdan, New York Timesin, Dagens Nyheterin
ja Völkischer Beobachterin
etusivut 1.12.1939.

Suomen asema Saksan ja Venäjän välisessä suurvaltapolitiikassa. Dokumentteja ja kannanottoja: Saksan dokumentteja (käännös) | Deutsche Dokumente | Pohjoismaisia dokumentteja (käännös) | Svenska | British diplomatic dispatches | U.S. foreign relation documents.

Suomi Neuvostoliiton ulkopolitiikassa 1939-1940. Neuvostoliiton ulkoasiain kansankomissariaatin ja muuta dokumenttiaineistoa. Tiivistelmät dokumenttien sisällöstä.

Uusi Suomi 3.9.1939: Olympiakisojen valmistelutöitä ei keskeytetä.

Talvisota 1939-1940

Molotovin selostus Korkeimmalle neuvostolle Neuvostoliiton ulkopolitiikasta 21.10.1939. Pääministeri A. K. Cajanderin puhe Helsingin Messuhallissa 23.11.1939. Pravdassa 26.11.1939 julkaistu artikkeli "Ilveilijä pääministerin paikalla" vastauksena Cajanderin puheeseen. Alkuperäinen teksti.

Suomen tilannetta koskeva selostus Puna-armeijan propagandatyöntekijöille, marraskuu 1939 (Propagandist RKKA). Armeijakunnan komentajan selostus Kemijärvi-Nurmes-Oulu alueelle suunnitellun hyökkäysoperaation etenemistavoitteista ja aikataulusta 25.11.1939. Venäjäksi. Neuvostoliiton nootti väitetystä suomalaisen tykistön tulituksesta 26.11. rajan yli Mainilaan ja sitä seurannut diplomaattinen kirjeenvaihto. Molotovin radiopuhe 29.11.1939 hyökkäämättömyyssopimuksen yksipuolisesta irtisanomisesta (Propagandist RKKA). Amerikkalainen lehtimies H.B. Elliston tapahtuma-aikaan rajalta.

Yhdysvaltain presidentti Rooseveltin lehdistölausunto 1.12.1939. Kuusisen hallituksen julistus 1.12.1939. Neuvostoliiton USA:n suurlähettilään sähkösanoma ulkoasian kansankomissariaatille 2.12.1939. Kuusisen hallituksen ystävyyssopimus Moskova 2.12.1939 (Andrew Heninen). Voittoisa Suomen Kansanhallitus (Pravda). Molotov torjuu siviilikohteiden pommitukset 4.12.1939. Talvisodan aikana suomalaisten asemiin pudotetun lentolehtisen teksti.

Talvisodan jälkeen Karjalan autonomisesta tasavallasta muodostettiin
16. neuvostotasavalta vuosiksi 1940-1956. Suomelta vallatut alueet
Viipuri ml. liitettiin tähän uuteen tasavaltaan. Tyhjiin suomalaiskoteihin
muutti väkeä Ukrainasta ja muualta Venäjältä. Vuoden 1944 Moskovan
rauhan jälkeen Viipuri ja muita alueita erotettiin Karjalan neuvostotasavallasta
ja liitettiin Leningradin alueeseen. (Kartta v. 1940: Kansalliskirjasto)

Kansainliiton yleiskokouksen 14.12.1939 hyväksymä selostus ja päätöslauselma ja neuvoston päätöslauselma, jossa todetaan Neuvostoliiton menettäneen jäsenyytensä. The Timesin pääkirjoitus "Suomi Genèvessä" 11.12.1939. Pravdan lausunto erottamisesta 16.12.1939. Presidentti Kallion radiopuhe rintamamiehille 17.12.1939.

Englannin parlamentin talvisotaa koskevia ilmoituksia ja kannanottoja, englanniksi: Pääministeri Chamberlainin ilmoitus alahuoneelle 30.11.1939, parlamentin jäsenet vaativat apua Suomelle (esim. 13.12. 1939 ja 1.2.1940). Talvisodan päättyessä pääministeri Chamberlain antoi lausunnon alahuoneessa ja ulkoministeri Halifax ylähuoneessa. (Hansard, the Official Report of debates in the British Parliament).

Hitlerin, Ribbentropin ja Kuusisen onnittelut Stalinille 21.12.1939. Presidentti Kallion radiopuhe 1.1.1940. Kuusisen tervehdys Voroshiloville 23.2.1940 vielä Suomen kansanhallituksen "pääministerinä". Rooseveltin lausunto talvisodan päättyessä. Tiltu äänessä jatkosodan aikana. Radiotunnus 1970-luvulta.

Presidentti Roosevelt tuomitsee Neuvostoliiton hyökkäyksen Suomeen, 10.2.1940: Välähdys uutiskatsauksesta (36s, mkv; Turner Cold War series, 1 (1996),YouTube).

Ylipäällikön päiväkäsky talvisodan päättymisen jälkeen 14.3.1940. Tasavallan presidentin Kyösti Kallion puhe 14.3.1940. Neuvostoliiton Luoteisrintaman sotaneuvoston päiväkäsky 14.3.1940. Urho Kekkosen puhe eduskunnan suljetussa istunnossa 15.3.1940. Ruotsin kruununprinssin puhe Suomen avusta 23.3.1940.

Saksan johtavan päivälehden "Völkischer Beobachter'in" uutinen ja pääkirjoitus talvisodan rauhasta 14.3.1940

Ulkoasiain Kansankomissaari V.M. Molotovin selostus Neuvostoliiton Korkeimman Neuvoston VI "sessiassa" maaliskuun 29 pnä v. 1940. Venäjäksi. Petsamo. Viipuri ja enin osa Viipurin lääniä on "vapautettu"; rintamalle pudotetun propagandalehden pääotsikot 14.3.1940.

Suomi Neuvostoliiton ulkopolitiikassa 1939-1940. Neuvostoliiton ulkoasiain kansankomissariaatin ja muuta dokumenttiaineistoa. Tiivistelmät dokumenttien sisällöstä.

Talvisodan suomalaisia ja venäläisiä lehtiartikkeleita ym. Kuusisen hallituksen Kansan Valta-rintamalehden numeroita talvisodan ajalta (pdf, 35 MB)

Hangon ja Porkkalan sotilastukikohta-alueet 1940-41 ja 1944-56.

Laki alueluovutuksen johdosta menetetyn omaisuuden korvaamisesta 9.8.1940.

Osuusliike Elannon r.l. edustajiston vaalien 10.11.1940 tulos.

Äänisen aallot 1942 mp3, kesto 3:02.

Air raids on Helsinki in Feb. 1944